Fetissihuoria, fetissiautomaatteja, esineellistämistä ja muuta hurmaavaa

[salix_alba]

Aika monella ihmisellä on käytännössä fetissi tietynmallisiin genitaaleihin - näiden tietynmallisten genitaalien on oltava läsnä, että seksistä tulisi mitään. En usko, että tämä estää kuitenkaan näkemästä toista osapuolta muunakin kuin tietynmallisina genitaaleina, koska muuten suurimmasta osasta parisuhteista ei tulisi mitään.

Toisin sanoen, en usko että fetissin omaaminen liittyisi siihen, etteikö osaisi nähdä toisessa myös muita ominaisuuksia ja kohdella toista ihmisenä. Toki fettareille olkoon sallittua myös satunnaiset seksuaaliset kokemukset, missä kumpikaan osapuoli ei välttämättä ole kiinnostunut toisessa sen syvemmin muusta kuin siitä että kinkit sopii sen verran yhteen että molemmilla on kivaa. Yhteensopivuushan tässä taitaa olla se juttu, eli se, että molemmat saavat kanssakäymisestä irti jotain mikä heille toimii.

En ole itse fettari sanan varsinaisessa mielessä, ellei valtafetissiä lasketa. Vallan on siis oltava jollain tavalla läsnä - ihan sama miten ihana persoona tai nätti toinen on, mutta ilman valtaa ei kiinnosta seksuaalisessa mielessä. Ihana ihminen se toinen osapuoli silti olisi edelleen vaikka valta ei nappaisikaan, mutta seksuaalinen jännite jäisi puuttumaan, eikä se olisi kummankaan vika. En pidä itseäni kusipäänä lainkaan tämän vuoksi. Olisin kusipää, jos olettaisin, että jollakulla muulla olisi velvollisuus toteuttaa tätä mieltymystäni minua varten. Siinä ei ole mitään epäreilua, että on avoin siitä mikä itselle toimii, ja yrittää bongata ihmisiä joista on syystä tai toisesta mukava olla vastaparina samassa skenaariossa.

Jos fettari on avoin kiinnostuksenkohteistaan ja kohtelias, niin mielestäni toisellakin osapuolella on velvollisuus miettiä omaa vastuutaan tilanteesta ja siitä miltä se tuntuu itselle. Jos haluaa tulla halutuksi tavalla, joka ei onnistu vaikkapa kenkäfetisistin kanssa, silloin ei ole mielestäni reilua yrittää vaatia sellaista haluamista siltä kenkäfettarilta. Vika ei ole silloin fettarissa tai fetississä, vaan siinä että toinen osapuoli on lähtenyt mukaan johonkin, mikä ei hänelle toimi.

[Mr Birch]

Hyvää pohdintaa Jaylta! Jäin miettimään sitä, minkäluonteisia käsitteitä fetissi ja fetisisti ovat. Kuka niitä on alkanut käyttää ja missä tarkoituksessa? Lienee ilmeistä, että on erilaisia käyttäjiä ja erillaisia käyttötarkoituksia. Edelleen: mikään käsite ei ole neutraali ja vain tullut jostakin vaan ne ovat historiallisesti kehittyneitä ja värittyneitä.

Englanninkielisen Wikipedian artikkeli Fetishism (https://en.wikipedia.org/wiki/Fetishism) määrittelee fetissin kohteeksi, jolla oletetaan olevan erityistä voimaa. Tähän saakka ollaan hyvin kärryillä: siis erityistä voimaa, joka seksuaalisesta fetissistä puhuttaessa vaikuttaa kiihottavasti.

Samainen Wikipedian artikkeli huomauttaa, että fetisismi on emic asia. Tämä on antropologien kieltä ja tarkoittaa, että yhteisön jäsen, asian kokija itse, ymmärtää sen tietyllä tavalla. Jos kyse olisi ulkopuolisen tulkinnasta, termi olisi etic.

