Ulkopuolinen kinky

[Ninth]

Jos monilla eri alustoilla on jatkuvasti napit vastakkain muiden käyttäjien kanssa, eikä omille vuodatuksilleen tunnu saavan yhtään järkevää vastausta, niin eikö missään vaiheessa herää sellaista ajatusta, että voisi olla peiliin katsomisen paikka? Että ehkä nämä alustojen käyttäjät ja muut ihmiset eivät välttämättä olekaan vähemmistöjä kollektiivisesti vihaavia, öyhöttäviä setämieskusipäitä, vaan omassa käyttäytymisessä saattaisikin olla jotain vialla?

Jännä juttu että esim. tän foorumin ulkopuolella kohtaan jatkuvasti ihmisiä, jotka kokevat valtavirtakinkypiirit lannistaviksi ja ulos sulkeviksi näiden vähemmistöseikkojen takia. Moni kertoo käväisseensä täällä ja lähteneensä vähemmistöille raskaan ilmapiirin vuoksi. Monesti täällä kommentoidessani saan yksäreitä, että kiva kun jaksat vääntää, kun vähemmistöasioista keskustelu on niin väsyttävää täällä. Tämä tosin saa minut kyseenalaistamaan sen, miksi itsekään väännän. Toki vituttaa ajatus, että jos ihan kaikki syrjityt vain hiljaa luovuttavat ja häipyvät, niin valtavirtapiirit voivat rauhoittua taputtelemaan itseään pyllylle että aijai kun ollaan niin suvaitsevaisia kun ei kukaan ole ikinä tuonut mitään ongelmia esiin, ja kynnys puhua näistä ongelmista nousee vielä korkeammaksi.

Syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvat harvoin jaksavat tällaisessa ilmapiirissä alkaa kertoa yksittäisiä syrjintäkokemuksiaan, koska olemme oppineet, että tällaisissa tiloissa niihin järjestään vastataan "mutta tuohan on yksittäistapaus" tai "no ei tuo yksi juttu nyt ole niin vakavaa". Sitten kun yritetään avata asiaa laajemmalla skaalalla ja selittää, että tapauksia on monia ja niitä esiintyy järjestelmällisesti syistä X, Y ja Z, niin kielletään yleistämästä. Mieluummin kerron kipeitä henkilökohtaisuuksia tilanteessa, jossa ei ole ympärillä kymmentä trollia ja kahtakymmentä setämiesapologistia.

[Ouroboros]

Jos monilla eri alustoilla on jatkuvasti napit vastakkain muiden käyttäjien kanssa, eikä omille vuodatuksilleen tunnu saavan yhtään järkevää vastausta, niin eikö missään vaiheessa herää sellaista ajatusta, että voisi olla peiliin katsomisen paikka? Että ehkä nämä alustojen käyttäjät ja muut ihmiset eivät välttämättä olekaan vähemmistöjä kollektiivisesti vihaavia, öyhöttäviä setämieskusipäitä, vaan omassa käyttäytymisessä saattaisikin olla jotain vialla?

Näitä klassisia uhrien syyllistämisiä tulikin jo muutamia. Olit liian lyhyessä hameessa, ansaitsit raiskatuksi tulemisen. Myönsit olevasi feministi, sinua kuuluukin nimitellä ja sinulle osoittaa oma paikkasi, joka ei esim. ole
-tällä foorumilla riitaa haastamassa (sic)
-kinkymiiteissä
-normaalien ihmisten seurassa
Ninth tuossa vastasi tyhjentävästi, minun ei enää tarvitse.

Jotenkin olisi hirmu kiva jos feminismin vastustajat tutustuisivat edes feminismin sanakirjamääritelmään.

