Älä pane lapsia

[Kinkykundi]

Miten niin päädytään?  keskenäänhän ne nuoret kaikkia muitakin ihmissuhdetaitoja harjoittelevat.

Minusta kaikki mikä tulee nuorilta itseltään on asia erikseen. Oikeutta päättää omasta kehostahan siinä juuri treenataan kun pukeudutaan "aikuismaisesti" ja ehostetaan itseä. Aikuisten pitäisi antaa rauha sitä tehdä.

Ihan totta, mutta nyt viitaten Valpion kommenttiin, niin mistä ne 18v tytöt ovat oppineet muiden tarpeiden tyydyttäjiksi? Nythän tässä tuli juuri se asetelma esiin, missä se setämies oli se kuka nuorelle tytölle opetti miten nautitaan seksistä, mitä nuoret eivät keskenään osanneet opetella.

[Fia]

Mielestäni tämä keskustelu asettuu aika mielenkiintoiseen vuoropuheluun taannoisen kommenttiraitakeskustelun kanssa, jossa puitiin (ilmoituksen mukaan) 18-vuotiaan naisen täällä julkaisemaa deitti-ilmoitusta, jossa haettiin useita miespuolisia leikkikavereita toteuttamaan rape play -fantasiaa: https://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=29072.0

^Tässä keskustelun aloittaja Saeroe (tägäisin jos voisin) argumentoi mielestäni perustellusti ja hyvin, että on asiatonta kommentoijilta kyseenalaistaa kyseisen 18-vuotiaan naisen olemassaolon todellisuutta. Alavireenä keskustelussa mielestäni on myös se voidaanko tai saako kyseenalaistaan sitä, että vasta 18-vuotias nainen todella voi tai _saa_ hakea itselleen tällaista seuraa. Keskustelun aloittaja Saeroe argumentoi, että hän itse olisi vastaavassa iässä voinut hakea vastaavaa seuraa, ja että hän nuorena BDSM-ihmisenä on kokenut itseensä ja haluihinsa kohdistuvan epäluuloisuuden ja vähättelyn skenessa epävalidioivana.

Näiden kahden keskustelun asettaminen rinnakkain avaa mielestäni mielenkiintoisen moraalisen problematiikan: Toisaalta koetaan, että nuoria naisia pitäisi BDSM-skenessä suojella hyväksikäytöltä ja että heille itselleen tai heidän (heitä itseään vanhemmille, tyypillisesti miespuolisille) partnereille pitäisi myös rohkeasti huomauttaa, jos tällaisen hyväksikäytön riski ulkopuolelta havaitaan. Toisaalta Saeroe nostaa mielestäni täysin oikeutetusti esille, ettei "et sä nyt tommoista voi noin nuorena haluta, eikä voi olla sulle hyväksi" -huolipuhe on kohdetta vähättelevää, spleinaavaa ja alentuvaa.

Nämä ei ole ihan yksinkertaisia keloja. Esimerkiksi omalla kohdallani tunnistan, että olisihan se voinut olla ehkä ihan hyväkin, jos joku olisi tullut kertomaan 16-20-vuotiaalle minulle, että ihan kaikkea ei tarvi seksuaalisesti kokea just nyt tässä heti. Toisaalta tunnistan myös, että jos mulle olis näin tultu selittään, olisin tullut varsin ärhäkkäästi argumentoiden kukkahattusedän tai -tädin silmille itsemääräämisoikeuttani puolustaen.

[stoge]

Moraalipoliisi on kiva, silloin kun se on sun kanssa samaa mieltä.

[Kinkykundi]

Kysehän tässä ei missään vaiheesa ollut tästä. Ei yksilöistä, eikä yksilöistä koostuvasta massasta. Vaan rakenteesta yhteiskunnassa, joka suojelee hyväksikäyttäjiä (oli kyseessä mies, nainen, muu, nuori, vanha taikka mikä hyvänsä) ja syyllistää uhreja.

