Kaikki deittailu, hengailu, mikä vaan ei pakollinen liikehdintä on ihan minimissä. Joudun käymään ainakin vielä toistaiseksi töissäni vaatekaupassa kauppakeskuksessa ja pidän tätä riittävänä riskinä terapian ja pakollisten apteekki- ja ruokaostosten lisäksi. Pesen käsiä usein ja käytän käsidesiä tarvittaessa, pidän yllä vähintään metrin turvaväliä kaikkiin paitsi kotona puolisoon. Kuljen töissä omalla autolla, samoin kaupassa ellen käy kävellen. Onhan tämä haastavaa mut pidän kaikkien yhteisenä velvollisuutena rajoittaa sosiaalista kanssakäymistään parhaan kykynsä mukaan, jos emme toimi näin niin valtio on pakotettu tekemään lisää rajoituksia ja käsittääkseni näin ollaan jo suunniteltu tehtäväksi koska toisilta tuntuu puuttuvan täysin tolkku tässä tilanteessa.