Edit: feminismi ei ole fyysinen päällepäin näkyvä sairaus. Sitä harvemmin "julistetaan". Omat kommenttini koskivat sitä, miksi feministit ja/tai binäärin ulkopuoliset vähemmistöt usein kokevat olonsa ei-tervetulleeksi.
Rautalankaesimerkki: Flikkametsä-tapahtumat on tarkoitettu naisille ja sellaisiksi itsensä mieltäville. Miehet on rajattu ulos. Jos esim. vaikka sadistimiittikutsussa määritellään feminismi ei-toivotuksi, paikalle ei luonnollisesti ilmaannu feministejä. Mikä on ihan ok, jokainen saa järjestää mieleisensä tapahtuman. Sitä vastoin on turha ihmetellä, miten joku voi kokea turvattomuutta ja haluttomuutta osallistua tällaisiin miitteihin: kutsu selkeästi määrittelee sen, millaisia tyyppejä paikalle halutaan ja millaisia ei.

Edit2: ne "vuodatuksiin" tulevat järkevät vastaukset tulevat yksäreinä ja tsemppiviesteinä - uskoakseni nimenomaan leimaantumisen pelossa. Olen esim. tämän keskusteluketjun innoittamana saanut niitä viisi kappaletta. Tässä langassa oli muutama mukavan kiihkoton ja yhteyttä rakentava pohdinta, kiitos niistä.

Vielä jatkuu: nykynuorisolle feminismi alkaa onneksi olla itsestäänselvyys. Kinkypiirit tulevat muuttumaan ja vaikka äänekkäimmin öyhöttävä vanhempi polvi edelleen helposti pelottaa - tai paremminkin ehkä tylsistyttää - toisin ajattelevat pois sekä tältä foorumilta että tätä kautta mainostetusta miiteistä, on monilla paikkakunnilla jo omia turvallisen tilan määritelmät täyttäviä miittejä.

[Isrika]

Jotenkin olisi hirmu kiva jos feminismin vastustajat tutustuisivat edes feminismin sanakirjamääritelmään.

Asiasta useiden henkilöiden kanssa keskustelleena olen saanut kuvan, että kyseessä ei ole feminismin vastustus, vaan feministien, tiettyjen yksilöiden aiheuttamat vastareaktiot, ja tämä johtuu juuri nimen omaan heidän omasta käytöksestään.
Kun ismiä (mitä tahansa) käytetään oikeutuksena käyttäytyä tökerösti muita kohtaan, niin silloin ne vastareaktiot tulevat. Täälläkin on nyt nimitelty toisia käyttäjiä ja silti vaaditaan turvallista tilaa.

Toisten käytöstä ja asenteita ei kukaan pysty muuttamaan, siihen voi antaa ainoastaan vaikuttimia ja aihioita pohdintaan. Jos kokki käy kolauttamassa asiakasta kauhalla päähän ja huutaa päälle, että minä teen parasta ruokaa ikinä. niin uskooko asiakas? Vai aiheuttaako se vastareaktion, että tänne en tule enää ja pysyn kaukana tuosta henkilöstä? Kun tämä toistetaan tarpeeksi useassa ravintolassa, niin ihmiset alkaa karttaa ravintoloita.
Jos taas joku tietty ravintola palvelee asiakkaitaan todella hyvin, sana kulkee ja siitä tulee suosittu. Asennemuutokset tapahtuvat positiivisen kautta paremmin, kestävämmin. Hyökkääminen ja nimittely vain kasvattaa kuilua. Ja on yksinkertaisesti väärin ja huonoa käytöstä, ihan sama kuka sitä tekee.

[Saeroe]

Jos monilla eri alustoilla on jatkuvasti napit vastakkain muiden käyttäjien kanssa, eikä omille vuodatuksilleen tunnu saavan yhtään järkevää vastausta, niin eikö missään vaiheessa herää sellaista ajatusta, että voisi olla peiliin katsomisen paikka? Että ehkä nämä alustojen käyttäjät ja muut ihmiset eivät välttämättä olekaan vähemmistöjä kollektiivisesti vihaavia, öyhöttäviä setämieskusipäitä, vaan omassa käyttäytymisessä saattaisikin olla jotain vialla?

