Minkä ikäisenä huomasit olevasi kinky?

[CastleBound]

Tämäpä oli tosi samaistuttava ketju. Vaikka kuuluun samaan joukkoon itsekin, niin olin yllättynyt, kuinka moni oli löytänyt/huomannut kinky-puolensa jo hyvin nuorena.

Itse varmaankin n. viisivuotiaana roikuin leikkipaikan kiipeilyverkossa ”sidottuna” ja haaveilin, että joku veisi lähimetsän vähän pelottavaan ja pimeään osaan ja sitoisi puuhun kiinni. En toki ymmärtänyt silloin lainkaan,  mikä se sitomisen ajattelusta tuleva kiehtova tunne oli, mutta selkeästi se oli olemassa jo silloin.

[brendac]

Kinkyksi olen identifioitunut noin 32-vuotiaasta lähtien, mutta muistan saaneeni poikkeukselliset kiksit ensisijaisesta fetissistäni jo 3-vuotiaana.

[RodRigez]

Aisuruuden ja naiselle alistumistaipumuksen itselle myöntänyt vasta 2019, 46 vuotiaana. Sitä ennen tuntenut näitä fiiliksiä kyllä usein mutta yrittänyt kieltää ne ja työntää taustalle.

[Unikko_64]

Viime vuonna, 57-vuotiaana. Ja ihan sattumalta, kun ostin maksullisen miehen/ammattisadistin palveluja.  Olisinpa tajunnut vaikka 30 vuotta aiemmin...

[Tanuki]

Olen kai ollut aina, mutta asian varsinainen tajuaminen tapahtui joskus esiteini-iässä. Ymmärtäminen nuorena aikuisena. Hyväksyminen… paljon myöhemmin.

[Raudi]

muutama kuukausi...näin tissit...

[inverti]

Yks juttu oli ala-asteen alkupuolella kun näin oman ikäisiä tyttöjä uimapuvuissa, se herätti aika vahvoja tunteita. Kehittelin sellasta fantasiaa että eräs tyttö olis mun "orjatar" ja pukeutuisi käskystä uimapukuun ja polvistuisi mun edessä ym kivaa  Olin varmaan 8.

[Olga989]

Lapsena/teininä 14v oli jo merkkejä ja silloin kai tajusinkin kun leikit aloitin

[Jnn92]

18-20 vuotiaana

[nyx]

Ala-asteen alussa, 8-9v.

Silloin muistan varmasti, että tajusin toisen satuttamisesta saamani mielihyvän olevan seksuaalista. Minulla on mielikuvia, että koin sitä kyllä jo aiemmin tajuamatta, mistä on kyse, mutta en ole varma.

Ala-asteella tykkäsin leikkiä leikkejä, joissa kidutin minua seksuaalisesti viehättävää tyttöä: nättiä rinnakkaisluokkalaista, telkussa näkemääni kaunista naista, söpöä sarjakuvahahmoa, kaunista barbieta, ketä vain joka viehätti.

Myöhemmin tv-ohjelmissa kohtaukset, joissa joku teloitettiin, kiihottivat paljon. Kirjoitin myös pienestä asti omia fantasiatarinoita, joiden käsiala muuttui sitä sekavammaksi, mitä enemmän nautin. Ne olivat samantyyppisiä kuin fantasiani nykyään: seivästämistä, puukottamista, viiltämistä, pistämistä, myöhemmin myös kuristamista. En muista yksityiskohtia enää. Olisi todella mielenkiintoista lukea lapsena kirjoittamiani tarinoita aikuisena!

Ikävä kyllä teini-iässä yläasteella, ehkä 13v (?), hävitin kaikki tarinat ja novellit, kun aloin tajuta, että kaikki eivät olekaan samanlaisia kuin minä. Tämä oli minulle suuri oivallus, niin outoa kuin se onkin. Aiemmin luulin, että kaikki ovat sadisteja ja minä olen ainoa rehellinen. Luulin, että muut vain häpeävät seksuaalisuuttaan eivätkä uskalla myöntää sitä

Kun ymmärsin, ettei näin olekaan ja olen tosiasiassa erilainen kuin valtaosa muista tytöistä, aloin häpeämään sadismiani ja piilotella siihen liittyviä asioita. Aloin myös tajuta, etteivät kaikki haluni ole realistisia. Surra sitä, että minun on sopeuduttava realiteetteihin, kun muut saavat nauttia seksuaalisuudestaan vapaasti. Se oli teini-iässä rankkaa. En muista tarkkaa vuotta, mutta yläasteella tämäkin oli.

[Pölykiekko]

Teini-iässä näin netissä kaikenlaisia sarjakuvia ja kuvituksia missä silvottiin naisia ja joskus miehiäkin. Mietin pitkään, että olisipa tämän suuntaisia, mutta oikeasti toteutattavissa olevia asioita olemassa

Vasta siinä kahdenkympin tienoilla sain tietää, että bdsm on joku ihan oikea olemassaoleva juttu. Siinä muistui kyllä lapsuudesta monia juttuja jotka olivat oudolla tavalla kutkuttaneet mieltä, ja jääneet sinne pyörimään.

