Baarin kannatusmaksut
Toysnstuff sunkin kanssa olis paljon helpompi keskustella jos pysyisit siinä mitä on sanottu etkä keksisi vaikuttumia ja sävyjä jotka sopii sun narratiiviin.
On myös aika turhauttavaa, että ohitat muiden esittämät kulttuuriset rakenteet keksittyinä, mutta itse esität täysin perusteettomasti toisenlaisia rakenteita.
Miksi sinun käsityksesi ja sävyntulkintasi ajaa muiden ohitse? Miksi sinä tiedät paremmin kuin me? Oletko kenties tutkinut asiaa?
Kun ei tunne toisia keskustelijoita on suuri riski, että sävyjä tulkitsee väärin. Siksi kannattaakin pysyä siinä mitä on oikeasti kirjoitettu tai vaikka kysyä suoraan, oliko jokin tarkoitettu esim sarkasmiksi tai katkeraksi heitoksi.
Esim en kyllä tunnista, että minua tai muita naisia olisi tyttönä kasvatettu uhriutumaan. Päin vastoin, kuulin jatkuvasti kuuluisan pojat on poikia lausahduksen ja poikien kiusaaminen piti kestää, koska se vaan kertoi kuulemma romanttisesta kiinnostuksesta. Minusta on huolestuttavaa, ettei miehiltä voi vaatia samaa reiluuden ja vastuunkannon tasoa kuin naisilta, ilman että tulee syytetyksi miesvihasta.
Kukaan ei ole puhunut siitä että naiset saavat perseillä ilman vastuuta.
Samalla lailla nuorilla naisilla on vastuu kohdella vanhempia mieskumppaneitaan ja toki kaikenlaisia muita kumppaneita reilusti ja kunnioittavasti. Kukaan ei ole sanonut ettei olisi.
Samaan aikaan harrastin seksiä milloin kenenkin pari vuotta vanhemman jannun kanssa (ikäiseni pojathan olivat vielä lapsia). Useammin kuin kerran sellaisen, jota en varsinaisesti halunnut, mutten tohtinut torjuakaan.
Rakkaudellisuutta oman halun sijaan korostanut seksuaalikasvatus kieputti ajatukseni solmuun ja pian opin yhdistämään seksin antamisen rakkauden saamiseen."
Kuvittelin sellaisen seksuaalikäyttäytymisen olevan oikeuteni ja olin uhmakkaasti siitä ylpeä. Että se on minun tapani saada seurustelua pienemmällä vaivalla sitä rakkaudellisuutta, jota aikuisten kirjoittamissa teinitarinoissa seksiin sinnikkäästi yhdistettiin, ja toisaalta sitä itseellistä naisvoimaa, jota Sinkkuelämää samoihin aikoihin manifestoi. Sainko, on erinomaisen hyvä kysymys.
Viime viikolla Iltalehti uutisoi Wallu Valpion elämäkerrasta. Olin oksentaa, kun luin Valpion niin sanotusta salarakkaasta kertovan poiminnan: https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/32ad79d6-8dd9-4dc1-808f-57854fee9a6e. Kyseinen juttu kun julkaistiin sangen kyseenalaisella tavalla, näennäisen neutraalissa sävyssä eteenpäin kertoen.
"– Hän oli 18-vuotias ja tuli kotiini jatkoille kaverinsa kanssa. - - Selvästikin tämä nainen oli tottunut olemaan vain esine ja tuottamaan poikaystäville nopeaa mielihyvää."Tuolloin 38-vuotias Valpio näki, että tämä oli hyvä, ja aloitti "naisen" kanssa intohimoisen valta-asetelmilla leikittelevän seksisuhteen. Näin Iltalehden poiminta antaa sen kummemmin kyseenalaistamatta ymmärtää. Helevetin hyvin kulttuurinen koulinta kieltämättä toimii, kun 18-vuotiaana ollaan jo naisia, jotka vankalla kokemuksella osaavat olla pelkkiä panoleluja.
Tämä journalistinen rimanalitus sai minut pohtimaan seksuaalihistoriaani. Sitä, miten minäkin olin opetellut tyydyttämään miehiä mahdollisimman hyvin ja aiheuttamatta ikäviä vastuuntunnontuskia heille. Ei, kukaan yksittäinen ihminen ei pakottanut eikä painostanut. Mutta se ei tarkoita sitä, että olisin oikeasti halunnut sellaista. Se oli silti varmin tapa lunastaa nopeaa hyväksyntää, ja sitäkös nuori ihminen eniten maailmassa janoaa.
