Tunteet (ihastuminen, rakastuminen) ja kinkyily

[Adele]

Minulla ei kuvassa ole parisuhde tai rakastuminen, mutta koen helposti leikkikavereiden kanssa vahvoja ja nautinnollisia tunteita kuten leimaantuminen, koukuttuminen, ihastuminen, ystävyys, lämpö, kipinä, syvä hyväksyntä ja tottakai polvet veteläksi tekevä eroottinen lataus. Ihan pelkkä sessiointi ei ehkä onnistuisi vaan jo lähtökohtaisesti tarvitaan joku kemia, yhteys tai kuvio, joka sitten voi kehittyä ihastumista muistuttavaan tilaan. ☺️

[Pioni76]

No huhhuh, aikamoinen kaninkolo. Suurkiitos vastauksista!

Joo siis googletin demiseksuaalin ja kuulostaa tutulta. Missäköhän kiven alla sitä on tullut oltua, ettei termi ollut tuttu.

 Vaniljaseksissä tökki se, etten päässyt siinä tunteisiin käsiksi, vaikka olen hyvinkin tunteellinen platonisissa ihmissuhteissa. Nyt kinkyssä maailmassa pelkkä teekupin ääressä istuminen (sellaisten kanssa joiden kanssa on kemiaa) on ollut kuumempaa kuin vaniljaseksi.

Hyvä tietää, ettei ole mitään tiettyä konventiota tässä tunneasiassa. Ja vielä parempi tietää, että ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset toiveet, rajat ja oletuksetkin tunneasian suhteen.

Kiitos 😚.

[Pioni76]

Minulla ei kuvassa ole parisuhde tai rakastuminen, mutta koen helposti leikkikavereiden kanssa vahvoja ja nautinnollisia tunteita kuten leimaantuminen, koukuttuminen, ihastuminen, ystävyys, lämpö, kipinä, syvä hyväksyntä ja tottakai polvet veteläksi tekevä eroottinen lataus. Ihan pelkkä sessiointi ei ehkä onnistuisi vaan jo lähtökohtaisesti tarvitaan joku kemia, yhteys tai kuvio, joka sitten voi kehittyä ihastumista muistuttavaan tilaan. ☺️

Haa, tää kuulostaa tutulta ja just ihanalta!

[lamie]

Itse rakastuin ja elän nykyään yhdessä kumppanin kanssa, jonka piti olla "kevyt kesäromanssi". Noh, se olikin aika paljon muuta. Uutena tässä maailmassa on ehkä ihan hyvä että kokeilee ja mutustelee uusia asioita, mutta ei missään nimessä kannata lähteä mukaan mihinkään joka ei tunnu oikealta. Vain sinä tiedät mitä sinä haluat kokea ja kuuntele itseäsi herkällä korvalla!

Kokemukseni ovat johtaneet siihen joka tänä päivänä olen: puolisoonsa valtavan rakastunut poly demiseksuaali. En välttämättä tarvitse ihastumista, mutta jotain muuta kun random tuttavuus tai kaveruus siinä pitää olla.

[Wonderchild]

Henkilökohtaisena kokemuksena: en pysty edes sessioimaan lähteä, ellen olen jollakin lailla ihastunut henkilöön. Ja tässä nyt ei lasketa satunnaisia ex tempore bilepiiskauksia tms.

Eli rakkaus- ja parisuhde D/s on mulle optimaalisin tilanne. Nyt voisi sitten pohtia, miksi en ole suhteessa   

Olen tässä pohdiskellut sitä, kuinka ihminen voikin muuttua iän ja kokemusten myötä. Mikään kevyempi suhdemuoto tai leikkiminen ei enää tunnu omalla kohdallani hyvältä ratkaisulta. Vain molemminpuolisia romanttisia tunteita sisältävä ja tulevaisuuteen tähyävä ihmissuhde kiinnostaa. Ajan myötä sitä näköjään oppii tietämään ja tuntemaan mitä ei elämäänsä halua, ja toisaalta hieman paremmin sen mitä haluaa.