Beatrix Potterin tarina, missä rotat leipovat kissanpennun taikinan sisään oli todella ahdistava ja jäi vaivaamaan pientä lapsen mieltäni. Eikä pelkästään sen ahdistavuuden takia. Jokin siinä miten kissaparka on avuttomana vankina taikinassa oli samaan aikaan kerrassaan kauhistuttavaa, ja samaan aikaan kiehtovaa. Se tuntui myös todella väärältä, mikä lisäsi ahdistustani entisestään.

Meillä oli myös jokin Mikki Hiiri kirja, missä nimihenkilö ja kumppanit olivat taaperoita. Mikillä taisi olla synttärit, mutta sillä aikaa kun muut tutivat päiväunilla tuhma Pekka kävi syömässä koko synttärikakun! Vieläkin muistan miten herkulliselta kuorrutus kuvituksessa näytti. Muiden herättyä he tietysti antoivat Pekalle rangaistuksen ja sitoivat tämän hyppynaruilla puuhun! Siinä sitten liikuntakyvyttömän Pekan edessä muut herkuttelivat mitä upeammilla herkuilla. Voi Pekka-raukkaa.

En kuitenkaan tyytynyt ainoastaan valmiisiin tarinoihin vaan fantasioin omiani. Kuvittelin usein olevani lohikäärmeen tyrmässä vankina. SIellä viruin kahleissa ties kuinka kauan odottaen kaameaa kohtaloani, kunnes minut lopulta tultiin hakemaan. Joko minut pistettiin sämpylän väliin lohikäärmeen ruoaksi, tai sitten onnistuin pakenemaan ja piiloutumaan sinne. Joka tapauksessa vääjäämätön kohtaloni oli tulla lohikäärmeen nielemäksi! Jännä kyllä tästä ei jäänyt mitään vorefetissiä, vaan tässäkin liikkumisen rajoittaminen ja uhka jostain kauheasta oli se juju.

[realiti]

Varmaankin joskus 14v, kun päädyin lukemaan netistä fanfictionia, myös paljon D/s-elementtejä sisältäviä tarinoita Tällöin opin mitä BDSM tarkoittaa. Ymmärsin myös niihin aikoihin, että on muitakin ihmisiä kuin minä, jotka kiihottuvat sidottuna olemisesta (naapurin lasten kanssa joskus oltiin sidottu toisiamme hyppynarulla - onneksi kukaan ei saanut tietää, että tykkäsin siitä vähän liikaa, ja naru olisi mielestäni saanut olla kireämmällä). 
En kuitenkaan alkanut ajatella ennen kuin joskus yli 20-vuotiaana, että omia kinkymieltymyksiä voisi olla ok toteuttaa. 

[SiSi]

Vaikea kysymys.

Nyt tässä 36-vuotiaana tajusin, että se mitä olen on kinkyä. Olen jotenkin elänyt sellaisessa maailmassa, että olen pitänyt montaa asiaa ihan normaalina enkä niinkään kinkynä. Lisäksi kun vielä joskus teininpänä olin seurassa jossa raja kinkyyn oli roikkuminen lihakoukuissa enkä ihan siihen kuitenkaan samaistunut niin olen kuvitellut olevani kovinkin vaninjaa ja ihmetellyt kun ne "normaalit" parisuhteet ei tunnu antavan minulle sitä sellaista henkistä tyydytystä jota olen kuvitellut ihmissuhteista saatavan.

Nyt reilu puolisen vuotta sitten kohtasin ihmisen joka leikkimielisesti lausui parit taikasanat (kuten: "you are mine" ja "good girl") sopivissa yhteyksissä. Kun reaktioni oli jotain hiukan odottamatonta lähdin sitten vähän tutkiskelemaan asiaa ja huomasin, että sopivalla järjestelyllä minullakin voisi olla vielä mahdollisuuksia ihmissuhteisiin ja tyydyttävään makukammarielämään.

Mutta siis, varmaan sieltä jostain varhaisaikuisuudesta tämä on ollut "ilmoilla", joskin ilman nimeä.

[Curiousmind]

Noin 12 vuotiaana. Tykkäsin katsoa kaikenlaista kinkympää aikuisviihdettä netistä kuten sitomisjutut, SM jne. Ja silloin leikin jo itsekseni hieman narulla self-bondage juttuja ja ties mitä Huh, nyt taaksepäin katsottuna tuo onkin aika nuorena... nyt 38...

[papiljotti]

Joskus parinkympin tienoilla kun silloinen suhde hetkellisesti kariutui ja löysin itselleni uutta seuraa. Yllätti mut aivan täydellisesti, eikä paljoa kysellyt onko läpsiminen, kuristaminen tai hiuksista vetäminen ok. Joskus myöhemmin kävi mielessä miten sellaiseen käsittelyyn reagoisi joku vaniljamimi, mistään kun ei oikein etukäteen keskusteltu. Itselle se oli niin kiehtovaa etten edes halunnut sanoa ei, kunhan odotin mielenkiinnolla mitä tapahtuu seuraavaksi.

Palattiin silloisen poikaystävän kanssa yhteen ja ei siinä kauaa mennyt kun suostuttelin häntä kokeilemaan kuristamista yms. Ei hirveästi lämmennyt ajatukselle ja oma kokeilunhalu jäi taustalle ja vasta lopullisen eron jälkeen aloin syventyä näihin juttuihin vähän enemmän.