Näitä klassisia uhrien syyllistämisiä tulikin jo muutamia. Olit liian lyhyessä hameessa, ansaitsit raiskatuksi tulemisen. Myönsit olevasi feministi, sinua kuuluukin nimitellä ja sinulle osoittaa oma paikkasi, joka ei esim. ole
-tällä foorumilla riitaa haastamassa (sic)
-kinkymiiteissä
-normaalien ihmisten seurassa
Ninth tuossa vastasi tyhjentävästi, minun ei enää tarvitse.

Jotenkin olisi hirmu kiva jos feminismin vastustajat tutustuisivat edes feminismin sanakirjamääritelmään.

Edit: feminismi ei ole fyysinen päällepäin näkyvä sairaus. Sitä harvemmin "julistetaan". Omat kommenttini koskivat sitä, miksi feministit ja/tai binäärin ulkopuoliset vähemmistöt usein kokevat olonsa ei-tervetulleeksi.
Rautalankaesimerkki: Flikkametsä-tapahtumat on tarkoitettu naisille ja sellaisiksi itsensä mieltäville. Miehet on rajattu ulos. Jos esim. vaikka sadistimiittikutsussa määritellään feminismi ei-toivotuksi, paikalle ei luonnollisesti ilmaannu feministejä. Mikä on ihan ok, jokainen saa järjestää mieleisensä tapahtuman. Sitä vastoin on turha ihmetellä, miten joku voi kokea turvattomuutta ja haluttomuutta osallistua tällaisiin miitteihin: kutsu selkeästi määrittelee sen, millaisia tyyppejä paikalle halutaan ja millaisia ei.

Edit2: ne "vuodatuksiin" tulevat järkevät vastaukset tulevat yksäreinä ja tsemppiviesteinä - uskoakseni nimenomaan leimaantumisen pelossa. Olen esim. tämän keskusteluketjun innoittamana saanut niitä viisi kappaletta. Tässä langassa oli muutama mukavan kiihkoton ja yhteyttä rakentava pohdinta, kiitos niistä.

Vielä jatkuu: nykynuorisolle feminismi alkaa onneksi olla itsestäänselvyys. Kinkypiirit tulevat muuttumaan ja vaikka äänekkäimmin öyhöttävä vanhempi polvi edelleen helposti pelottaa - tai paremminkin ehkä tylsistyttää - toisin ajattelevat pois sekä tältä foorumilta että tätä kautta mainostetusta miiteistä, on monilla paikkakunnilla jo omia turvallisen tilan määritelmät täyttäviä miittejä.

No niin, raiskauskortti käytetty. Kuinka yllättävää. Mitä seuraavaksi?

Ymmärrän kyllä, että se heijastavasta pinnasta takaisin katsova kuva ei aina ole ihan niin imarteleva, mutta silti sen katsominen olisi toisinaan ihan terveellistä. Tosin, aatteelleen sokeana laput silmillä ei kuvajaisesta paljoa hyötyä ole.

Mikäli kyse oli nyt Tampereen sadistimiitistä, niin aloitusviestissään Nicolaus listasi ei-toivottuja puheenaiheita eikä ei-toivottuja ihmisiä. Toisaalta, jos ei kykene keskustelemaan mistään aiheesta liittämättä siihen feminismiä mukaan, niin (huom! Nyt kyseessä on henkilökohtainen näkemykseni asiaan, en edusta muiden kantoja!) ehkä silloin tosiaan ei ole tervetullut miittiin.

En viitannut näihin vuodatuksiin tulevilla vastauksilla saamiisi tsemppausviesteihin: totta kai samoin ajattelevat pitävät omiensa puolia. Viittasin siihen, että jotta keskustelun vastapuolelta voi saada järkevänä pidettävän vastauksen, täytyy sen viestin, johon vastataan, sisältää jotakin järkevää. Mikäli näin ei ole, ei vastauksenkaan voi odottaa olevan laadukas. Sen takia kannattaa tarkistaa ensin se oma viesti, ennen kuin lähtee tuomitsemaan vastauksia.