Itse olen spanko (spankophile, uuslatinaa ja suomeksi läimehile). Pidän siis piiskaamisesta eri muodoissaan, painopiste kuitenkin kevyempään suuntaan, esimerkiksi poispäin vaikkapa veret irrottavasta ruoskinnasta tai bastinadosta. Jayn erottelu asufetissin ja eritefetissin välillä ja ajatus asufetissin näennäisestä helppoudesta joihinkin muihin verraten on varsin toimiva. Osa spankoista tai näiden ei-spanko-kumppaneista voi joutua käymään pitkänkin kamppailun esim. sen kanssa, miten piiskakiinnostus suhtautuu lapsuuden kuritus- tai väkivaltakokemuksiin ennen kuin ottaa kiinnostuksensa puheeksi. Joillekin nämä kokemukset tai niiden puute eivät ole minkäänlainen kysymys tai luo kynnystä kokeilemiseen.

Nyky-yhteiskunnassa spanking muistuttaa eritefetissiä, kun aiemmin se saattoi olla enemmän asufetissin tyyppinen. Olen joissakin kirjoituksissani täällä tainnut ottaa esille sen, miten varhaisnuorena hätkähtelin aikuisten letkeän luontevasta tavasta puhua selkäsaunoista "jokaisen" arkikokemukseen tai muistoihin kuuluvana normaalina osana.

Otetaan erottelu emic ja etic käyttöön ja fokusoidaan tähän Jayn yhteenvetoon: "Olen vasta nyt (tammikuu 2020) tajunnut, että fetisismi ei itsessään ole ongelma, mutta esineellistäminen ja pinnallisuus ovat. "

Niin kauan kuin tietty fetissi on keskustelun kaikille osapuolille emic, se ei itsessään lähtökohtaisesti ole myöskään ongelma vaikkapa tutustumisen kannalta. Tietysti on vivahde-eroja ja erikseen ne kysymykset, että synkkaako muuten vai ei.

Esineellistäminen ja pinnallisuus tuntuvat siltä, että ne voivat syntyä vain, jos keskustelun osapuolista osa on emic ja osa etic. Ja nyt alkaa pelottaa: eihän vaan ole niin, että emic tarkoittaa samaa kuin truu ja muut älkööt vaivautuko?

Minusta Karwiksen kommentti oli tämän pelon lieventämisen kannalta hyvin rohkaiseva: Tilanne oli mitä mukavin ja mutkattomin enkä minä tai naiseni kokenut siinä mitään outoa vaikka tilanne oli meillekin uusi. Päinvastoin koko tilanne oli mukava ja jopa kiinnostava näin ei-fetisistin näkökulmasta ja sinun käytöksesi oli ensiluokkaista. Minusta tässä puhutaankin puolin ja toisin käytöksestä.

Hyvä käytös ja tilanteen huomioon ottaminen, rehellisyys, mahdollistaa kohtaamisen ihmisinä, ilman, että emic/etic-jako, mitä asia minulle on vs. miltä se toisesta näyttää, korostuu tai välttämättä lainkaan edes tulee esiin.

Mr Birch







 

[MasterOpie]

Moikat vielä,

Aikas heppoisin perusteluin tässäkin ketjussa vedetään yhtäläisyysmerkki fetissien ja sen välille mistä pitää. Minulla on ollut onni tuntea ja leikkiäkin fetisistin kanssa, jolta petti jalat alta kun häntä kosketettiin tietyllä materiaalilla ja jos tätä materiaalia oli paljon hän saattoi alkaa vaikkapa hallusinoida. Siksi vähän vierasta ajatusta että "monilla on fetissi vaikka tietynmallista genitaalia kohtaan". En muista mistä mieleeni on jäänyt ohjenuora, että fetissit ovat jotain sellaisia mitä ilman ei voi "elää".

