Minkä ikäisenä huomasit olevasi kinky?

[Pera]

Vasta reilu vuosi sitten eli n.30v. Sitä ennenkin tai aina olen ollut kinky mutten vain ole tajunnut sitä.

Mulla on vähän sama homma. Oon aina ollut mutten uskonut voivani toteuttaa kinkyyttäni.

[Beessi]

Jaan valtaosan kokemuksen siitä, että niin kauan kuin muistan on synkemmät, rajummat ja oudot jutut kiehtoneet. Muistan pikkulapsena ehdottaneenikin vahingossa leikkejä, jotka olivat toisista outoja. Onneksi sosiaalinen pelisilmä kehittyi nopeasti. Varmaan mullakin ihan piirrettyjen kuvasto aiheuttanut leimaantumista, kuten sitomiskohtaukset, perinteiset selkäsaunat, ällyyttäminen/nöyryyttäminen. Myös Nalle Puhin jokajaksoinen puunkoloon jumittuminen oli oudon kiehtovaa.

Mielenkiintoista, miten sama kuvasto herättää joissain halun tehdä toiselle ja toisia kiehtoo uhrin rooli. Jotkut mun kaveritkin oli kyllä varhaisesta iästä asti selvästi seksuaalisia ja pervoja. Oon alakoululaisena leikkiny väkivaltaisia hopeanuoli-inspiroituneita leikkejä, joissa myös raiskattiin koirina toisiamme. Ja kaikki on varmaan leikkineet rosvoa ja poliisia (rollareita ja pollareita lol), missä toki roolista riippuen vei tai vietiin vankilaan. Meillä ei kuitenkaan sidottu vaan kunnioitettiin kuvitellun sellin rajoja, mutta oli siinä silti jotain hauskaa. Itse välttelin kiinnijäämistä tai uhrina olemista viimeiseen asti, koska se kutkutteli kiusallisen paljon. Nykyäänkin tykkään esittää etten tykkää.

Ehkä yläasteikäisenä, kun äidin kanssa seuratuissa tv-sarjoissa tuli satunnaisia viitteitä BDSM-maailmaan aloin saamaan jotain sanoja seksuaalisuudelleni. Vähän samaan tapaan kun olen jo pikkulapsesta asti ollut viehättynyt tyttöihinkin, mutta vanhempana vasta sain sille termistöä ja tajua, että on erilaisia seksuaalisuuksia. Vasta parikymppisenä lähdin lukemaan enemmän BDSM:stä, vaikka kuvastoa oli jo vähän näkynyt omieni ja muutaman ystävän kanssa harrastamasta kirjoittelussa ja yhdessä fantasioinnissa. Silloin sain käsitteellistettyä omia tarpeita ja mielenkiinnon kohteita ja tajusin, että myös Suomessa on kinkykulttuuria ja skeneä, ja tätähän voi ihan suoraa hakea ihmisiltä. Eikä vaan toivoa, että muuten valikoitunut kumppani olis kiinnostunut samoista jutuista käänteisesti.

Tässä muistelussa ehkä huomaa sen, että en alaikäisenä katsonut koskaan pornoa ja vieläkin tosi vähän. Porno ois varmaan nopeuttanut tutustumisprosessia ja termistöön tutustumista.

Näistä pitkäperjantain pohdinnoista opin, että Nalle Puhin elämä on vieläkin näin aikuisena ihan todella goals 

[semar]

Yllättävän vaikea kysymys. Osaan aika hyvin ajoittaa muutaman ensimmäisen kinkyhkön tuntemuksen. Sitäkin vaikeampaa on koittaa muistaa missä kohtaa ne ajatukset saivat jonkin otsikon ja sitten vielä erikseen se, milloin törmäsin sanaan kinky. Silloin joskus ei sitä sanaa vielä ollut kuultu.