Rakenne suojelee hyväksikäyttäjä siinä missä kaikkia muitakin rikollisia. Länsimainen oikeuskäytäntö kun lähtee syyttömyysolettamasta, mikä on hyvä juttu koska muutoin joutuisit todistamaan syyttömyytesi kun kuka tahansa syyttää sinua mistä tahansa.

Tai tavallaan kyse on juurikin tästä, mutta nimenomaan sen ajatuksen kannalta, että kuka vaan voi voi käyttää toista hyväksi ja rakenne sallii sen.

Näin on, koska länsimaiseen vapauskäsitykseen ei kuulu rajoittaa ennakkoon ihmisten toimintaa tai rankaista rikoksista mitä ei ole tehty. Muuten esimerkiksi poliisit voisivat pysäyttää autoilijan mielivaltaisesti ja määrätä mielivaltaisesti sakkoa, koska voisit kohta ajaa törkeää ylinopeutta. Tai voisit raiskata tai tappaa vaikka huomenna.

Uhrille todetaan liian usein, että oma vika, mitäs menit. Se on väärin. Siinä on se virhe. Hyväksikäyttävälle osapuolelle ei opeta, että hänen tekonsa on väärin.

Tottakai hybäksikäyttävälle osapuolelle opetetaan asian olevan väärin, mutta myös uhrille kuuluu opettaa itsensä varjelemista. Se, että joutuu varomattomuuttaan rikoksen uhriksi, ei pääsääntöisesti vähennä tekijän vastuuta asiassa (toki esimerkiksi tietyissä työturvallisuusrikkomuksissa uhrin huolimattomuus tai törkeä huolimattomuus voi vapauttaa muutoin syylliseksi tuomittavan vastuusta).

Useinmiten asetelma kuitenkin on niin, että hyväksikäyttäjä on mies ja hyväksi käytetty on nainen (iästä viis tässä kohtaa). Jotain tästä kertoo se, että niin moni nainen, etenkin nuori (tässäkin ketjussa) tunnistaa tämän rakenteen ja kertoo kokeneensa tätä hyväksikäyttöä, kun taas niin harva mies tunnistaa koko asian olemassaoloa. Rakenne on siis miehiä hyödyttävä ja naisia alistava.
kääntämään tämän laivan kurssia.

Tuosta ei voida päätellä asian olevan naista alistava ja miehiä hyödyttävä, minkä lisäksi kaikki kyllä ovat ketjussa tunnistaneet ongelman, tai ainakaan kukaan ei ole sitä kiistänyt, minkä vuoksi en kyllä oikein ymmärrä väitettäsi.

Nyt herää lisäksi kysymys, että minkä ikäiseksi saakka esimerkiksi meikkaamista ja aikuismaista pukeutumista voidaan nuorilta kieltää - tämä sopii huonosti länsimaiseen vapauskäsitykseen. Islamilaisessa maailmassa tällaiset rajoitukset koskevat myös aikuisia naisia, ja perusteena siihen on juurikin naisten itsensä suojeleminen seksualisoinnilta ja seksuaaliselta väkivallalta.

Tämä ei ole seksualisoinnilta suojelemista, tämä on seksualisointia.

Siinä tapauksessa on hyvä kysyä, että mitä eroa näillä kahdella asialla on? Ja tässä kommentissani oli nyt taas kyse siitä, että lasten ja nuorten seksualisointi oli Pikkusiskon keino suojella lapsia seksualisoinnilta - aivan kuten burka tai hijab muslimimaissa.

