’’Ei se järvi soutamalla kulu’’

[pikkusisko]

^ Ai niin se meitsin blogi...! ajatteleekohan joku siitäkin, että kaadoista siellä vain kirjaa pidetään  vaikka onhan se ihan totta, että silläkin meiningillä voisi blogia pitää ja on moni pitänyt, samoin kuin voi julkaista niitä kuvia itseisarvona miten monta eri pantua mallia niissä esiintyy. En arvosta, mutta totta kai niin on lupa tehä.

Kumppanimäärä ei bloginkaan tiimoilta ole noussut mulla ongelmaksi, ei edes vaikka ne piirit on pienet ja mun teksteissä saattaa hyvinkin tuttuihinsa törmätä. Muutenkin uudet tuttavuudet on järjestään suhtautuneet siihen hirveän positiivisesti, vaikka ainahan se itteä hirvittää mitä toinen tuumaa siitä millaisista asioista olen tullut nauttineeksi, kun eivät aina varmasti kaikkien pala pullaa ole. Ihan joskus on ilmennyt pientä epävarmuutta, jos olen jo jakanut jonkun toisen henkilön kanssa kovin samantapaisia asioita kuin meillä uuden ihmisen kanssa voisi olla yhteistä. Keskustelemalla siitäkin on päästy, kun eihän tässä herranjumala mitään pokemoneja kerätä

Eli kokisin tämänkin näin, että jos potentiaalisia partnereita sen vuoksi karsiutuu että kirjoitan seksielämästäni julkisesti, onpa erinomaisen hyvä niin 

[Lady Whip]

Kun laitetaan vertailuun kokenut versus kokematon, kummallakin käytännössä hyvät ja huonot puolet.
Jos etsisin hyvää vaniljaseksiä, tuskin ilahduttaa kovinkaan paljoa olla ns kokeilukappale jollekin kokemattomalle.
Kokenut taas, naisen kehon erogeeniset alueet olisivat hyvin hallinnassa mutta nainen kokonaisuutena olisi vain kolme reikää eikä muuta.

Parisuhderintamalla usein nähty ilmiö, kun tunteet tulee mukaan, silloin riitatilanteissa helposti otetaan esille naisen seksuaalihistoria ”..tuollaisen huoran kanssa..”

Sillä ei varmaan ole suurtakaan merkitystä onko satoja panokavereita vai ei yhtään, kaikki riippuu siitä miten kohtelee toista ihmisenä.
Vai onko näin?

[Lohikeisari]

Kun laitetaan vertailuun kokenut versus kokematon, kummallakin käytännössä hyvät ja huonot puolet.
Jos etsisin hyvää vaniljaseksiä, tuskin ilahduttaa kovinkaan paljoa olla ns kokeilukappale jollekin kokemattomalle.
Kokenut taas, naisen kehon erogeeniset alueet olisivat hyvin hallinnassa mutta nainen kokonaisuutena olisi vain kolme reikää eikä muuta.

Parisuhderintamalla usein nähty ilmiö, kun tunteet tulee mukaan, silloin riitatilanteissa helposti otetaan esille naisen seksuaalihistoria ”..tuollaisen huoran kanssa..”

Sillä ei varmaan ole suurtakaan merkitystä onko satoja panokavereita vai ei yhtään, kaikki riippuu siitä miten kohtelee toista ihmisenä.
Vai onko näin?

Suunnilleen kai. Törppöys millä tahansa elämän alueella on helpoin välttää, jos on valmis oppimaan uutta riippumatta siitä, mikä konkreettinen kokemustaso on.

[Dante79]

Mietin mitä itse ajattelisin jos joku kertoisi minulle että hänellä on ollut yli 100 seksikumppania.
Oma sukupuolineutraali ensireaktio ainakin olisi että ajattelisin kyseisen ihmisen olevan ihan vaan jonkinlainen seksikumppanikokemusten keräilijä, samalla tapaa kun joku toinen saattaa olla kahvikuppien keräilijä tai postimerkkien keräilijä ja olla ihan kikseissään siitä että omistaa yli 100 erilaista kokoelmassaan.