Skene sen sijaan antoi hiljaisen hyväksyntänsä, ja niin se tekee edelleen.
18 vuotta täyttänyt on lain silmissä aikuinen ja päättää itse seksuaalisista suhteistaan. Näin ilman muuta kuuluukin olla, eikä epäsuhtaa synnykään sutinoidessa suhteellisen samanikäisten seuralaisten kanssa.
Mutta voidaanko todella edellyttää, että nuori tulokas olisi vastuussa siitä, ettei suhteessa vuosikymmeniä vanhemman ihmisen kanssa tule hyväksikäytetyksi hyvää tekevän D/s-asetelman sijaan? Että hänestä oikeasti välitetään, eikä hän ole suhteessa vain palvellakseen toisen perversioita hekumallisesta nuorikosta. Eikö se vastuu kuulu sille, joka tämän kanssa toimii, tietäen toisen olevan iän ja elämänkokemuksen puolesta aidosti alisteisessa asemassa? Vallankin, jos mahdollisimman nuoret kumppanit tahtovat tulla tavaksi.
Vitut ole oma syy. Piste.
Olisiko muutenkaan mahdoton ajatus, että antaisimme lapsille rauhan kasvaa aikuisiksi ilman, että heitä himoitaan häpeilemättä, valmiina iskemään kiinni heti kun suinkin laki sallii?
Tarkoitus ei ole holhota, eikä väittää kaikkien nuorten naisten seksuaalisuuden olevan käyttökelvottomaksi kaluttua kulttuurisesti rakentuneessa riistossa. Ei tietenkään ole, mutta tietty tausta on halvatun hyvä varttuneemman väen huomioida teini-ikäisten kanssa kinkyillessään, jos sitä haluaa harrastaa.
Uskon minä sen, että voi olla olemassa alle parikymppisten ja reilusti vanhempien ihmisten välisiä valtasuhteita, joissa vilpittömästi välitetään ja pidetään toisista huolta. Suhteita, joissa iällä ei oikeasti ole merkitystä, koska yhdessä on hyvä.
Mutta onhan se nyt vain ihan tähtitieteellisesti todennäköisempää, että suurella ikäerolla nipinnapin täysi-ikäiseen on väärällä tavalla väliä. Ettei toisella ole puhtaat jauhot pusseissaan, eikä toinen puolestaan sitä lähtökohdistaan näe tai pysty käsittelemään. Se, että siltä ummistetaan yhteisöllisesti silmät, ja pidetään jopa statusta nostattavana tekijänä kuinka nuoria neitoja subeikseen saa, on sen sorttista shaibaa ettei yhdellä eikä kahdella vedolla posliinista irtoakaan. Ja onkohan noin, että nuoriin tyttöihin mieltyneet malttaisivat aina edes sitä alemman suojaikärajan täyttymistä odotella? Ilmeisesti ei: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/034aee4f-404d-4933-9c95-868e46d9e18e.
Yksittäistapaus toki varmasti. Aivan kuten kaikki ne kerrat, jolloin jossain pikkupitäjässä tuore yläasteelainen avaa vänkärin oven ja astuu kyytiin.