[Irwikissa]

Henkilökohtaisena kokemuksena: en pysty edes sessioimaan lähteä, ellen olen jollakin lailla ihastunut henkilöön. Ja tässä nyt ei lasketa satunnaisia ex tempore bilepiiskauksia tms.

Eli rakkaus- ja parisuhde D/s on mulle optimaalisin tilanne.

Ba-dam, tässäpä sitä ollaan eli sama homma. Jos koen ihmisen liian kaverilliseksi, en voi ottaa vastaan kuin pintapuolisia asioita, jos niitäkään. Olen pariin otteeseen jo huomannut, että tulee jäätävä vastareaktio päälle kun riittävä tunne puuttuu. Olen hyvin tiedostavasti demi, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Joku cuddle friend tms onnistuu kunhan on jtn kipinää vaikkei nyt lovea, mutta sessiointi jossa ollaan jo syvemmällä niin..ei lähde ilman vakavampaa tunnepohjaa.

[Light]

Olen tässä pohdiskellut sitä, kuinka ihminen voikin muuttua iän ja kokemusten myötä. Mikään kevyempi suhdemuoto tai leikkiminen ei enää tunnu omalla kohdallani hyvältä ratkaisulta. Vain molemminpuolisia romanttisia tunteita sisältävä ja tulevaisuuteen tähyävä ihmissuhde kiinnostaa. Ajan myötä sitä näköjään oppii tietämään ja tuntemaan mitä ei elämäänsä halua, ja toisaalta hieman paremmin sen mitä haluaa.

Henkilökohtaisena kokemuksena: en pysty edes sessioimaan lähteä, ellen olen jollakin lailla ihastunut henkilöön. Ja tässä nyt ei lasketa satunnaisia ex tempore bilepiiskauksia tms.

Eli rakkaus- ja parisuhde D/s on mulle optimaalisin tilanne.

Ba-dam, tässäpä sitä ollaan eli sama homma. Jos koen ihmisen liian kaverilliseksi, en voi ottaa vastaan kuin pintapuolisia asioita, jos niitäkään. Olen pariin otteeseen jo huomannut, että tulee jäätävä vastareaktio päälle kun riittävä tunne puuttuu. Olen hyvin tiedostavasti demi, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Joku cuddle friend tms onnistuu kunhan on jtn kipinää vaikkei nyt lovea, mutta sessiointi jossa ollaan jo syvemmällä niin..ei lähde ilman vakavampaa tunnepohjaa.

Näinpä. Ainahan se on ollut näin, ja jotenkin siihen se aina palaa. Niinku sanottu: ei pääse yli eikä ympäri, yrityksistä huolimatta.

Välillä sitä kiroaakin, miksi pitää olla niin jäätä.
Ja kevyemmät jutut kariutuu, ainakin aika nopeasti.

Toisaalta se lahja on se mihin sfääreihin, syvyyteen, intensiteettiin, herkkyyteen ja haluun antaa kaikki sitä voi päästä sopivan yhteyden sattuesssa kohdalle ja roihahtessa.
Siitä syntyy jotain sellaista aivan ihanaa, kevyen vakavaa, vapaan omistautunutta.

Edellä kuvatut asiat lienevät itsellä myös yhtenä syynä siihen, että miksi monen intiimin/romanttisen suhteen kuviot ei oikein nappaa.

[Fia]

Mä oon kai joku käänteisdemi: kehitän aina alta jonkun tunnesiteen kaikkiin ihmisiin, joiden kanssa olen tekemisissä. Kiinnyn helposti.

[Light]

^ Hei mä kans oon se. Tai no, joihinkin. Ihmiset on ihania.

[Fia]

^ Hei mä kans oon se. Tai no, joihinkin. Ihmiset on ihania.

Ihmiset on. ❤
No, aina nyt joku kusipääkin hiihtelee seassa, mutta noin pääosin musta melkein kaikki ihmiset on sellaisia... ihastuttavia. Että tuntuu, että voitais olla vähintäänkin kavereita. Mutta kyllä toisaalta niinkin, että varmaan useimpiin ihmisiin voisi oikeissa olosuhteissa myös kiintyä, ihastua ja rakastuakin. Tai rakastaa... rakastuminen on musta semmoista huumaa, hormonikuohua, mutta rakastaminen on välittämistä. Ja kun hyvän ihmisen kanssa tulee tutummaksi, kuinka voisi olla rakastamatta?

