Baarin kannatusmaksut
Kun puhutaan Dominoivuudesta BDSM-kontekstissä on omasta mielestäni oleellista ymmärtää, ettei ole kyse yhdestä ainoasta janasta. Oheinen kuva, jonka piirsin joskus vuosia sitten havainnollistaa asiaa mielestäni aika hyvin. Persoonaltaan/luonteeltaan Dominoiva ihminen pyrkii toimimaan hallitsevasti kaikissa toimenpiteissään, mutta mikäli sama henkilö ei ole seksuaalisuudeltaan Dominoiva, ei valta kiihota häntä. Aivan samoin ihminen voi olla luonteeltaan jopa alistuva, mutta silti vallan käyttäminen voi kiihottaa ja sekin on täysin oikein.BDSM mielletään yleisesti seksuaaliseksi toiminnaksi, joten tästä näkökulmasta tarkasteltuna, on oleellisempaa se mikä on ihmisen seksuaalisuus kuin mikä on luonne luonne. Toki luonteensa puolesta Dominoivaa henkilö voi seksuaalisesti alistuva ihminen helposti pitää kiihottavampana, koska Dominanssi on jatkuvasti läsnä tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että persoonaltaan Dominoiva olisi parempi tai aidompi, joskus jopa päinvastoin. Erityisesti sessioiden ulkopuolella henkilö, joka on persoonaltaan dominoiva, mutta ei sitä seksuaalisuudeltaan, voi tuntua ainoastaan seksuaalisuudeltaan alistuvasta ihmisestä väärällä tavalla kontrolloivalta, koska kontrolli kohdistuu asioihin seksuaalisen toiminnan ulkopuolella.Lisäksi tilannetta voi vie hämätä se, että siinä missä Vallasta kiihottuva ihminen käyttää valtaa seksin välineenä, voi persoonaltaan Dominoiva henkilö käyttää seksiä vallan välineenä ts. BDSM-seksin ja -sessioiden avulla pyrkiä saamaan ei seksuaalista valtaa ja kontrollia toiseen ihmiseen.Voiko Dominoivuutta sitten oppia?Luonnettaan/persoonaansa ei voi vaihtaa, mutta mikäli valta kiihottaa seksuaalisesti, on täysin mahdollista opetella käyttäytymään sessioissa ja suhteessa Dominoivasti, jos omasta toiminnastaan saa kumppaneiltaan vasteen, joka kiihottaa itseään. Tärkeää on vain keskustella avoimesti ja ymmärtää molempien osapuolten osalta niitä asioita, joita toinen henkilökohtaisesti BDSM-toiminnalta odottaa, haluaa tai jopa tarvitsee. Ja sitten vain positiivisella mielellä lähteä kokeilemaan ja muistaa aina, ei vain puhua riittävästi, vaan myös kuunnella.-Mr.I
Fia, miulla on taas se, että olen ollut todella ylikiltti lapsi ja nuori. Nyt bdsm:n myötä saan brättäilyllä toteuttaa sitä puoltani, joka on ollut vahvasti piilossa. Mutta koska olen tosi herkkä, aistin toisen tunteita vahvasti, enkä brättäile, jos toinen ei siedä sitä. Mutta huomaan, etten sitten nauti itse niin kovin.
Tolla "brättäilyn provosoinnilla" tarkoitin sit semmoista, että D esim. tahallaan pyytää/vaatii jotain, mikä ei tosin oo mulle hard limit, mutta mistä hän tietää, että se on musta jotenkin ärsyttävää/älytöntä/"hullua" tms. Silloin "brättäily" on siis oikeestaan mun ihan aito ja luonnollinen "et voi olla tosissasi, enhän mä nyt niin voi tehdä" -reaktio, ei siis suunniteltua brättäilyä. D voi silti suhtautua tähän kuin brättäilyyn; sanoa, että "kylläpäs teet, tyttöseni, koska mä niin sanon". Ja koska minä taas oon yllytyshullu pöljä, niin hyvinkin todennäköisesti teen kans.
