Baarin kannatusmaksut
Myös syy miksei tuoda tunteita, voi olla että on saatu tarpeeksi vastapalloon ja alettu varoivaiseksi taikka jopa vainoharhaiseksi tuon suhteen.Annetaan aftercarea, syliä, halia ja ties mitä....mutta kuitenkin sitten viipotetaan seuraavaan huvipuistolaitteeseen kun yksi on käytetty.Mutta hei, joku voi vaan oikeasti lämmetä hitaasti....ehkä ne kiireelliset valinnat ja virheet on jo tehty eikä tahdota toistaa samoja mokia. Olen katellut tuota 90 päivää morsmaikkuna ulkomailla, hieno sarja....
Itse näin pitkäaikaisena polynä sanoisin, että syvällisen ja pitkäaikaisen parisuhteen löytäminen on haastavaa oli sitten mono tai poly. Itse olen 15-vuoden kinkyilytaipaleella tavannut yhden käden sormilla laskettavan määrän ihmisiä, joiden kohdalla on mahdollisuus ja molemminpuolinen kiinnostus syvään ja pitkäaikaiseen suhteeseen. Kannattaa siis ajatella, että ehkä se jaottelu meneekin siinä että etsiikö sessioseuraa vai syvällistä ja pitkää ihmissuhdetta. Monoja on kinkyissäkin varmasti enemmistö, mutta tosi monet näistä katoavat kuvioista oman kumppaninsa löydettyään. Erilaiset monisuhteiset taas jatkavat skenessä pyörimistä uusien kumppaneiden tai sessiopartnereiden toivossa. Tästä johtuen skenessä kohtaa tavanomaista enemmän monisuhteisia, mutta kyllä niitä monoja löytyy. Erona muihin paikkoihin on lähinnä se, että täällä pitää muistaa kertoa olevansa mono ja käydä potentiaalisen kumppanin kanssa keskustelu asiasta ja valmistautua tunnustamaan epäyhteensopivuus. Muussa yhteiskunnassa vielä mono-etuoikeus jyrää ja iso osa ihmisistä voi mennä suhteesta toiseen ja vain olettaa, että kumppani on mono, koska se on normaalia. (Etuoikeuden menettäminen sattuu.)Toivon kaikille onnea rakkaudessa ja kinkyilyssä. Siihen auttaa kärsivällisyyden lisäksi se, että opettelee olemaan paras mahdollinen versio omasta itsestä ja että tuo omat periaatteensa selkeästi julki.
Tilanteessa, jossa kuvion ulkokehälle ilmestyy joku satunnainen tai pidempiaikainen sessiokumppani, en kuitenkaan pidä sitä polyamoriana. Seksisuhde ei automaattisesti tarkoita romantiikkaa, tai pysyvää sitoutumista yhteiseen tulevaisuuteen. Tietenkin sessiosuhteissa on aina jonkin verran tunteita mukana, siitä ei pääse mihinkään. Siitä huolimatta pelkkä nesteiden vaihto ja ihon viirutus on jotakin muuta kuin polyamoriaa. Jos lokeroa koettaa väkisin kyhätä, niin kenties se olisi polysuhteeseen yhdistetty avoimen suhteen elementti.
Mä taas itse koitan osata elää niin, että oon muille kiva ja luotan ihmisiin. Välillä tulee lokaa niskaa, ja aina se tuntuu tosi ankeelta ja usein epäreilulta, mutta aina yritän valita luottamuksen ja hyvän kuitenkin.Mutta tähän pystyn vain ja ainoastaan siksi, että olen ymmärtänyt että minun onneni, kokonaisuuteni, ja täyttymykseni ei voi (ikinä, koskaan) tulla ulkopuoleltani jonkun toisen ihmisen hahmossa tai tämän kautta. Että se onni ja kokonaiseksi itseni tunteminen on minun vastuullani ja minun tehtäväni. Tietyllä tavalla on toki surullistakin, etten usko kenenkään koskaan vievän minua loppuelämäkseni johonkin uuteen ulottuvuuteen, tai että edes sellainen ulottuvuus olisi olemassa. Tietystii toivon saavani kokea hetkiä, jotka ovat suuria, pakahduttaviakin, tärkeitä kahden (tai useamman) ihmisen kollaboraation ja synergian synnyttämiä, täysin arjen yläpuolelle kohoavia ja merkittäviä. Toivon myös että joskus saisin lainata ihmistä yhteyteeni tuottamaan yhteisiä muistoja ja kokemuksia.Kun uskallamme irrottaa siitä mitä jonkin asian tai ihmisen pitäisi olla, minkä ikäisenä kuuluisi olla mitäkin, miltä minkäkin pitäisi tuntua ja näyttää, usein saammekin mahdollisuuden kohdata itsemme ja omat tarpeemme ja mahdollisuuden yrittää uskaltaa elää itsellemme rehellistä elämää.(Itse)rakkautta