[Puris]

Miten ton nyt näkee.. Jos on aikuisempi ihminen ja jonkinlaista aktiivista seksinharrastamista, ehkäpä jopa tuhmia kinkyjuttujakin. 100 kumppania tekee 20 vuodessa 5 per vuosi. Ei ole mun mielestä niin paljoa. Luultavasti siinä on välissä vakiintuneempia aikoja ja sitten sinkkurillutteluita.

[Flikk]

Luvut on vaikeita ja aika kylmiä. Eikä ne kerro mitään siitä, miten kahden väliset jutut menee. Avoimin mielin elämään suhtautuva voi hyvin kääntyä monoksi, kun on hyvä syy. Sellanen tyyppi, josta haluaa pitää kii. Sellanen ihminen, jonka haluat olevan sun vierellä. Sellanen D, joka ottaa ja omistaa. Mikään ei menneisyyttä muuta, mut tulevaisuuden helposti.

[Bizarre72]

Kyllä itse valitsisin sellaisen jolla on reilusti kokemusta ja tietää mitä haluaa. En kyllä tässä iässä ja kokemuksen tuomalta pohjalta valitsisi aloittelijaa. Heti alussa on jo helpompi päätellä kohtaako toiveet, kun molemmat tietävät mikä kiinnostaa ja mikä ei.

[Dominora]

En kyllä ymmärrä miksi, tai miten jonkun seksihistoria kuuluisi kenellekkään tai vaikuttaisi mihinkään.

Se että sinut valitaan siinä ja tulevaisuudessa on tärkeämpää ja seurustelumielessä kysymys, että onko juoksut jo juostu.
Jos asiaa pitäisi jotenkin hassusti arvottaa, niin näkisin kokeneemman valinnan suurempana arvoltaan kuin kokemattoman, koska hän tietää sekä ymmärtää paremmin mitä valitsee ja haluaa.

[Mr.Inathu]

Miten ton nyt näkee.. Jos on aikuisempi ihminen ja jonkinlaista aktiivista seksinharrastamista, ehkäpä jopa tuhmia kinkyjuttujakin. 100 kumppania tekee 20 vuodessa 5 per vuosi. Ei ole mun mielestä niin paljoa. Luultavasti siinä on välissä vakiintuneempia aikoja ja sitten sinkkurillutteluita.

Juuri tämä, jos ihminen on yhtään seksuaalisesti aktiivisempi ja joko sinkkuna tai harrastaa rinnakkaissuhteita saati tekee mitään puoliammattilaisuuteen viittaavaakaan, niin ajan suhteen tuo lukumäärä järisyttävän nopeasti.

Itse olen sessioinut aktiivisesti 28 vuotta, en ole koskaan mennyt "kaatoja" keräillen, vaan suurimman osan ajasta hyvinkin harkiten ja jatkuvaluonteisia rinnakkaisia suhteita preferoiden. En ole pitänyt kirjaa tai asettanut itselleni tavoitteita. En arvottanut itseäni kumppanien lukumäärällä tai korvannut puuttuvaa itse tuntua lukumäärillä.Silti huomaan kevyesti slutsheimaavani itseäni kun nyt vain lasken kuluneet vuodet ja kerron ne edes suuntaa-antavilla henkilömäärillä 

Mielestäni ketään ei pitäisi tuomita lukumääriä tuijottaen, vaan keskittyä ihmiseen sellaisena kuin hän on edessäsi, juuri sillä hetkellä. menneisyys on tehnyt hänestä sen mitä hän on nyt ja on sinusta itsestäsi kiinni, minkälainen hän on huomenna.

-Mr.I, joka huomasi olevansa näköjään ihan jäätävä lutka...     

[Jägermies]

En käyttäisi tässä yhteydessä sanaa lynkkaus koska naisia edelleen oikeasti lynkataan avioliitoon ulkopuolisen seksin vuoksi jossain päin maailmaa.
Suomessa esiaviollinen seksi dekriminalisoitiin 1926 ja huorinteko 1948 eli joidenkin foorumilaisten isovanhempien eläessä.