Ensimmäinen muisto aiheesta on noin 4-vuotiaana, kun sairaalakeikan jälkeen tuntui ihan poikkeuksellisen jännältä leikkiä sairaalaa ja asettua alasti käsiteltäväksi. Kumma kyllä, sittemmin en ole koskaan tuntenut minkäänlaista vetoa mihinkään sairaala- tai hoitajajuttuihin. En niin minkäänlaista. Silloin se kuitenkin kihelmöi aivan eri tavalla kuin mikään muu leikki.

6- tai 7-vuotiaana näin lauantaiaamun piirretyssä kuinka yhden hahmon käskettiin suudella toisen jalkaa. Loppupäivä menikin sitä kuvitellessa Ilmeisesti kenkäfetissini on sitten varhaista lajia. Siihen liittyy myös muisto jokusta vuotta myöhemmin, kun kaverin kanssa lattialla tutkittiin innoissamme jotain pienoismallijuttua. Avokkaissaan ja pitkässä hameessaan aivan viereen ilmestynyt ja poikaansa kengänkärjellä sipaissut kaverin äiti jäi mieleen pitkäksi aikaa (näköjään muistan vieläkin). Hyvä etten pyytänyt mitään sopimatonta....

Jonkinlaisten muistikuvien mukaan 8-9-vuotiaana tajusin kiihottuvani tytöille ja naisille alistumisesta, joten silloin kai sitten huomasin kinkyyteni. SM-termeihin törmäämiseen meni ehkä vielä pari vuotta. Kumma kyllä D-puolen esiin nouseminen veikin melkein viime vuoteen asti.

[oPoika]

Totean niin kuin monet homot. Olen aina tiennyt olevani.

Minun on vaikea tunteiden tasolla ymmärtää, miten joku voi yhtäkkiä tajuta olevansa kinky tai homo tai mitä ikinä.

[semar]

Ymmärrän kysymyksen toisin päin: en niinkään niin, että yhtäkkiä tajuaisi olevansa jotakin. Pikemmin siten, että joskus valkenee tällä asialla olevan jokin nimi ja että jotkut muutkin tuntevat saman suuntaisesti, mutta ei eivät läheskään kaikki. 

[Isäntä83]

Joskus 10v ikäisenä, luulin silloin olevani ainoa. Toki en silloin vielä tiennyt mitään mistään termeistä.

[Lunttu]

Ymmärrän kysymyksen toisin päin: en niinkään niin, että yhtäkkiä tajuaisi olevansa jotakin. Pikemmin siten, että joskus valkenee tällä asialla olevan jokin nimi ja että jotkut muutkin tuntevat saman suuntaisesti, mutta ei eivät läheskään kaikki.

Tämä! Kyllä mie oon aina ollut kinky muunukupuolinen biseksuaali ja bi tarkoittaa miun kohdalla että mulle ei ole väliä toisen sukupuolella tai sukupuolettomuudella. Oon myös polyamorinen ja neuroepätyypillinen (ADHD diagnoosin sain reilu vuosi sitten 36 vuotiaana ja lisätutkimuksia tulossa autismin suhteen) nää on kaikki sisäsyntyisiä ominaisuuksia joita mussa on ja joiden kanssa on ollut opettelua, osaa vasta näin vanhempana ihmisen kaltaisena valmisteena tosiaan oppinut sanoittamaan.

[oPoika]

Ymmärrän kysymyksen toisin päin: en niinkään niin, että yhtäkkiä tajuaisi olevansa jotakin. Pikemmin siten, että joskus valkenee tällä asialla olevan jokin nimi ja että jotkut muutkin tuntevat saman suuntaisesti, mutta ei eivät läheskään kaikki.

Paljonkohan valtatematiikkaan jo lapsena vetoa tuntevia ihmisiä väestöstä on? Saman verran kuin homoja?