[Dante79]

Demiseksuaalina sadistina olen aina ajatellut silleen, että jos jotakin sessiota lähden harrastamaan se on aina silleen rakkauden ja välittämisen osoitus mitä olen tekemässä toiselle. En tosin ole koskaan osannut nauttia mistään seksuaalisesta muutenkaan jos en ole rakastunut tai ihastunut partneriin. Muutoin tuommoiset aktit olisivat vaan tyhjiä mekaanisia suorituksia minulle, joista en saisi mitään irti. Pahimmillaan kun huomaa että toinen saa kiksejä ja itse vaan suorittaa, siinnä tulisi sellainen paska huora-fiilis koko tilanteesta itselle.

[KnottyLover]

Oon vanhanaikainen mies. En halua edes koskea sessio- tai muussa intiimimmässä mielessä naiseen, jos tunnesidettä ei ole. Minun kanssa leikit on rajuja, menevät syvälle mieleen ja tunnepuolelle. Ei sellaista tehdä tuttavien kanssa.

[Pioni76]

Mä kyllä saatan syttyä fyysisesti, mutta jos ei ole jotain tunnesidettä ja kemiaa ja luottamusta (vaikka sit sellaista ihastumista ihanaan tyyppiin kaverina), niin en pidä siitä epäsuhdasta, missä kroppa on liekeissä ja mieli ei.

Onneks oon rajani tunteva aikuinen, niin ei ole tarvinnut oppia kantapään kautta, vaikka osittain sokkona siellä ihanassa Synkmetsässä vaeltaakin.

[Index]

Kiva ketju, enpäs aiemmin huomannut.

Minusta touhussa on ainakin seuraavia tekijöitä:

-kipinä, kun kemiat (hla:t) kohtaa
-kiihokkeet, fetissit osuu kohdilleen
-(älyllinen) keskusteluyhteys, flirtti toimii
-löytyy yhteinen sävel tavoitteista (elämäntavoitteet, tavoitteet seksin tai kumppanin suhteen jne)
-jokin näistä erillinen tunneside, ihastuminen, luottamus, hyvä olla toisen kanssa

Sitten mitkä näistä pitää pakosti napsahtaa päälle että innostuu, vaihtelee itse kullakin, ja välillä siitä riippuen kenen kanssa on tekemisissä.

Itse kuulun niihin, joilla pitää (ainakin yleensä) napsahdella useampia nappuloita päälle. Tunnepuoli on yksi. Ehkä enemmän niin, että alussa tarvitsee vain olla sellainen perushyvä fiilis, ja jos muuten toimii, niin tunteet seuraa perässä.

[Light]

Kiva ketju, enpäs aiemmin huomannut.

Minusta touhussa on ainakin seuraavia tekijöitä:

-kipinä, kun kemiat (hla:t) kohtaa
-kiihokkeet, fetissit osuu kohdilleen
-(älyllinen) keskusteluyhteys, flirtti toimii
-löytyy yhteinen sävel tavoitteista (elämäntavoitteet, tavoitteet seksin tai kumppanin suhteen jne)
-jokin näistä erillinen tunneside, ihastuminen, luottamus, hyvä olla toisen kanssa

Sitten mitkä näistä pitää pakosti napsahtaa päälle että innostuu, vaihtelee itse kullakin, ja välillä siitä riippuen kenen kanssa on tekemisissä.

Itse kuulun niihin, joilla pitää (ainakin yleensä) napsahdella useampia nappuloita päälle. Tunnepuoli on yksi. Ehkä enemmän niin, että alussa tarvitsee vain olla sellainen perushyvä fiilis, ja jos muuten toimii, niin tunteet seuraa perässä.

Ah, vitsi kun sanoitit mun mietteet hyvin, kiitos!