Ilkeät anonyymit kommentit joille altistuu vain jos altistaa itsensä niille ovat suhteellisen vähäinen harmi.
Oikeastaan viimeinen kerta kun kuulin jonkun huorittelevan jotakuta liian aktiivisen seksielämän vuoksi oli vuonna 2002 ja sittenkin se oli aika paljon mustasukkaisuuden motivoimaa.

[Coach]

En käyttäisi tässä yhteydessä sanaa lynkkaus koska naisia edelleen oikeasti lynkataan avioliitoon ulkopuolisen seksin vuoksi jossain päin maailmaa.
Suomessa esiaviollinen seksi dekriminalisoitiin 1926 ja huorinteko 1948 eli joidenkin foorumilaisten isovanhempien eläessä.

Ilkeät anonyymit kommentit joille altistuu vain jos altistaa itsensä niille ovat suhteellisen vähäinen harmi.
Oikeastaan viimeinen kerta kun kuulin jonkun huorittelevan jotakuta liian aktiivisen seksielämän vuoksi oli vuonna 2002 ja sittenkin se oli aika paljon mustasukkaisuuden motivoimaa.

Anteeksi kuinka?? Ilkeille anonyymeille kommenteilleko altistuu vain jos altistaa itsensä niille? Eli oma vika vai? Mitäs laitoit sen lyhyen mekon päällesi, niih!

Valkoinen heteromies (oletus, en tiedä oletko) ei ehkä voi ihan autenttisesti kommentoida naisten kokemaa henkistä väkivaltaa, kun ei ole sitä itse kokenut.

---

Tästä mustasukkaisuudesta ja siihen liittyvästä väkivallasta olen ollut pitkään ihmeissäni. Tästä jossain podcastissakin juuri keskusteltiin (en nyt muista mikä se oli, sorry). Eli siis intohimorikos. Mikä ihmeen intohimorikos? Meillä on käytössä termi sille, että joku omaa kykenemättömyyttään käsitellä omia tunteitaan suuttuu toiselle ja pahoinpitelee sen, ja sitten tuomio voi alentua sillä "intohimon" aiheuttamalla syyntakeettomuudella. Se on hassua se.

Ihmisten ja sukupuolten välinen tasa-arvo ei todellakaan vielä nykypäivänä toteudu täysin ja tästä aiheesta on hyvä nostaa keskustelua. Edelleen monen meidän ja varsinkin baarin ulkopuolisen ns. vaniljan alitajunnassa tämä käsite kumppanien lukumäärästä herättää ajatuksia Perhiksen esittämällä tavalla. Vaikka sinä et tee sitä, joku muu ajattelee niin. Se totuus ei tule näkyviin niin selvästi, koska tasa-arvoasiat on noussut esille myös seksuaalisuudessa ja ihmisillä alkaa olla suodattimia ajatustensa päällä, mutta asenteet ei muutu niin nopeasti. On toki mahdollista, että nämä asiat muuttuvat vain sukupolvien myötä vähitellen. Ainakin minä olen törmännyt seinään monta kertaa, kun luulin olevani oikeassa tai ajattelevani tasa-arvoisesti. Ja edelleen voin todeta, että en osaa aina käyttäytyä oikein, koska olen valkoinen heteromies. Se valta on niin syvällä päässä, ettei sitä huomaa.

Huomaan myös, että nämä kolumniin liittyvät aiheet ovat tavallaan kahdentasoisia. On se yleinen taso, jossa tuota pikaista ajattelua ja  pinnallista kommentointia tehdään, ja sitten on tämä syvälle pureutuva taso, jossa asiasta aletaan ajatella oikeasti henkilökohtaisesti. Varmasti on helpompaa heitellä niitä kommentteja yleisellä tasolla vaikka siellä kuuluisassa miesten saunaillassa, mutta vaikeampaa sanoa saunaillassa heitettyjä "totuuksia" siinä vaiheessa, kun joku kysyy sitä kahden kesken intiimimmin. Mielipide asiasta voi siis vaihdella ympäristön aiheuttaman paineen mukaan. Jollain tavalla se asioiden ja asenteiden heittely pitäisi saada muutettua, ettei sitä kadulla huutelua jne. enää tapahtuisi. Ja se on mielestäni lopulta yksilön asenteesta yleisesti naisia kohtaan kiinni. Arvostatko kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina vai et.