Lainaus käyttäjältä: Fia - 04.11.2020, 11:19Tolla "brättäilyn provosoinnilla" tarkoitin sit semmoista, että D esim. tahallaan pyytää/vaatii jotain, mikä ei tosin oo mulle hard limit, mutta mistä hän tietää, että se on musta jotenkin ärsyttävää/älytöntä/"hullua" tms. Silloin "brättäily" on siis oikeestaan mun ihan aito ja luonnollinen "et voi olla tosissasi, enhän mä nyt niin voi tehdä" -reaktio, ei siis suunniteltua brättäilyä. D voi silti suhtautua tähän kuin brättäilyyn; sanoa, että "kylläpäs teet, tyttöseni, koska mä niin sanon". Ja koska minä taas oon yllytyshullu pöljä, niin hyvinkin todennäköisesti teen kans.Yllytys on kieltämäti hykerryttävän hauskaa. Vieläkin hauskempaa kun yllytetty protestoi kurinpitotoimenpiteiden epäoikeudenmukaisuutta. Mielivallankäyttö saa mut suorastaan kehräämään.
Lainaus käyttäjältä: Lmr01 - 04.11.2020, 11:29Lainaus käyttäjältä: Fia - 04.11.2020, 11:19Tolla "brättäilyn provosoinnilla" tarkoitin sit semmoista, että D esim. tahallaan pyytää/vaatii jotain, mikä ei tosin oo mulle hard limit, mutta mistä hän tietää, että se on musta jotenkin ärsyttävää/älytöntä/"hullua" tms. Silloin "brättäily" on siis oikeestaan mun ihan aito ja luonnollinen "et voi olla tosissasi, enhän mä nyt niin voi tehdä" -reaktio, ei siis suunniteltua brättäilyä. D voi silti suhtautua tähän kuin brättäilyyn; sanoa, että "kylläpäs teet, tyttöseni, koska mä niin sanon". Ja koska minä taas oon yllytyshullu pöljä, niin hyvinkin todennäköisesti teen kans.Yllytys on kieltämäti hykerryttävän hauskaa. Vieläkin hauskempaa kun yllytetty protestoi kurinpitotoimenpiteiden epäoikeudenmukaisuutta. Mielivallankäyttö saa mut suorastaan kehräämään.Itsehän en siis hiffaa koko "rangaistuksia" ollenkaan. Mä haluun, että mua satutetaan, koska mä nautin siitä ja koska joko a.) sadisti nauttii mun satuttamisesta tai b.) service top nauttii nähdä mun nautinnon satuttaessaan mua. Eli mitä mielivaltaisempaa, sen parempi. Voin mielelläni ptotestoida, mutta osaan myös olla protestoimatta.Sit taas mitä tulee siihen, jos en tee jotain mitä D/top multa pyytää, niin isoin rangaistus on ihan aidosti se toisen pettymys. Jos sitä lievittää esim. piiskaus niin toki suostun siihen mielelläni, mutta tavallaan pääsen omasta mielestäni silloin liiankin helpolla - koska mähän vaan tykkään siitä piiskauksesta.Toruminen on hirveää. "No, ei sitten", voi olla vielä hirveämpää.
Käskemisestä ja komentelusta kokemusta on vain inttiajoilta ja kovakouraisena oleminen (selkeiden rajojen kanssa) on sinänsä tuttua vanhoista kamppailuharrastuksista.Kuitenkin se oman dominoivan itsevarmuuden löytäminen seksuaalisessa mielessä tuntuu hankalalta. Miten muut olette löytäneet itsenne ja oppineet?