[pikkusisko]

Mielestäni tämä keskustelu asettuu aika mielenkiintoiseen vuoropuheluun taannoisen kommenttiraitakeskustelun kanssa, jossa puitiin (ilmoituksen mukaan) 18-vuotiaan naisen täällä julkaisemaa deitti-ilmoitusta, jossa haettiin useita miespuolisia leikkikavereita toteuttamaan rape play -fantasiaa: https://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=29072.0

^Tässä keskustelun aloittaja Saeroe (tägäisin jos voisin) argumentoi mielestäni perustellusti ja hyvin, että on asiatonta kommentoijilta kyseenalaistaa kyseisen 18-vuotiaan naisen olemassaolon todellisuutta. Alavireenä keskustelussa mielestäni on myös se voidaanko tai saako kyseenalaistaan sitä, että vasta 18-vuotias nainen todella voi tai _saa_ hakea itselleen tällaista seuraa. Keskustelun aloittaja Saeroe argumentoi, että hän itse olisi vastaavassa iässä voinut hakea vastaavaa seuraa, ja että hän nuorena BDSM-ihmisenä on kokenut itseensä ja haluihinsa kohdistuvan epäluuloisuuden ja vähättelyn skenessa epävalidioivana.

Näiden kahden keskustelun asettaminen rinnakkain avaa mielestäni mielenkiintoisen moraalisen problematiikan: Toisaalta koetaan, että nuoria naisia pitäisi BDSM-skenessä suojella hyväksikäytöltä ja että heille itselleen tai heidän (heitä itseään vanhemmille, tyypillisesti miespuolisille) partnereille pitäisi myös rohkeasti huomauttaa, jos tällaisen hyväksikäytön riski ulkopuolelta havaitaan. Toisaalta Saeroe nostaa mielestäni täysin oikeutetusti esille, ettei "et sä nyt tommoista voi noin nuorena haluta, eikä voi olla sulle hyväksi" -huolipuhe on kohdetta vähättelevää, spleinaavaa ja alentuvaa.

Nämä ei ole ihan yksinkertaisia keloja. Esimerkiksi omalla kohdallani tunnistan, että olisihan se voinut olla ehkä ihan hyväkin, jos joku olisi tullut kertomaan 16-20-vuotiaalle minulle, että ihan kaikkea ei tarvi seksuaalisesti kokea just nyt tässä heti. Toisaalta tunnistan myös, että jos mulle olis näin tultu selittään, olisin tullut varsin ärhäkkäästi argumentoiden kukkahattusedän tai -tädin silmille itsemääräämisoikeuttani puolustaen.

Ei todellakaan ole yksinkertaisia. Minusta näitä keskusteluja voi silti käydä rinnakkain, ilman että päädytään kyseenalaistamaan nuoren ihmisen haluja tai itsemääräämisoikeutta. Minullakin on ollut alistusfantasioita iän kaiken, ja miesporukan raiskaamaksi tuleminen on ollut lempparikuvitelmiani murkkuiästä asti. Jos niitä fantasioita tahtoo alkaa toteuttaa, ei sitä ikä estä eikä pitäisikään. Siinä vaiheessa on vain äärimmäisen hyvä, jos yhteisössä aidosti on nollatoleranssi kaikelle hyväksikäytölle ja kaltoinkohtelulle, iästä viis. Että edellytetään juuri sitä inhimillistä kohtelua, vaikka esineellistämisestä kyse olisikin.

[pikkusisko]

Nyt herää lisäksi kysymys, että minkä ikäiseksi saakka esimerkiksi meikkaamista ja aikuismaista pukeutumista voidaan nuorilta kieltää - tämä sopii huonosti länsimaiseen vapauskäsitykseen. Islamilaisessa maailmassa tällaiset rajoitukset koskevat myös aikuisia naisia, ja perusteena siihen on juurikin naisten itsensä suojeleminen seksualisoinnilta ja seksuaaliselta väkivallalta.

Tämä ei ole seksualisoinnilta suojelemista, tämä on seksualisointia.

Siinä tapauksessa on hyvä kysyä, että mitä eroa näillä kahdella asialla on? Ja tässä kommentissani oli nyt taas kyse siitä, että lasten ja nuorten seksualisointi oli Pikkusiskon keino suojella lapsia seksualisoinnilta - aivan kuten burka tai hijab muslimimaissa.

No tämä heitto oli kyllä jo pelkkää panettelua. Ole niin hyvä ja lopeta moinen.