Tähän liittyen vielä mielenkiintoinen havainto. Setämies termi on naisten kehittämä termi vanhemmille miehille, jotka edustavat vanhoillisuutta ja tietynlaista "uskontoa" omaa erinomaisuuttaan kohtaan. Tähän vastakohtana voisi käyttää termiä tyttö, jota setämiehet ovat tottuneet käyttämään ja näin alentamaan naisoletettuja omalle paikalleen.

Nyt kun setämies havaitsee, että termi on yleistynyt ja joskus jopa osuu omalle kohdalle, käännetään sen alkuperäinen merkitys. Rinta rottingilla sanotaan, että minä se vasta setämies olenkin. Onko niin, että sen jälkeen ei tarvitsekaan muuttaa niitä asenteita, tai ottaa faktoja huomioon ja saa porskuttaa eteenpäin katsomatta sivuille?

Kuinka moni voi sanoa itseään ylpeästi feministiksi. Tasa-arvon kannattajaksi. Heikompien puolustajaksi.

Hattu kouraan ja kuulolle, arvon setämies. Paperi-T:llä on asiaa:
https://www.lily.fi/blogit/toimitus/paperi-t-vaikka-uskot-itseesi-voit-silti-olla-ihan-paska/

[Morgul]

Niin no, eikö me voitas olla kaikki seksistä kiinnostuneet vaan runkkareita joille lohkeaa joskus? 
Ilman sen kummempaa syyllistämistä ja painolastia siitä, että on pannut liian vähän / paljon / ei ollenkaan.

Tiedän, utopiaahan tämä. Mutta vois siihen pyrkiä!

Ihminen kun on sosiaalinen eläin, niin sen varjopuolena on tämä yhteisön moralisointi ja kontrolli.
En mä ole siitä itsekään vapaa, välillä lipsuu.
Janteloven kiteyttää sen melko hyvin.

[Meeri]

Ah, slutshaming. Yksi suosikkiaiheitani. Moni kertoo tässä ketjussa ettei ole kuullut miesten puhuvan seksuaalisesti aktiivisista naisista paheksuvaan sävyyn scenessä. Voin taas olla eri mieltä, koska minä olen kuullut monesti. Kerran jopa sain omaan yksäriboksiini vahingossa viestin, jossa arvioitiin minun entisten hoitojeni määrää. Erehdys, joka sattuu helposti, kun puhut kolmannesta osapuolesta kaverisi kanssa, ja epähuomiossa kirjoitatkin viestin osoitekenttään sen henkilön nikin josta puhutaan.. Eivät miehetkään slutsheimaukselta säästy, vaan yhtä lailla olen kuullut paheksuntaa useita seksikumppaneita omanneita miehiäkin kohtaan. Missään tilanteessa en oikeastaan ole kuullut tai nähnyt selkääntaputteluja "alfa-uroksille" jotka kaatavat useita naisia. Ehkä jossain incel-foorumeilla tälläistä tapahtuu. Mutta tälläinen seksuaalisesti avoimien ihmisten palsta, jossa pimpin saanti on keskimäärin vaivatonta.. No täällä se ei ole mikään fanfaarin aihe, jos joku onnistuu saamaan seksiä.

Miksi ketään sitten kiinnostaisi montako kumppania seuralaisella on ollut? Minulle tärkein syy udella kokemusten määrää, on että tiedän tyypin olevan edes suht samalla kokemustasolla kanssani. Pyörää ei kannata kaikkien kanssa keksiä uudelleen, enkä halua opettaa ketään. Joten tyypin on tiedettävä miten naisten kanssa toimitaan. En kylläkään oleta että kukaan olisi laskenut seksikumppaneitaan, ja osaisi mitään tarkkaa lukua edes sanoa. Oikeastaan kuvaan suhtautumistani seksikumppaneiden lukumääriin tyyliin: Jos sun täytyy laskea, vastaus on liian vähän. Jos sun täytyy kysyä, vastaus on liian paljon. Kokeneisuutta voi arvioida kuitenkin paremmin muiden täsmäkyssäreiden avulla. Jos satun kysäisemään lukumäärää, tarpeeksi osviittaa antaa tieto lasketaanko kumppanit kymmenissä, sadoissa, vai peräti vain kahden kämmenen sormissa.