Enkä kaipaa, että semantikot tai tosikot alkavat väittelemään kenellä on fetissi ja kenellä ei. Se on kirjoituksessani yhdentekävää. Mutta alkuperäiseen tekstiin palaten se ei ole yhdentekevää, jos me (esimerkiksi vaikka minä) kuvittelen tietäväni tai ymmärtäväni miltä ihmisistä joilla on vahva fetissi tuntuu, ilman että itse omaan minkäänlaista vastaavaa fetissiä. Tämä ei ole toru vaan toteamus. Vaikka kuinka olisi kiva laittaa itsensä toisen asemaan, ja se olisi jopa suotavaa, niin joskus se ei onnistu. Silloin voi toki antaa tilaa ja ystävällisyyttä.

Yst. Terv.
Karwis 

[stoge]

^^ halulla ja tarpeella on ero.

[salix_alba]

Pahoittelen, jos omassa tekstissä meni liaan kevyeksi fetissi-sanan käyttö - ymmärrän, että fetissi ei todellisessa merkityksessään tosiaankaan ole silkka mieltymys. Genitaalivertaus perustui siihen, että monien kohdalla pillu/kulli ei sinänsä ole mieltymys, vaan asia joka on pakko olla seksikumppanissa, että voisi kiinnostaa. Mutta hyvää kritiikkiä, nyt näen tässä eron, että onko jokin ominaisuus välttämätön kiihottumiselle, vai onko se se ensisijainen kiihottumisen kohde.


(Silti oletan, että tietynlaisiin genitaaleihin voi olla fetissi. Sitä tuskin vain tunnistetaan fetissiksi, koska sitä ei mielletä epätavalliseksi. Mutta tämä nyt on sivupolku ja sana on ehdottomasti painavin niillä, joilla fetissit on oikeasti osa omaa elämää. Omalta osaltani tämä on enemmän mutuilua. )

[bikantti]

Fetissistä on tullut niin yleistermi, että eipä se enää tarkoita mitään kovin selkeää ja yhtä ja samaa kaikille. Itse lasken itseni fetisistiksi, mutta koen että on fetisistejäkin monenlaisia (no ylläri). Miun päässä on esim. seuraavanlaista jaottelua, kun olen miettinyt missä varsinkin itse olen, missä ehkä joskus olin ja missä en ehkä koskaan halua olla. Ennen kaikkea siis turvallisuuspohdintaa.

level 1: mieltymys (esim. Fetlifessa ehkä tässä väljässä merkityksessä)
level 2: voimakas mieltymys, mutta ilman fetissijuttuakin voi nauttia
level 3: ei voi saada nautintoa ilman kyseistä fetissijuttua
level 4: pakkomielle, ei voi saada enää nautintoa fetissijutusta mutta sitä on pakko toteuttaa

Ihmiset käyttäkööt niitä nimityksiä itsestään ja mieltymyksistään, mitä haluavat. Itselleni on kuitenkin ollut tärkeää vetää rajoja sen suhteen, että ei lipsahda siihen, että fetissi valtaisi liikaa alaa omasta elämästä. Joillekinhan se tarkoittaa sitä, että en ole fetisisti lainkaan. Joillekin taas tuo level 4 tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole fetissi vaan pakkomielle. Molemmissa pointtinsa.

[Susi]

Toisella silmällä keskustelua seuranneenna ensin alon pohtia että mikä fetissin määritelmä on henk.kohtaisesti; mie edelleen käsitän sen ei seksuaalisesta asiasta/esineestä voimakkaasti seksuaaliseksi kiihottumiseksi. Ja olin sitä mieltä etten omista fetissejä.
Kuiten tänään miitissä heiteltiin ilmaan samaa aihetta ja hoksasin että vittu, ohan mulla fetissejä. Eli ei seksuaalisia asioita/esineitä, joista pöksyt kostuu välittömästi tilanteesta ja ympäristöstä riippumatta.
Ja ne on Moparin pikkulohko ja Hincleyn kolmipyttynen. Posket punottaa perkl ko ajatteleekin vain kyseisiä asioita. Edelleen tietty joidenkin mukaan kyseessä ei ole "aito fetissi" koska kykenen kiihottumaan myös ilman näiden asioiden läsnäoloa. Mene ja tiedä, luen em. koneet kuitenkin omiksi fetisseiksini, koska vaikka mulla on monenlaisia mieltymyksiä seksuaalisissa asioissa, ei net mieltymykset seksuaalisten tilanteiden ulkopuolella aiheuta automaattista kiihottumista.
Tietäjät voi sitten kutsua minua vaikka poser-fetisistiksi, ei hetkauta (mutta 360 pikkulohko hetkauttaa, pettämättömästi).
https://www.youtube.com/watch?v=uYERFy4bXjw