Tästä päästäänkin sujuvasti siihen, minkä itse näen tässä suurimpana ongelmana: feministien viestintätapa. Ajamasi aate saattaakin olla sisällöltään hieno, mutta tapa, jolla sitä ajat, ei vakuuta muita.
Minä en ole mikään kärsivällinen keskustelija. Siitä huolimatta en ole kuitenkaan alentunut vastapuolen loukkaavilla nimityksillä kutsumiseen ja asiani raivopäiseen jankkaamiseen ilman uusia argumentteja.
Kielitoimiston sanakirjan määritelmä, feminismi: "naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliroolien kyseenalaistamiseen tähtäävä aate; nais(asia)liike."

Ongelma ei ole se, että jonkun kertomaa syrjintäkokemusta kyseenalaistetaan. Kyseenalaistaminen on osa normaalia dialogia, ja sitä varten on argumentointi, että toinen osapuoli saadaan vakuutettua. Mitä olisi pitänyt tehdä, on se, että kerrotaan rauhallisesti ja rakentavasti koetusta epäkohdasta, ja ehdotetaan, miten sitä voisi parantaa. Sen sijaan tässä keskusteluketjussa on selkeästi ilmoitettu (Ninth kirjoitti: "On mulle yritetty välillä ehdotella, että olemassaolevia miittejä ja tiloja voisi yrittää muuttaa vähemmistöille turvallisemmiksi, mutta ei kiitos."), että joko parannusehdotuksia ei olla valmiita antamaan, tai niitä ei muuten vaan kelpuuteta. Sen sijaan on tyydytty kuin pikkulapset kiukutellessaan hyppimään tasajalkaa ja korostamaan vastapuolen typeryyttä sen sijaan, että vähemmistöjen hyvinvoinnin parantamiseen olisi annettu yhtään konkreettista parannusehdotusta. Sitten ihmettelet, kun sanomaasi ei oteta tosissaan.

Kirjoitit aikaisemmin: "Olen tässä langassa mielestäni selkeästi kertonut, miten miiteistä tehtäisiin turvallisempia ja houkuttelevampia kaikille. Sanoilla. Käyttäytymisellä."
Kuitenkin itse kutsut keskusteluun osallistujia halventavilla nimityksillä, eikä käytös ehkä muutenkaan kiitettävää arvosanaa ansaitsisi. Minun logiikkaani ei ainakaan mahdu, kuinka voi vaatia muilta jotakin, mihin ei itsekään kykene? Niin metsä vastaa, vai kuinkas se meni?


Lukekaa huolella, mitä Isrika kirjoitti tuossa yllä, ja sisäistäkää se.
Kenenkään mielipidettä ei saa puolelleen kinuamalla, jankkaamalla omaa kantaansa tuomatta siihen mitään lisää, tai herjaamalla vastapuolta. Parempi ratkaisu olisi hieman kypsempi ja rakentavampi keskustelu.

Olen kyllä kieltämättä, valitettavasti, huomannut, että feministinen uhrimentaliteetti on uponnut nykynuorille aika hyvin. Totta kai omista ongelmistaan on helpompi syyttää jotakuta muuta, sen ymmärrän. Mutta se, että asian eteen ei tehdä mitään, vaan tyydytään ulisemaan siitä, kuinka ne omat asiat ovat niin huonosti, se ei mene minulla jakeluun.

Tuo, mitä viimeisenä kirjoitit, on ehkä koko tekstin idearikkain sisältö. Kun kerran turvallisen tilan määritelmän täyttäviä miittejä on, niin jos niissä kerran viihtyy paremmin, ehkä silloin pitää suunnata sinne. Kaikki pääsevät haluamansalaisiin miitteihin ja ovat tyytyväisiä. Win-win, asia loppuunkäsitelty?