Teen paluun. - En pane lapsia. - Olen 42v Dominoiva mies. - Minulla on ollut myös sessiosuhteita.itseäni huomattavasti nuorempien subien kanssa. Myös seurustelusuhteita. - Minulla on ollut sekö sessio että seurustelusuhteita myös itseäni vanhempien kanssa.- En ole koskaan yrittänyt lähestyä kolumnistia minkään sävytteisellä lähentelevällä viestillä. Tämä sanottuna. Olen hiukan huolissani yhä asennekeskeisyydestä jolla kuten mainittuakin on pyritty 'sävyttämään' ilmapiiriä sellaiseksi että esim. Minun kai tulisi hävetä jos sessioin alle (lisää ikä tähän) ikäisen kanssa. Tai Wallun pitäisi hävetä kun kertoo julkisesti suhteestaan kirjassaan. Suhteesta joka perustuu molemminpuolisesti toimivaan pitkään konsensuaaliseen tekemiseen. Olen sitä mieltä yhä että kinkymaailman suurin ongelma ei ole ikärakenne. Suomessa suurin ongelma on ollut ja on varmaan jatkossakin se että piirit ovat skenessä pienet ja kun pitkään pyörii niin naamat on pitkälle nähty. Monelle lisäksi voi olla väärät kinkyt, tai voi olla ettei kinkymaailman ulkopuolella näkemykset kohtaa. En koe että täällä yhäkään on ihmisiä paljon, joita on ikänsä vuoksi kohdeltu kaltoin tai joita on 'houkuteltu väärille poluille'. Ainakaan itse en ole tällaista liikaa havainnut. Toki voin olla väärässä. Enkä jälleen osaa sanoa onko eroa onko osapuoli mies/nainen/trans/gay/bi/mono/poly/pan jotain muuta kun kaksi eri-ikäistä ihmistä kohtaa. ToysnStuff kirjoittaa kohtuullisen osuvasti. Välillä aiemminkin täällä esiintynyt hyökkäily johon väsyin itsekin ja lakkasin kirjoittamasta ajatuksiani nostaa tässä kommenttiraidassa ilkeästi päätään. Mielipiteitä on hyvä olla. Ei tarvitse olla tutkija kertoakseen omaansa. Ei myöskään tarvitse sheimata tai olla perkeleellinen jos toisen mielipide ei ole oma tai näkemys eroaa omasta. Oma ajatus on kaunis vaan se ei aina ole oikea. - Kirjoittaja aikoo jatkossakin olla miettimättä liikaa ihmisen ikää, painoa, ihonväriä, tai muuta vastaavaa kommunikoidessaan mahdollisista sessio- tai parisuhteista vaan mielummin keskittyy kuuntelemaan kuka ihminen on ja mitä hän ajattelee.
Ongelma on niin monisyinen, syvältä kumpuava ja laaja, että sen tiivistäminen yhteen bullettiin on jotain, mihin ainakaan minun taitoni eivät riitä. Mutta tässä avattuna muutamia niistä kysymyksistä, joiden pohtiminen sai minut kolumnin kirjoittamaan:Miksei jopa 13-vuotiaiden ja täysi-ikäisten seksisuhteisiin tosiaan kukaan puutu? Tuskin voidaan kuitenkaan ikätovereista puhua, mikä olisi peruste suojaikärajan sivuuttamiselle. Tai jos voidaan, miten ne täysi-ikäistyneet sitten kuitenkin nähdään nimenomaan aikuisina eikä lapsina siinä vaiheessa, kun aletaan puhumaan heidän ja vanhempien ihmisten välisistä suhteista?Miksi raiskaus esitetään nuorten fiktiossa ja lehdissä edelleen pääsääntöisesti vieraan ihmisen tekemänä vaarallisena hyökkäyksenä, ja jopa laki perustuu samalle ajatukselle, että raiskaus on raiskaus vain jos se on samalla henkeen tai terveyteen merkittävästi kohdistuva uhka? Voiko se olla osaltaan syy sille, miksi tuollaisia monen muunkin esille tuomia "siistejä" raiskauksia tapahtuu jatkuvasti, kun eivät nuoret itsekään niitä raiskauksina osaa pitää, sen tiedon varassa mitä heille aikuiset ovat antaneet?Mistä huorittelukulttuuri lasten ja nuorten keskuuteen oikein tulee? Samaan aikaan hyvän jätkän ja ennen kaikkea ikäisekseen kypsän tytön ihanne painostaa aloittamaan seksielämän mahdollisimman varhain, jos ei halua olla täysi kakara. Ja reippaasti tosiaan, pojille mieleinen tyttö on tietysti sellainen joka antaa, ja sillä tavalla ettei vaadi keneltäkään mitään vaan on tyytyväinen kun tulee nussituksi. Paitsi että kyllähän sellainen tyttö huora on, mikä viimeistään alleviivaa sen, ettei mitään oikeutta vaatia kunnioitusta olekaan. Ja