[Kinkykundi]

Nyt herää lisäksi kysymys, että minkä ikäiseksi saakka esimerkiksi meikkaamista ja aikuismaista pukeutumista voidaan nuorilta kieltää - tämä sopii huonosti länsimaiseen vapauskäsitykseen. Islamilaisessa maailmassa tällaiset rajoitukset koskevat myös aikuisia naisia, ja perusteena siihen on juurikin naisten itsensä suojeleminen seksualisoinnilta ja seksuaaliselta väkivallalta.

Tämä ei ole seksualisoinnilta suojelemista, tämä on seksualisointia.

Siinä tapauksessa on hyvä kysyä, että mitä eroa näillä kahdella asialla on? Ja tässä kommentissani oli nyt taas kyse siitä, että lasten ja nuorten seksualisointi oli Pikkusiskon keino suojella lapsia seksualisoinnilta - aivan kuten burka tai hijab muslimimaissa.

No tämä heitto oli kyllä jo pelkkää panettelua. Ole niin hyvä ja lopeta moinen.

Ei suinkaan panettelua; sinä esitit keinoksi lasten ja nuorten seksualisoinnin lopettamiseksi näiden seksualisoimisen rajoittamista, minkä voit edellisten sivujen kommenteistasi itsekin lukea, mitä puolestaan Kaislanen pitää seksualisointina. Jos sekä seksualisointia että sen rajoittamista voidaan pitää seksualisointina, niin haluaisin tietää näiden kahden eron siinä tapauksessa - vai onko sitä.
Jos teillä on Kaislasen kanssa näin suuret näkemyserot asiasta, niin väitelkää siitä keskenänne, älkää minun kanssani.

[Fia]

Mielestäni tämä keskustelu asettuu aika mielenkiintoiseen vuoropuheluun taannoisen kommenttiraitakeskustelun kanssa, jossa puitiin (ilmoituksen mukaan) 18-vuotiaan naisen täällä julkaisemaa deitti-ilmoitusta, jossa haettiin useita miespuolisia leikkikavereita toteuttamaan rape play -fantasiaa: https://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=29072.0

^Tässä keskustelun aloittaja Saeroe (tägäisin jos voisin) argumentoi mielestäni perustellusti ja hyvin, että on asiatonta kommentoijilta kyseenalaistaa kyseisen 18-vuotiaan naisen olemassaolon todellisuutta. Alavireenä keskustelussa mielestäni on myös se voidaanko tai saako kyseenalaistaan sitä, että vasta 18-vuotias nainen todella voi tai _saa_ hakea itselleen tällaista seuraa. Keskustelun aloittaja Saeroe argumentoi, että hän itse olisi vastaavassa iässä voinut hakea vastaavaa seuraa, ja että hän nuorena BDSM-ihmisenä on kokenut itseensä ja haluihinsa kohdistuvan epäluuloisuuden ja vähättelyn skenessa epävalidioivana.

Näiden kahden keskustelun asettaminen rinnakkain avaa mielestäni mielenkiintoisen moraalisen problematiikan: Toisaalta koetaan, että nuoria naisia pitäisi BDSM-skenessä suojella hyväksikäytöltä ja että heille itselleen tai heidän (heitä itseään vanhemmille, tyypillisesti miespuolisille) partnereille pitäisi myös rohkeasti huomauttaa, jos tällaisen hyväksikäytön riski ulkopuolelta havaitaan. Toisaalta Saeroe nostaa mielestäni täysin oikeutetusti esille, ettei "et sä nyt tommoista voi noin nuorena haluta, eikä voi olla sulle hyväksi" -huolipuhe on kohdetta vähättelevää, spleinaavaa ja alentuvaa.