[Monlee]

Hämmäntyneenä luin tätä ketjua.

Ensiksi se miksi vähemmistöt pitävät ns meteliä itsestään ja näin saavat aikaan "miksi niiden pitää aina itseään korostaa-kommentteja". On hyvin helppoa lyödä ylhäältä alaspäin ja näin ylenkatsoa niitä jotka taistelevat vielä ihan kaikille kuuluvista oikeuksista. Jos on itse syntynyt niin että sinulla on jo ne kaikki oikeudet olemassaoloon, sinun ei tarvitse ikinä taistella tilastasi tai esim laillisista oikeuksista, voitko silloin ymmärtää täysin ihmistä joka joutuu ylenkatsotuksi, joka joutuu oikeasti pelkäämään ja joka joutuu piilottelemaan itseään. Onko todellakin niin että jos käyttäydyt siivosti tai niinkuin valtaväestä määrää ja määrittää niin sitten olet vasta arvokas ja "sinut voidaan ottaa tosissaan". Muuten käyttäytymisesi on lapsellista kiukuttelua ja kitinää. Tämäntyyppisessä keskustelussa pyritään laitetaan jauhot suuhun vastapuolelle näyttämällä itse kuinka hienosti osaan käyttäytyä ja samalla käytetään ns enemmistön valtaa pitää vähemmistö kurissa.

Tämä on mielenkiintoinen tämä enemmistö-vähemmistö akseli. Itse määrittelen (saanen siihen luvan, itseltäni) enemmistön henkilöiksi jotka ovat cis-sukupuolisia ja joiden (tässä tapauksessa) sukupuolinen ja seksuaalinen vähemmistöstatusta ei ole ikinä kyseenalaistettu. Jotka eivät ikinä ole joutuneet selittämään omaan olemassaoloaan tai turhautuneet siitä ettei heitä nähdä oikein. Eikös tämmöinen olisi kaikille ihan ok elämää? Mutta näin ei välttämättä ole niillä vähemmistöillä jotka joutuvat "korostamaan" itseään ja hakemaan paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Se on ikävä että juuri vähemmistöt joutuvat kuulemaan tätä "miksi ne ei voi olla hiljaa, eikö kaikki ole jo TARPEEKSI tasa-arvoisia" -öyhötystä joka tulee usein näiden cis-heteroiden suusta. Nimittäin onko tasa-arvo nimittäin keneltäkään pois tai yhtenäiset ihmisoikeudet, ei ole koska tasa-arvo ei ole kakku jota jaettaessa enemmistö jostain joutuisi luopumaan.

Se että tasa-arvon puolustajan ja turvallisen tilan vaatija tässäkin ketjussa on leimattu kiukuttelijoiksi on minusta surullista luettavaa. Se kertoo enemmänkin siitä että kirjoittelijalla itsellä on kaikki niin hyvin kunnossa ettei voida edes ajatella tilannetta että minkalaista elämä olisi ilman niitä kaikkia perusoikeuksia. Tässä en esim itseäni sääli vaikka vähemmistöä olenkin vaan haluan tuoda tämän näkökulman esiin. Itse olen 90-luvulta asti tehnyt työtä sen eteen että tämä maailma olisi MEILLE KAIKILLE tasa-arvoisempi paikka elää ja näitä turvallisia tiloja olisi kaikkialla. Se on pitkä työ ja sitä työtä on vielä edessä, sen kertoo tämäkin ketju. Ulkopuolisuuden tunnetta ei voi tajuta jos sitä ei itse ole kokenut ja tämän sanon ilman sitä että meitä vähemmistöjä jotenkin pitäisi sääliä tai paijata. "Että voi reppanat kun ootte niin surkeita, tässä lohdutukseksi tikkari mutta ihmisoikeuksia ette saa". Vähemmistöt nimittäin ei halua mitään erityis-oikeuksia vaan ihan niitä samoja oikeuksia mitä kaikille kuuluu.