Jos unohdetaan seksihurjastelut, muita hyviä syitä udella toisen kumppaneista voi olla jo mainitutkin matemaattiset todennäköisyydet. Jos etsii pysyvää kumppania ja pitkäaikaista suhdetta, voi alkaa mietityttämään jos toisella onkin ollut vaan useita lyhyitä suhteita peräkanaa. Jos ei veikkaa ei voi voittaa, sanotaan. Todennäköisyys että sinä olisitkin Mr/Miss Right, jonka kanssa syntyisi loppuelämän suhde, on vähintäänkin häilyvä. On sitä myös tullut kuultua ihmettelyä joidenkin "dominoivien herrasmiesten" kuukausien välein vaihtuvista subeista. Jos etsisin Ds-suhdetta (mitä en etsi) alkaisin vähintäänkin ihmettelemään miten syvällisen Ds-suhteen muutaman kuukauden pätkäsuhteissa saa aikaiseksi? Veikkaan, että catsuittini haaravetskakin uppoaa syvemmälle. Nuori ja kokematon subi hyppää subikaruselliin, ja nauttii kyydistä. Siinä missä vanhaa kettua ei enää kuseteta, ja hän katseleekin jo muualle.

Mikä onkaan nyt konkluusio, saako niitä seksikumppaneiden määriä udella vai ei? Stogea lainaten, "aivan sama". Ne asiat kysytään, joilla on itselle merkitystä. Oli se sitten seksikumppaneiden määrä tai mikä tahansa muu kysymys. Haluamme tai emme, muut ihmiset arvottavat meitä miten itse haluavat.

[stoge]

Musta ois kauheen kiva jos joku avautuis siitä, että miks seksuaalisesti kokenut nainen on huono juttu.
Siis sellanen joka niin oikeasti ajattelee.

Koska

a) Seksuaalisesti aktiivinen nainen sillä aktiivikaudellaan on taivaan lahja miehille (Sori cisheterosovinistioletus)

ja

b) "Quantity brings quality". Tekemällä oppii.

Onko se sitten niin, että ainoat syyt arvostella jonkun seksuaalista aktiivisuutta on epävarmuus itsestä, kateus
ja klassinen, "Vitun huora kun ei anna ees pillua, mulle" 

Mutta joo, "aivan sama" 

[Jägermies]

En käyttäisi tässä yhteydessä sanaa lynkkaus koska naisia edelleen oikeasti lynkataan avioliitoon ulkopuolisen seksin vuoksi jossain päin maailmaa.
Suomessa esiaviollinen seksi dekriminalisoitiin 1926 ja huorinteko 1948 eli joidenkin foorumilaisten isovanhempien eläessä.

Ilkeät anonyymit kommentit joille altistuu vain jos altistaa itsensä niille ovat suhteellisen vähäinen harmi.
Oikeastaan viimeinen kerta kun kuulin jonkun huorittelevan jotakuta liian aktiivisen seksielämän vuoksi oli vuonna 2002 ja sittenkin se oli aika paljon mustasukkaisuuden motivoimaa.

Anteeksi kuinka?? Ilkeille anonyymeille kommenteilleko altistuu vain jos altistaa itsensä niille? Eli oma vika vai? Mitäs laitoit sen lyhyen mekon päällesi, niih!

Valkoinen heteromies (oletus, en tiedä oletko) ei ehkä voi ihan autenttisesti kommentoida naisten kokemaa henkistä väkivaltaa, kun ei ole sitä itse kokenut.

---

Tästä mustasukkaisuudesta ja siihen liittyvästä väkivallasta olen ollut pitkään ihmeissäni. Tästä jossain podcastissakin juuri keskusteltiin (en nyt muista mikä se oli, sorry). Eli siis intohimorikos. Mikä ihmeen intohimorikos? Meillä on käytössä termi sille, että joku omaa kykenemättömyyttään käsitellä omia tunteitaan suuttuu toiselle ja pahoinpitelee sen, ja sitten tuomio voi alentua sillä "intohimon" aiheuttamalla syyntakeettomuudella. Se on hassua se.

