Baarin kannatusmaksut
Lainaus käyttäjältä: pikkusisko - 20.07.2020, 17:05....Sitten kun se pimeä uhka nousee, keskustellaankin jo muista ominaisuuksista kuin sadismista.Niin. Tai sitten tässä ketjussa puhutaankin sadomasokismista tai hyperdominanssista, ei sadismista.(Hyperdominanssi on se hieno termi sille kun jotakuta satutetaan koska se joku haluaa, että sitä sattuu, piti iteki googlata )Sadistiset mieltymykset ja tarpeet ovat henkilökohtaisia. Samoin kuin "mustan triangelin" ominaisuudet, ne ilmenee eri intensiivisyyksillä eri henkilöillä. En nyt kuitenkaan suosittelis menee tökkimään ja antaa "tee iha mitä vaa" valtuuksia itsensä sadistiksi luokittelevalle henkilölle.Toki, ihan oma valinta jos ymmärtää mihin lähtee.Kuten pikkusiskon alkuperäisessä tekstissäkin lukee, ei monikaan sadisti yksinkertaisesti voi päästää itseään siihen sadistisen mielen subspacea vastaavaan tilaan jossa todellisuus hämärtyy ja se on valinta joka on hyvä, muille."Sanktion pelko on konsensuaalisuuden alku".Tämä siis ihan omasta kokemuksesta ja oman mielen verkostoista jossa nykyään asuu myös yksisarvisia ja sateenkaaria.
....Sitten kun se pimeä uhka nousee, keskustellaankin jo muista ominaisuuksista kuin sadismista.
Väkivallasta voi nauttia ihan kuinka poskettomasti haluaa, ilman että kokemansa mielihyvän vuoksi muodostaisi uhkaa yhdellekään sielulle.
Unlike individuals with sexual sadism disorder or paraphilic coercive disorder, individuals with hyperdominance seek to provoke pleasure in their partner(s) with the pain/humiliation.[6]"
Stogelle haluaisinkin esittää kysymyksen tästä aiheesta, koska olet antanut itsestäsi kuvan nimenomaan sadistina (jos en ole ymmärtänyt väärin)
tunnistatko tuota samaistumisen ilmiötä silloin, kun tuotat kipua? Sitä, kuinka tietyllä tapaa asettuu sen kohteena olevan uhrin asemaan ja ikään kuin tuntee, mitä hän tuntee - vaikka ei tietenkään mitään kipua itsessään havaitse. On vain se "ai - tuon täytyi sattua" -tyyppinen peilaamisreaktio tavallaan aktivoituna ja ylläpidettynä.
Ohoh, enpäs tästä jaosta tiennytkään. Minusta löytyy kyllä kumpaakin. Nautinnon tuottaminen kärsimyksellä on hauskaa. Ihan pelkän kärsimyksen tuottaminen on myös nautinnollista. Ei kyllä taida siltikään muuttaa aiemman viestini kuvausta.
Empatia on läsnä, sympatia ei.Empatia on ase. Se mahdollistaa toisen viennin pitemmälle, kun ymmärtää mitä pitää tehdä jotta toisella on vielä "epämukavampaa".Tässä ei tietenkään ymmärrä fyysisiä kokemuksia mutta henkisien reaktioiden ohjaamana voi toimintaa viedä haluamaansa suuntaan haluamallaan tavalla.Jos sadismilla on rajat niin näen sadistisen "session" huipennuksena kohteen henkisen murtumisen fysikaalisen toiminnan pohjalta.Tähän päästäkseen, pitää tekijällä olla käsitys missä kohteen "pää kulkee" mistäkin asiasta koska täten saadaan ruokittua pelkoa, paniikkia yms reaktioita.Toi kuulostaa hirveen analyyttiseltä, mutta itse tilanteessa uskoisin suurimmalta osalta sadisteista ton tulkinnan ja ohjauksen tulevan "luonnostaan".
Lainaus käyttäjältä: stoge - 22.07.2020, 21:10Empatia on läsnä, sympatia ei.Empatia on ase. Se mahdollistaa toisen viennin pitemmälle, kun ymmärtää mitä pitää tehdä jotta toisella on vielä "epämukavampaa".Tässä ei tietenkään ymmärrä fyysisiä kokemuksia mutta henkisien reaktioiden ohjaamana voi toimintaa viedä haluamaansa suuntaan haluamallaan tavalla.Jos sadismilla on rajat niin näen sadistisen "session" huipennuksena kohteen henkisen murtumisen fysikaalisen toiminnan pohjalta.Tähän päästäkseen, pitää tekijällä olla käsitys missä kohteen "pää kulkee" mistäkin asiasta koska täten saadaan ruokittua pelkoa, paniikkia yms reaktioita.Toi kuulostaa hirveen analyyttiseltä, mutta itse tilanteessa uskoisin suurimmalta osalta sadisteista ton tulkinnan ja ohjauksen tulevan "luonnostaan".Hyvin kuvailtu.En vain osaa kuvitella, miltä tuo sadistinen osuus tuntuu toteutettaessa tuolla tavoin, kerta pelon ja paniikin osuus on itselle vieraita nautinnon lähteinä. Empatian merkitys on olennainen sen kaltaisessa bdsm:ssä, mitä itse toteutan, mutta jos alkaa miettimään miten tilanne toimii silloin, kun sadistin roolissa olevalla ei ole empaattista suhtautumista masokistiin ja toimii puhtaasti toisen kehon viestittämien reaktioiden perusteella... Siinä on ajatustasolla jotain hämmentävän tunteetonta, välinpitämätöntä, kylmää ja julmaa.Vaikea keksiä, mistä silloin saa nautinnon - siis se, joka pitelee piiskaa. Koska itselle nautintoa tulee siitä, kun pelaa omalla totutulla myötätunnolla ja sen hetkellisellä ohittamisella. Syrjäänlaittamisella. Välinpitämättömyyden hetkellä, joka vuorottelee sillä subin tuskanparahduksen hetkellä oman empaattisen myötäelämisen kanssa.