80-luvulla oli setämiesten öyhötyskäytös vielä "normi" ja normaalia (yleisessä mielessä) mutta kappas vaan maailma onneksi muuttuu ja näin muuttuu myöskin keskustelukulttuuri.  Jokainen voi keskenää pitää vaikka mitä suljettuja miittejä johon voi keksiä vaikka minkalaisia sääntöjä ja rajauksia mutta perusmiitit ja bileet pitää tehdä sentyyppiseksi tapahtumiksi joihin uskaltaa tulla kaikki asiasta kiinnostuneet ja jotka pystyy yhteisesti katsottuja turvallisen tilan sääntöjä noudattaan. Se tehdään avaamalla keskustelua tasa-arvoisessa hengessä, kaikkia kuunnellen ja arvostaen. Tähän voisi joku vastata: "ethän sinäkään arvosta minun mielipidettä kun täältä norsunluutornista sitä huutelen alaspäin", tämä jos tulee mieleen niin voi katsoa vaikka sinne peiliin.  Vähemmistön tehtävä ei ole kuitenkaan opettaa valtaväestöä tai olla joku kävelevä tietosanakirja sukupuolen moninaisuudesta tai vaikka vammaisuudesta.

Jos asioista ei puhuta niin milloin sitten rikotaan hiljentymisen kulttuuri ja vaikeneminen. Puhumalla todennäköisesti saat vastaasi vasta-argumentteja mutta minä en ainakaan tule keskustelua lopettamaan elämässäni. Ymmärrän hyvinkin aloittajan huolen näkymättömyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta koska olen itse sitä ulkopuolisuuden tunnetta koko elämäni kokenut. Lapsesta asti. Mutta siitä tunteesta on kuitenkin kasvanut sekin että näen maailman myös rajojen yli, yritän ymmärtää (vaikka se on todella vaikeaa ja en sitä en hyväksy) myös setämiesten 80-lukuista "ennen oli paremmin kun sai naisia puristella pyllystä eikä kukaan mitään sanonut"- juttua tai sitä että kuinka vaikeaa ymmärtää ulkopuolisuus kun että itse ei tätä tunnetta koe/ole kokenut. Miksi tähän asiaan jaksan paneutua ja teen osaksi sitä työksenikin: että minua nuoremmilla ihmisillä olisi helpompi olla rohkeasti ulkona kaapista ja luottaa siihen että maailma muuttuu, oikeasti.

Ecce homo- katso ihmistä. Tämä tuli mieleen nyt ja se kiteyttäköön mielipiteeni (ilman uskonnollista painotusta). 

[D79Mies]

Voi tätä ohi puhumisen määrää. Kenties tästä ketjusta ei opi enää enempää.

[stoge]

Se tehdään avaamalla keskustelua tasa-arvoisessa hengessä, kaikkia kuunnellen ja arvostaen. Tähän voisi joku vastata: "ethän sinäkään arvosta minun mielipidettä kun täältä norsunluutornista sitä huutelen alaspäin", tämä jos tulee mieleen niin voi katsoa vaikka sinne peiliin.

What ?

Paradoksaalisuuden ja epätasa-arvon määrä lauseessa saa cisheterosetämiehenjokaimeemyösmunaa pään sanomaan ?Syntax error.

 

[Ouroboros]

Syitä ulkopuolisuuden tunteisiin on monenlaisia. Se, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään, lienee monella itsensä ulkopuoliseksi kokevalla se ydinajatus. Tässä ketjussa on tullut esiin ainakin ylipaino, vääränlainen kinkyys ja vähemmistöjen syrjintä.

Kinkypiirit ovat yhteiskunnan pienoismaailma ja valitettavasti täälläkin tulee olla tietynlainen, jotta ns. kelpaa mukaan.

Jos tämä ketju auttaa edes yhtä itseään etsivää uutta kinkyjä löytämään kaltaisiaan tai edes tiedostamaan, ettei sittenkään ole yksin, ei keskustelu ole ollut turha.