Nämä ei ole ihan yksinkertaisia keloja. Esimerkiksi omalla kohdallani tunnistan, että olisihan se voinut olla ehkä ihan hyväkin, jos joku olisi tullut kertomaan 16-20-vuotiaalle minulle, että ihan kaikkea ei tarvi seksuaalisesti kokea just nyt tässä heti. Toisaalta tunnistan myös, että jos mulle olis näin tultu selittään, olisin tullut varsin ärhäkkäästi argumentoiden kukkahattusedän tai -tädin silmille itsemääräämisoikeuttani puolustaen.

Ei todellakaan ole yksinkertaisia. Minusta näitä keskusteluja voi silti käydä rinnakkain, ilman että päädytään kyseenalaistamaan nuoren ihmisen haluja tai itsemääräämisoikeutta. Minullakin on ollut alistusfantasioita iän kaiken, ja miesporukan raiskaamaksi tuleminen on ollut lempparikuvitelmiani murkkuiästä asti. Jos niitä fantasioita tahtoo alkaa toteuttaa, ei sitä ikä estä eikä pitäisikään. Siinä vaiheessa on vain äärimmäisen hyvä, jos yhteisössä aidosti on nollatoleranssi kaikelle hyväksikäytölle ja kaltoinkohtelulle, iästä viis. Että edellytetään juuri sitä inhimillistä kohtelua, vaikka esineellistämisestä kyse olisikin.

Näinpä, mutta miten me nyt sitten käytännössä yhteisönä vaikkapa tässä nimenomaisessa esimerkkitapauksessa varmistetaan, että a.) hyväksikäyttöä ei tapahdu, mutta b.) nuoren naisen itsemääräämisoikeus omasta seksuaalisuudestaan toteutuu?

Entäs jos nyt kuvitellaan, että FucktoyN18 löytää haluamaansa seuraa (kenties niistä selkeästi vanhemmista setämiehistä), konsensuaalinen raiskausleikki toteutuu - ja myöhemmin FucktoyN18:lla onkin koko hommasta paha mieli, mikä on ihan vallan mahdollista ja aina riskinä, kun tällaisia juttuja lähdetään tekemään. Mitäs sitten? Onko se Fucktoyn oma vika kun itte pyysi, onko se likaisten vanhojen setien vika kun "lasta" panivat, kun se pyysi, vai onko se meidän feministisiskojen vika kun ei menty väliin vaan sanottiin, että ei se oo iästä kiinni kun lähtee omia fantasioitaan toteuttamaan? Vai onko niin, että kun leikitään tulella niin joskus palaa sormet, eikä se ehkä suoranaisesti ole kenenkään vika, mutta tärkeää olis sitten siinä kohtaa jutella ja vaikka pitää sylissä, jotenkin koittaa päästä eteenpäin niin ettei kenellekään jäis ihan hirveet arvet nahkaan?

Täällä taitaa olla parasta aikaa auki toinen deittilanka, jossa nelikymppinen dom. mies hakee muista setämiehistä raiskausleikkikavereita "nuorelle" naiselle. Onko se nyt sitten hiljaista sivusta hyväksyntää, kun kukaan ei näytä asiaan puuttuvan? Vai lähdetäänkö olettamasta, että kyse on aikuisten ihmisten konsensuaalisesta toiminnasta, joka ei vars. kuulu meille ulkopuolisille?

[Selina]

Niin monet kommentit tässä ketjussa ovat jo todistaneet sen, että alotuksen tekeminen oli olennaista ja tulee olemaan vielä pitkään.

[toysnstuff]

Ihmetyttää miten tämä halutaan nähdä "rakenteellisena ongelmana", jonka "joku" sallii.

Samoin kummastuttaa nuorten aikuisten suora rinnastaminen lapsiin.