Ihmisten ja sukupuolten välinen tasa-arvo ei todellakaan vielä nykypäivänä toteudu täysin ja tästä aiheesta on hyvä nostaa keskustelua. Edelleen monen meidän ja varsinkin baarin ulkopuolisen ns. vaniljan alitajunnassa tämä käsite kumppanien lukumäärästä herättää ajatuksia Perhiksen esittämällä tavalla. Vaikka sinä et tee sitä, joku muu ajattelee niin. Se totuus ei tule näkyviin niin selvästi, koska tasa-arvoasiat on noussut esille myös seksuaalisuudessa ja ihmisillä alkaa olla suodattimia ajatustensa päällä, mutta asenteet ei muutu niin nopeasti. On toki mahdollista, että nämä asiat muuttuvat vain sukupolvien myötä vähitellen. Ainakin minä olen törmännyt seinään monta kertaa, kun luulin olevani oikeassa tai ajattelevani tasa-arvoisesti. Ja edelleen voin todeta, että en osaa aina käyttäytyä oikein, koska olen valkoinen heteromies. Se valta on niin syvällä päässä, ettei sitä huomaa.

Huomaan myös, että nämä kolumniin liittyvät aiheet ovat tavallaan kahdentasoisia. On se yleinen taso, jossa tuota pikaista ajattelua ja  pinnallista kommentointia tehdään, ja sitten on tämä syvälle pureutuva taso, jossa asiasta aletaan ajatella oikeasti henkilökohtaisesti. Varmasti on helpompaa heitellä niitä kommentteja yleisellä tasolla vaikka siellä kuuluisassa miesten saunaillassa, mutta vaikeampaa sanoa saunaillassa heitettyjä "totuuksia" siinä vaiheessa, kun joku kysyy sitä kahden kesken intiimimmin. Mielipide asiasta voi siis vaihdella ympäristön aiheuttaman paineen mukaan. Jollain tavalla se asioiden ja asenteiden heittely pitäisi saada muutettua, ettei sitä kadulla huutelua jne. enää tapahtuisi. Ja se on mielestäni lopulta yksilön asenteesta yleisesti naisia kohtaan kiinni. Arvostatko kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina vai et.

Tähän liittyen vielä mielenkiintoinen havainto. Setämies termi on naisten kehittämä termi vanhemmille miehille, jotka edustavat vanhoillisuutta ja tietynlaista "uskontoa" omaa erinomaisuuttaan kohtaan. Tähän vastakohtana voisi käyttää termiä tyttö, jota setämiehet ovat tottuneet käyttämään ja näin alentamaan naisoletettuja omalle paikalleen.

Nyt kun setämies havaitsee, että termi on yleistynyt ja joskus jopa osuu omalle kohdalle, käännetään sen alkuperäinen merkitys. Rinta rottingilla sanotaan, että minä se vasta setämies olenkin. Onko niin, että sen jälkeen ei tarvitsekaan muuttaa niitä asenteita, tai ottaa faktoja huomioon ja saa porskuttaa eteenpäin katsomatta sivuille?

Kuinka moni voi sanoa itseään ylpeästi feministiksi. Tasa-arvon kannattajaksi. Heikompien puolustajaksi.

Hattu kouraan ja kuulolle, arvon setämies. Paperi-T:llä on asiaa:
https://www.lily.fi/blogit/toimitus/paperi-t-vaikka-uskot-itseesi-voit-silti-olla-ihan-paska/

Eihän se ole sitten enää anonyymiä jos herjaaminen tapahtuu jossain kadulla.
Tarkoitan että voi itse valita millä foorumeilla itse on netissä ja millaisen kuvan antaa näillä itsestään.
Edit: Tai esimerkiksi Youtubessa ja Twitterissä ei tarvitse lukea kommentteja jos postaa sinne jotain.
Btw setämies on ehkä vähiten loukkaavia termejä mitä tiedän.