[Perhonen89]

Hyvä, keskustelua on syntynyt mikä on kolumnien tarkoituskin  Tarkennettakoon vielä, ettei kolumni varsinaisesti käsitellyt omia kokemuksiani, vaikka olenkin kokenut ulkopuolisuuden tunnetta kinkyscenessä.

[Monlee]

Se tehdään avaamalla keskustelua tasa-arvoisessa hengessä, kaikkia kuunnellen ja arvostaen. Tähän voisi joku vastata: "ethän sinäkään arvosta minun mielipidettä kun täältä norsunluutornista sitä huutelen alaspäin", tämä jos tulee mieleen niin voi katsoa vaikka sinne peiliin.

What ?

Paradoksaalisuuden ja epätasa-arvon määrä lauseessa saa cisheterosetämiehenjokaimeemyösmunaa pään sanomaan ?Syntax error.

 

Sehän on vaan hyvä jos tulee joskus pysähdys ja alkaa miettimään että missä on se todellinen tasa-arvo koska se ei ole tässä maailmassa kuitenkaan. Vai tahalleenko halusit olla ymmärtämättä tätä asiaa vähemmistöjen kannalta. Tekeeko se että välillä cis-miehenä imee munaa sinusta kokemusasiantuntijan ulkopuolisuuden tunteessa. (tässä voit pohtia). Niin, sitä minäkin ajattelen.

[Ouroboros]

Tuossa on useampi virke, joten minä(kään) en tiedä, mikä "lause" meni yli ymmärryksen.

Stoge on mun mielestä murunen ja ihQ monin tavoin, mutta tämä kalskahtaa tahalliselta väärinymmärrykseltä nyt kyllä.

Mietityttää myös se, miksi feministit on ok niputtaa perseilijöiksi yksittäisten huonojen kokemusten perusteella, mutta sama ei koske misogyynisiä yli 5-kymppisiä cis-heteromiehiä, koska niiden kusipäisyys on aina yksittäistapaus.

[Pip]

Täällä kusipäinen setämieshiutale ihmettelee asiayhteydestä irroitetun yhden sanan vaarallisuutta ja sen mukanaan tuomaa turvattomuutta.

[Ouroboros]

Täällä kusipäinen setämieshiutale ihmettelee asiayhteydestä irroitetun yhden sanan vaarallisuutta ja sen mukanaan tuomaa turvattomuutta.

Mutta et edes halua ymmärtää, vaikka väännettäisiin siitä kuuluisasta rautalangasta. Luulen, satavarma en tietenkään voi olla. Muodostan mielipiteeni sen perusteella, mitä olet feministeistä kirjoittanut.

Otathan kiltti setä huomioon, että kusipäisyytesi on oma määritelmäsi. Tässä keskustelussa kukaan muu ei ole sanonut sinua sellaiseksi. Noin niin kuin oletuksista ja irroitetuista asiayhteyksistä puheen ollen.

[Pip]

Täällä kusipäinen setämieshiutale ihmettelee asiayhteydestä irroitetun yhden sanan vaarallisuutta ja sen mukanaan tuomaa turvattomuutta.

Mutta et edes halua ymmärtää, vaikka väännettäisiin siitä kuuluisasta rautalangasta. Luulen, satavarma en tietenkään voi olla. Muodostan mielipiteeni sen perusteella, mitä olet feministeistä kirjoittanut.

Otathan kiltti setä huomioon, että kusipäisyytesi on oma määritelmäsi. Tässä keskustelussa kukaan muu ei ole sanonut sinua sellaiseksi. Noin niin kuin oletuksista ja irroitetuista asiayhteyksistä puheen ollen.