tätä ajatusta toisintavat tytöt keskenään ihan siinä missä ne pojatkin. Miksi, ja millaisin seurauksin?Eikö tällaista taustaa vasten ole mahdollista, ettei 18-vuotta täyttänyt vielä välttämättä ole ehtinyt saavuttaa selvyyttä siitä, millaisen seksielämän hän itselleen todella haluaa, ja mikä puolestaan on sitä mitä tämä luulee itseltään edellytettävän jotta kelpaa? Ja eikö olisi kaikkien etu, että tämä mahdollisuus puntaroidaan hyvin nuorten ihmisten kanssa seksisuhteeseen ryhdyttäessä, kuviteltuun konsensukseen tuudittautumisen sijaan? Voi tulla rumaa jälkeä ihan kaikille. Tai voi käydä tosi hyvin ja kaikki saavat mitä haluavat ja tarvitsevat. Voidaan varmaan otaksua, että jälkimmäinen on todennäköisempää jos suhteen molempien osapuolten lähtökohtia tarkastellaan ajatuksen kanssa?Entä se teiniporno, onko aivan ongematonta? Vaikka sivuutettaisiinkin epäeettiset tuotannnot, mitä tosin ei minusta kannattaisi tehdä, eikö kuitenkin ole seurauksensa silläkin, jos pornossa esitetään hyvin nuoria tyttöjä? Tarkoittaen, että vaikka nuori näyttelijä täysi-ikäinen olisikin, tämä esitetään usein vielä ikäistäänkin nuorempana hahmona. Eikö tämä osaltaan voi vaikuttaa niihin alle suojaikärajan sekaantumisiin, kun samaan ikä/kehityshaarukkaan kuuluvat esitetään himoittavina objekteina jotka janoavatkin tulla käytetyksi? Ei varmasti yksi yhteen, mutta jonkinlaista rajan hämärtymistä voisi olettaa tapahtuvan. Toisaalta viesti menee varmasti perille toiseenkin suuntaan, niille nuorille tytöille itselleen, jotka peilaavat itseään sitä kuvajaista vasten. Eikä kyse tosiaan ole pelkästä pornosta, populaarikulttuurissa tätä tehdään yhtä lailla. Millainen vaikutus sillä voi olla kehittyvän nuoren seksuaali-identiteettiin?Nämä näin kiihtyneenä yhdeltä istumalta, paljon muutakin pohtimista varmasti aiheeseen liittyy. Tällaisista kolumnin aiheeseen liittyvistä asioista kuulisin joka tapauksessa mielelläni eritoten IKRM:n ja Snadistisadistin mielipiteitä Minusta ja ajatuksista joita kukaan ei ole esittänyt niitä sen sijaan on varmasti kuultu jo aivan riittävästi.
On myös hirveän ikävää nähdä taas kerran, että miehet selittävät naiselle miten asiat nyt vain ovat, vaikka nainen on kokemuksensa ja havaintonsa tuonut varsin puolueettomalla tavalla esille. Manspleinaamisen määrä on niin hengästyttävä, ettei sitä jaksa edes lukea. Kilometritolkulla yksittäisiä lainauksia lauseista tai sanoista, joilla ei sen itse aiheen kanssa oikein enää mitään tekemistä.
Lainaus käyttäjältä: Coach - 18.10.2020, 10:42On myös hirveän ikävää nähdä taas kerran, että miehet selittävät naiselle miten asiat nyt vain ovat, vaikka nainen on kokemuksensa ja havaintonsa tuonut varsin puolueettomalla tavalla esille. Manspleinaamisen määrä on niin hengästyttävä, ettei sitä jaksa edes lukea. Kilometritolkulla yksittäisiä lainauksia lauseista tai sanoista, joilla ei sen itse aiheen kanssa oikein enää mitään tekemistä.Jeps, avoimen aggressiivisia tai ihanaisen passiivisaggressiivisia tietoisen pahamielisia "tulkintoja" suurin piirtein pilkuista ja yksittäisistä sanoista. Puhdasta vainoa ja yritystä vaientaa. Inhottavaa - ja samalla loistavasti illustroi, miksi tälläisiä tekstejä kirjoitetaan ja miksi niitä tarvitaan. Siitä kiitos näille tyypeille, todistitte alkuperäisen kolumnin validiksi
Jokainen mies voisi mielessään miettiä miksi esimerkiksi on niin, että useimmat naiset ajattelevat ettei miehiin voi lähtökohtaisesti luottaa? Tämä epäluottamus alkaa jo nuoresta alkaen, se voi jopa periytyä äidiltä tyttärelle. Olisiko tällä jotain tekemistä sen kanssa, että miehet ovat tottuneet käyttäytymään itsekkäästi ja epäluotettavasti naisten kustannuksella? Ja se sama ilmiö näkyy myös tässä keskustelussa?
Kirjoittaja
Aihe: Älä pane lapsia (Luettu 42010 kertaa)