Lainaus käyttäjältä: Pera - 21.09.2020, 13:10Käskemisestä ja komentelusta kokemusta on vain inttiajoilta ja kovakouraisena oleminen (selkeiden rajojen kanssa) on sinänsä tuttua vanhoista kamppailuharrastuksista.Kuitenkin se oman dominoivan itsevarmuuden löytäminen seksuaalisessa mielessä tuntuu hankalalta. Miten muut olette löytäneet itsenne ja oppineet?Tähän kommentoisin vielä, että varmaan aika harvaa subia tarvii komentaa kuin armeijan alokasta. 😉 Kun subi on lähtökohtaisesti palvelualtis, voi D sanoa ihan suorastaan lempeästi "Tee näin." / "Tule tänne." / "Minä haluan / haluaisin, että sinä teet näin.." Voi miettiä ehkä ennemminkin miten opettaja neuvoo selkeästi, mutta rauhallisesti oppilasta, joka todennäköisesti on aika kuuliainen tai korkeintaan hieman kuriton lähtökohtaisesti. Tai miten valmentaja ohjaa ja tsemppaa valmennettavaa. Toki armeijalliselle komentamiselle voi olla paikkansa, mutta ei se ole välttämätöntä eikä ehkä se, mistä kannattaa heti aloittaa.Samoin kovakouraisuuden sijaan voi myös miettiä ennemminkin liikkeiden määrätietoisuutta. Kaikki subit ei ole masokisteja, eikä edes masokistisubit välttämättä halua tulla jatkuvasti kohdelluksi kovakouraisesti. Sen sijaan käyttäisin tässä vertauskuvana tanssia; sinä viet ja minä seuraan. Se voi olla hyvinkin pehmeää ja soljuvaa - juuri siksi, että toinen selkeästi ohjaa liikettä, johon toinen mukautuu.Toki sille kovakouraisuudellekin on tai voi olla paikkansa. Mutta sanoisin, että on myös täysin mahdollista olla sopivalle subille täydellinen D olematta oikeastaan koskaan tai juuri koskaan erityisen kovakourainen.
Lainaus käyttäjältä: Pera - 03.11.2020, 23:32Millainen sitten olen? Kiltti, empaattinen, herkkä, korrekti ja kohtelias, ellei joku onnistu minua syvästi loukkamaan. Silti minussa on d-puoli.Tunnen useamman erinomaisen dominoivan henkilön, jotka ovat nimenomaan kilttejä, empaattisia, korrekteja ja kohteliaita - ja silti tai juuri siksi erinomaisia domeja. Sanoisin jopa, että parhaat domit nimenomaan on näitä tyyppejä. Hyvän domin ei todellakaan tarvi olla julma, ilkeä ja pahantahtoinen edes rajuimmin dominoidessaan. Tai sitten voi olla, että domista löytyy sitä pimeääkin puolta, mutta juuri se kontrasti siihen, että löytyy myös hellyyttä ja välittämistä, tekee hommasta mielenkiintoista.Luulen, että sun kannattaa tutustua myös ns. "caring dom" -konseptiin. Se voi olla tai voi olla olematta sun juttu. Monet "huolehtivat domit" on daddyjä - mutta eivät suinkaan kaikki. Myös hyvinkin perinteinen "master", herra/isäntä/omistaja/valtias voi olla omalleen huolehtiva ja välittävä - jos kohta toki myös vaativa ja ehkä tarvittaessa ankarakin.
Millainen sitten olen? Kiltti, empaattinen, herkkä, korrekti ja kohtelias, ellei joku onnistu minua syvästi loukkamaan. Silti minussa on d-puoli.
Olipa mielenkiintoinen kuvaus. Itse taidan olla sub 2 tai 3. Mietin kaaviota brättäilyn suhteen. Onkohan niin, että dom 3 ei siedä brättäilyä ja sub 1 ei taasen juurikaan brättäile? Toiset domit ottaa brättäilyn haasteena, jollaiseksi se onkin tarkoitettu, ja toiset ei siedä sitä lainkaan. Kokevat sen vain ärsyttävänä arvovallan kyseenalaistamisena.