Mitähän mä olen feministeistä kirjoittanut? Mun suhtautumiseni feministeihin on pelkästään positiivista, niin kauan kuin pyritään tasa-arvoon. Mulle on muutenkin sama, mihin uskonto-, poliittiseen-, seksuaaliseen ryhmään kukakin kuuluu. Jos ihminen on kusipää, se on sitä riippumatta siitä, mihin ryhmään se kuuluu.

[stoge]

Se tehdään avaamalla keskustelua tasa-arvoisessa hengessä, kaikkia kuunnellen ja arvostaen. Tähän voisi joku vastata: "ethän sinäkään arvosta minun mielipidettä kun täältä norsunluutornista sitä huutelen alaspäin", tämä jos tulee mieleen niin voi katsoa vaikka sinne peiliin.

What ?

Paradoksaalisuuden ja epätasa-arvon määrä lauseessa saa cisheterosetämiehenjokaimeemyösmunaa pään sanomaan ?Syntax error.

 

Sehän on vaan hyvä jos tulee joskus pysähdys ja alkaa miettimään että missä on se todellinen tasa-arvo koska se ei ole tässä maailmassa kuitenkaan. Vai tahalleenko halusit olla ymmärtämättä tätä asiaa vähemmistöjen kannalta. Tekeeko se että välillä cis-miehenä imee munaa sinusta kokemusasiantuntijan ulkopuolisuuden tunteessa. (tässä voit pohtia). Niin, sitä minäkin ajattelen.

Mitä tulee vähemmistöihin, mä olen ollut läski ja puhevikainen kakara, josta tuli seksuaalisilta mieltymyksiltään
sellainen, jonka tarpeet täyttää törkeän väkivaltarikoksen tunnusmerkistön ja jonka ainoa este tiettyjen asioiden
toteuttamiselle, oli sankioiden väistely.

Joku voisi ton perusteella sanoa, että joo, oon joskus kokenut mitä on olla syrjitty,vähemmistön edustaja  ja
joidenkin mielestä jopa sairas, myös niiden diagnosoivien tätien ja setien taholta.

Mitä taas tulee siihen mahdolliseen oletukseen, että oon transfobinen tai vaikka homoja vihaava setämies, niin mieleen
tulee noihin mainittujen 90-luvun tasa-arvon polkemisen aikoihin liittyen miten muutamia kertoja tuli pidätyssellissä mietittyä sitä,
että miksiköhän  vitussa mä menin hakkaamaan niitä, jotka tuli annankadun dtm:n nurkille hakkaamaan  homoja ja transuja.

Vastaus on se, että mä silloin kuten nykyään, uskon jokaisen oikeuteen olla oma itsensä.

Ylläoleva ei sinällään ole se pointti.

Pointti on, että nykypäivänä lähes jokaisella on mahdollisuus olla se miksi itsensä mieltää.
Se mikä on muuttunut, on että vaikka yksilön on pitkälle mahdollista olla se mitä on, nyt huudetaan mahdotonta asiaa.

Huudetaan sitä, että kaikkien muiden pitäisi hyväksyä sut sellaisena kun sä itsesi määrittelet.

Toisinsanoen, muut eivät saisi määritellä sua omien näkemystensä tai kokemukstensa mukaan, vaan jokaisen
pitäisi muuttaa itseään sen mukaan mitä sä sanot olevasi. Tää itsessään on jo paradoksi ja mahdottomuus.

Mitä tulee tasa-arvoon, ei sellasta olekaan. Epätasa-arvon käsite tulee tasan siitä, mikä asia nostetaan kulloinkin tarkisteltavaksi.
Maailma on ja tulee olemaan epätasa-arvoinen paikka, kyse ei ole mistään muusta, kun siitä, että mikä ryhmä on milloinkin vallankahvassa ja mistä asiasta milloinkin tehdään ongelma.

Loppumetreillä, mä vakaasti uskon, että kaikilla osapuolilla olis vähemmän angstia ja enemmän kivaa, jos hyväkyttäisiin se,
että ollaan erilaisia ja erimieltä ja jätettäisiin asia siihen.

my2c.