Se on totta, että jotkut (aika yllättävän monet) ovat lapsenmielisiä vielä täysi-ikäisinä ja kolmekymppisenä - jopa viisikymppisinä - mutta tämä on vain seurausta heidän omasta henkisestä kypsymättömyydestään. Se 16-vuotias tyttö voi olla vallan hyvin paremmassa balanssissa kuin 30-vuotias dominsa, mikäli on ollut niin onnekas, että on kasvanut perheessä jossa hänelle on pystytty tarjoamaan sellainen kasvuympäristö, joka mahdollistaa ikätasoisen kehityksen. Samoin se 18 tai 20 tai 25-vuotias "Corollan" tai Jaguarin kyytiin nouseva nainen voi olla rinnastattettavissa lapseen henkisen ikänsä puolesta, riippumatta siitä millainen diplomi, työpaikka ja parisuhdehistoria löytyy. Nämä ovat yksilökohtaisia asioita.

"Älä pane lapsenmielisiä" olisi ollut osuvampi otsikko, sisällön puolesta.

Ja ihan oikeasti, kaikille niille mokanneille ja tekojaan katuville: se on parasta ottaa oppimisprosessina, kokemusten kartuttamisena, keinona jolla elämän aikana opitaan tunnistamaan ne luotettavat ja hyvää tahtovat tyypit pahantahtoisista ja epäluotettavista ihmisistä. Tämä on ihan sitä perimmäisintä ydintä ihmisenä olemisessa: kuinka opitaan toimimaan toisten ihmisten kanssa, ymmärtämään ja huomaamaan toisten ihmisten motiiveja, haluja ja tarpeita. sekä suhteuttamaan nämä omiin haluihin ja tarpeisiin.

Ensin pitää vain selvittää, mitä ne omat halut ja tarpeet ovat. Siitä ei voi muita syyttää, jos sitä ei ole lähtenyt tekemään.

Mutta eikö se Corollan kyytiin nouseminen ole ollut juuri sitä - selvittämistä?

Muut eivät voi niitä sinulle kertoa - vaikka "yhteiskunta" ja tällä hetkellä etenkin sosiaalinen media ja markkinointi sitä parhaansa mukaan yrittävät. Nykyisellään on myös kasvavissa määrin nähtävissä tällaista puhetta, mitä Pikkusisko tuottaa: että on jotenkin sopimatonta, että nuorten naisten kanssa harrastettaisiin seksiä vain seksin itsensä vuoksi. Minusta se on parempi niin päin - pidetään seksi seksinä ja rakastumiset poissa siitä. Silloin sitä vasta siipeensä saadaan.


Ps. Se "ei":n oppimaan sanominen mahdollistuu itsetunnon myötä. Itsetunto ja -arvostus puolestaan rakentuu ensisijaisesti suhteessa omiin vanhempiin ja lähiomaisiin. Yhteiskunnan syyttäminen siitä, että ei uskalla sanoa ei, on vallan usein asian ulkoistamista. Sillä ei saada ratkaisua siihen varsinaiseen ongelmaan: kuinka minä uskaltaisin sanoa ei ja asettaa rajani, joiden ylitse en anna muiden kävellä?

[Saeroe]

Tähän aloitukseen en tohdi ottaa kantaa, sillä keskustelun seuraaminen on näin nopeatempoisessa vaiheessa aavistuksen haastavaa, ja edellyttäisi kaiken edeltävän lukemista todella ajatuksen kanssa. Ehkä vielä jossain vaiheessa sisäistän, mistä tässä oltiinkaan keskustelemassa.

Kiitos Fia, tägäys noteerattu. 

Oman aloitukseni kirjoitin pienessä tunnekuohussa, ja se tosiaankin näin jälkikäteen tarkasteltuna näkyy sisällön kökkönä laatuna. Ilmeisesti pointti on mennyt kuitenkin jollain lailla jakeluun, sillä osasit referoida tekstiäni äärimmäisen vakuuttavasti. Taisit itse asiassa tajuta takaa-ajamani aatoksen jopa paremmin, kuin minä itse...
Tuohon mainitsemaasi huolipuheeseen liittyen haluaisin lisätä vielä, että ihan kuin ei nuorena riittäisi, että on jo valmiiksi enemmän tai vähemmän solmussa seksuaalisuutensa kanssa. Sitten vielä ulkopuolelta tulee jatkuvasti kyseenalaistamista, epäilyä ja joskus jopa holhoamista. Näistä mitään tuskin yksikään, kinky tai ei-kinky, nuori kaipaa.