[D79Mies]

Aikas heppoisin perusteluin tässäkin ketjussa vedetään yhtäläisyysmerkki fetissien ja sen välille mistä pitää.

Fetissistä on tullut niin yleistermi, että eipä se enää tarkoita mitään kovin selkeää ja yhtä ja samaa kaikille.

Niinpä. Kun jokin tarkoittaa kaikkea, mutta kaikki ei tarkoita juuri mitään. Vähän kuin sanan trauma kanssa puhekielessä.

Itselleni fetissi merkitsee sitä asiaa, ilman jota homma seksuaalisessa mielessä ei vaan toimi. Juuri niin.

Onnekseni olen "vain" valtafettari, mikä helpottaa seksielämää keskellä arjen kiireitä merkittävästi. Siinä sitten väsyneenä ja pimeässä peiton alla riittää tokaisu "nyt levität jalkasi ja olet nätisti". Lopuksi toteat herätyskellon soivan viiden tunnin kuluttua. Ei kumin kiillotusta, eikä asun pesemistä session päätteeksi.

Olen joskus sitten Kinder-munan ihmeellisinä aikoina joutunut aikamoisiin turhautumisen alle jääneisiin tilanteisiin, kun intiimien hetkien kesken toisen suusta tuli pari ei putkeen. Veikkaan, että kohdallani tuo sana toimii kemiallisen kastraation tavoin. Siinä sitten tuijotat hetken tyhjyyteen ja yrität kasata itseäsi.

Näiden kilometrien varrella on tullut opittua sen, että mikäli toiselle osapuolelle sinun fetissisi on vain kiva mauste tai sinua mielenkiintoiseksi tekevä seikka, joudut jatkamaan matkasi kohti sitä parempaa comboa. Eipä siinä ole oikoteitä onneen, sillä automaattipuheista huolimatta fetissiä ei voi sammuttaa nappia painamalla. Se on siinä aina, kohtelitpa sinä ihmisiä kuinka ystävällisesti tahansa.

[Countti]

Aika monella ihmisellä on käytännössä fetissi tietynmallisiin genitaaleihin - näiden tietynmallisten genitaalien on oltava läsnä, että seksistä tulisi mitään. En usko, että tämä estää kuitenkaan näkemästä toista osapuolta muunakin kuin tietynmallisina genitaaleina, koska muuten suurimmasta osasta parisuhteista ei tulisi mitään.

Toisin sanoen, en usko että fetissin omaaminen liittyisi siihen, etteikö osaisi nähdä toisessa myös muita ominaisuuksia ja kohdella toista ihmisenä.

Tämä. Näen nämä asu- ym. fetissit samankaltaisina juttuina kuin fyysisiin ominaisuuksiin liittyvät juurikin siinä mielessä, että seksin onnistumisen kannalta toiselle on pakko olla paikalla pillu taikka kulli, toiselle taas kumisaappaat. Henk.koht. minusta on ihan yhtä hauskaa tarjoilla silmäniloa korkosaapas- tai pvc-fettarille kuin ihmiselle, joka pitää jostakin vartalonpiirteestäni tai muusta ominaisuudestani. Jos se tekee minusta fetissiautomaatin, niin ok.