[MrLassie]

Kyllä se taisi melko nuorena olla, jo tuossa 16-18 välillä, ei enää niin tarkkaa mielikuvaa asiassa.
Pornoa tuli katseltua ja vähän seksiä harrastettua... isot rinnat, pillu tietysti, kookkaat kovat kyrvät ja anaalitouhut aina kiehtoi. Ulkona touhuilu, välineet, erilaisia kokeiluja itselle ja erään pienen kanssa. Mielikuvituskin juoksenteli aika laajalti...
Tuolloin ei ehkä vielä ajatellut mitään "Kinkystä", vaan se oli aiheeseen liittyvää ihan luonnollisesti.

[ratasRastas]

Muistan hyvin vähän lapsuudestani, mutta jokin core memory on kun kerran leikimme noin 8-10 vee lapsena kaverin tykönä barbeilla/bratzeilla. Päähenkilömme oli vangittu ja sidottu, kun jonkin mystisen vekottimen kautta he tunsivat omissa käsissään tuntemuksen siitä kun joku työnsi kädet heidän sisäänsä. Ähkimme ja voihkimme kuten tämmöisen tuntemuksen tunteminen olisi varmasti saanut kaikki voihkimaan ja kaverin isosisko tulee paikalle kysymään mitä me leikitään. Siinä kun selitti mitä leikissä oli tapahtunut ja alkoi katsomaan ulkopuolisen silmin vasta tajusi, että tää ei nyt aivan ollu se mitä normaalisti leikittiin kaverin kanssa. Eka ja viimeinen kerta kun näin tapahtui kylläkin leikin huumassa

Teininä näin joskus jotain kidnappaus ja raiskausunia, mutta vasta 20-25 vuotiaana oon oikeasti tajunnu et nää jutut on kiinnostavia. Kumminkin 19v tiesin olevani aseksuaali, mikä ei käynyt mielikuvaani BDSM ihmisestä.

[altonellis]

Lapsuudessa jo, tarkkaa ikää en osaa sanoa. Nuoruudessa tuli viritettyä kaikenlaisia pyykkipoikia sun muita, kun runkkailin menemään 🤭. Vasta reilu vuosi sitten (kolmekymppisenä) pystyin kinkyyteni itselleni myöntämään ja olemaan avoimemmin, mitä olen. Ai että, se vapautumisen tunne 😌

[nette]

Pienestä pitäen muistan kun salaa piti katsoa telkkarista tuhannen ja yhden yön tarinoita joskus 90 luvulla sit 17 vuotiaana leikin ekan kerran no sille tielle jäin <3 olen nyt vähän muutenkin hyvin omalaatuinen ja omapäinen.joten tää nyt vain sattuu olemaan ihan luontainen "jatkumo" kaikelle kivalle ja vähemmän kivalle ja .aina olen aika avoin ollut että en ole piilotellut sitä mikä olen ei ole kyl tarvettakaan en toki työkavereille ensimmäisenä kerro että mikä olen ja tuntemattomille tuolla kaupoilla ja omalla nimellä ja nikillä yleensä mennään . Kun ei tarvitse piiloutua mihinkään .

[idänmusta]

Lapsuudessa ikään en tarkkaa muista mut ihan ala asteella jo

[Sinnister94]

Varmaankin 24-vuotiaana.

[Dante79]

Kun olen jälkeenpäin ajatellut lapsuuttani, löydän sieltä aikalailla epämiellyttäviä henkisiä ja fyysisiä kokemuksia joita minulle on tapahtunut ja joita olen mielessäni assosioinut läheisyyden kokemuksiksi. En yhtään tiedä ovatko ne tehneet minusta kinkyn vai olisinko ollut jokatapauksessa kinky. Mutta tuntuu että johonkin parikymppiseen asti tunsin että se on kuin joku epämääräinen pimeys mikä elää sisälläni mistä en pääse eroon. Sitten onneeksi Turun Baletti aloitti toimintansa kotikaupungissani ja tuli löydettyä nämä kaikki lajitoverini.  Sen jälkeen ei ole tuntunut että pään sisällä olisi mitään pahaa. On vaan monipuolista kinkyyttä.