Mitä tulee tuohon syyllisyyskysymykseen leikkien mennessä pieleen, niin harvoinpa se varmaan suoranaisesti kummankaan (kenenkään) osapuolen vika on. Matkassa kun on usein mukana monta muuttuvaa tekijää, ja toisinaan rapatessa roiskuu.
Se, miten vaikkapa juuri rape playta voi toteuttaa turvallisesti, menee kyseisen aktiviteetin tekniselle puolelle, eikä ole tämän keskustelun kannalta mielestäni relevanttia. Niin tai näin, mielestäni paras tapa varmistaa se, ettei kenellekään tule paha mieli mistään tekemisestä, on lähtökohtaisesti ennaltaehkäisy. Tällöin ei tarvitse miettiä (ainakaan niin paljoa), kenen syytä, tai miten hoidetaan. Eivät asiat tietysti aina mene suunnittelusta huolimatta putkeen, ja pieni riski on aina olemassa, mutta riskienhallinnan keinoin sitäkin on mahdollista pienentää tasolle, jossa riskin toteutuminen on epätodennäköinen ja seuraukset vähäiset, jolloin se on ottamisen arvoinen. Tätä edesauttaa mm. huolellinen tutustuminen kumppaniin ja asioista etukäteen tarkasti sopiminen.

[MrA]

"Älä pane lapsenmielisiä" olisi ollut osuvampi otsikko, sisällön puolesta.

Tämä.

[Kaislanen]

Jos teillä on Kaislasen kanssa näin suuret näkemyserot asiasta, niin väitelkää siitä keskenänne, älkää minun kanssani.

Itse koen olevani hyvinkin samalla linjalla pikkusiskon kanssa.

[tiikki]

Tiivistys:

Varmista aina, että henkilö jonka kanssa olisit puuhaamassa ihan mitä tahansa pystyy sanomaan sinulle ei jos ihan mikä tahansa epäillyttää yhtään.
Jos henkilö ei ole siihen kykenevä ihan mistä tahansa syystä on syytä keskustella syistä ja poistaa ne ennenkuin puuhaatte mitään.

[pikkusisko]

Minusta tuo lapsenmielisyydestä puhuminen on samaa diskurssia kuin Selinan mainitsema "ikäistään kypsempi" -konsepti. Jos sitä käytetään oikeuttamaan sitä, ettei toisen tunteita tai ylipäätään ihmisyyttä oteta huomioon vaan kohdellaan pelkkänä palkintopystinä ja perversioautomaattina, niin aika problemaattista se minusta on. Ja miten sitä nuorena ajatteli koko asian niin päin, että vitsit mussa on jotain erityistä kun noin paljon vanhemmat ihmiset on musta kiinnostuneita... Voi facepalm sentään.

Minäkin olen aina ollut "ikäistäni kypsempi" ja olosuhteiden pakosta paljon aikuisempi kuin olisin kaivannut saada olla. Silti, kokemuksen puute ihmissuhteissa on päässyt puremaan persuksiin monen monta kertaa. Itse asiassa tuntuu, että vasta ihan viime aikoina on alkanut mennä jakeluun tietyt mittasuhteet ja aikajänteet Monelta sydänsurulta olisi varmasti säästytty, jos vastapuolikin olisi osannut ottaa tietyn naiiviuteni huomioon oikealla tavalla. On kokemuksia, joissa sitä käytettiin suoranaisesti hyväksi, ja sitten taas toisaalta sellaisia, joissa en usko että oikeasti tarkoitettiin mitään pahaa. Ei vain ymmärretty tilannetta, joka oli lopultakin se, että minun kokemuksenpuutteeni verrattuna toisen kilometreihin vaikutti siihen millaista epäsuhtaa suhteessa pääsi kehittymään.