Jutellaanko hetki ekopervoilusta?

[Kolumnisti]

Jutellaanko hetki ekopervoilusta?


Kertakäyttömuodista on käyty jo hetken keskustelua, kaikelle on laskettu hiilijalanjälki, seksivälinetehtaat kilpailevat kenellä on pienemmät päästöt ja kondomeille ollaan kehittelemässä luomu-sertifikaattia.  Liukuvoidettakin saa luonnonkosmetiikkasertifikaatilla ja Yhdysvaltoihin on ilmestynyt seksilelujen kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä. Ympäristöystävällisen kuluttamisen trendi siis kolkuttelee jo makuuhuoneenkin ovea.  Mutta se näkyy yllättävän vähän kinkyjen nettiyhteisöissä. 

Miksi emme keskustele aiheesta?  Suurin osa kinkyistä on varmasti tavalla tai toisella kokenut seksin harrastamisen hankalaksi. Jos ei muuta niin oikeanlaisen kumppaninen löytäminen on saattanut tuntua vaikealta – joillekin jopa täysin epätoivoiselta. Ehkä sen vuoksi ympäristövaikutuksista puhuminen tuntuu lähtökohtaisestikin ahdistavalta - parempi olla pohtimatta. Jos yksilöt eivät puhu niin yhteisökään ei puhu. Tietenkään meille kaikille BDSM ei ole välineurheilua, mutta meillä kotona se on varsin usein on – siitä ei pääse yli eikä ympäri. Sen vuoksi olen itse viime aikoina herännyt keskustelemaan asiasta.
 
Toki omilla käsillä ja ties millä paistinlastoilla voi tuottaa elämyksiä, mutta ainakaan tässä kahden fetisistin parisuhteessa ne eivät pidemmän päälle riitä. Viime vuonna kulutimme rahaa pelkästään seksissä käytettävään välineistöön noin 800 euroa, eli 400e/henkilö. Tuo summa sisältää vain sellaiset esineet, joita käytetään pelkästään seksin yhteydessä - eli esimerkiksi alusvaatteet eivät sisälly summaan.  Tuon summan päälle tulevat vielä jäsenmaksut ja muut vastaavat. En pidä summaa mitenkään erityisen suurena, etenkään kahdelta henkilöltä, mutta se on jotain mihin voi verrata. Mitään poikkeuksellisen suurta ei ole hankittu eikä mitään jätetty hankkimatta.

Vertailun vuoksi keskivertosuomalainen käytti vuonna 2018 vaateostoksiin noin 660e ja kenkiin 120e. Henkilökohtaisesti en saisi tuolla kenkäbudjetilla oikein mitään, mutta vaatteiden osalta olen keskiverron alapuolella (naturismissa on etunsa). Yhtä ainutta vaatekappaletta en ole ostanut tietämättä edes jotain sen alkuperästä ja kengistäni olen erityisen tarkka. Kulutustietoisuuteni kattaa myös puolison ja jälkikasvun vaatteet, eli meillä ei ostella vaatteita ja kenkiä heräteostoksina. Puoliso ei myöskään koskaan osta elektroniikkaa tietämättä tarkasti mitä on ostamassa, ja laitteiden elinkaarta pyritään aina pidentämään jos se on jotenkin mahdollista. Viimeisen 15 vuoden aikana meillä ei ole hajonnut ainuttakaan kodinkonetta. Muutama tietokone on joutunut user-errorin uhriksi.  Enkä edes aloita siitä että vanilja-vila on intohimoinen ruoka-aktivisti, jolla on pitkä lista boikotoitavista elintarvikeyhtiöistä.

Miksi nyt jaarittelen tästä, miten se tähän liittyy? Pidän itseäni varsin valistuneena kuluttajana mitä tulee ympäristö- ja ihmisoikeustietoisuuteen. Käytän paljon aikaa ja vaivaa eettisiin valintoihin, MUTTA en tiedä juuri mitään seksivälineidemme tuotantohistoriasta. Tiedän, että lempivibrani on saksalaisen Fun Factoryn (Euroopan suurin seksivälinevalmistaja) valmistama ja he mainostavat Saksassa sijaitsevan tehtaansa omaavan alan pienimmän hiilijalanjäljen – mistään en ole onnistunut löytämään lukuja siitä kuinka paljon ilmastoystävällisempiä he todellisuudessa ovat muihin verrattuina? Ei ole mitään seksivälinevalmistajien ympäristösertifikaatteja, eivätkä yritykset vaikuta ainakaan nettisivujensa mukaan olevan kovin kiinnostuneita mainostamaan omaavansa teollisuuden yleisiä sertifikaatteja. Fun Factory on yksi harvoista valmistajista, jotka kykenevät määrittelemään yksiselitteisesti tuotteiden valmistusmaan: Saksa. Tosin sitä tarina ei kerro koskeeko se myös vibraattorien ja pulsaattorien elektroniikkaa. Valmistajilta ei löydy tietoja materiaalien alkuperästä. Hädin tuskin saattaa löytyä maininta vegaanisuudesta (tosin Vegan Societyn sertifikaatit saattavat puuttua). Seksivälinedesignin edelläkävijä ruotsalainen Lelo ei  edes mainitse sitä, että he valmistavat tuotteensa jossain päin Aasiaa – todennäköisesti alihankintana, mutta tarkkaa tietoa en ole onnistunut löytämään. We-Wibe tarjoaa nettisivuillaan hieman laajemmin materiaalitietoa (alkuperä toki puuttui) sekä yksittäisen blogipostauksen takavuosien tietovuotoskandaalistaan. Ei siis oikeastaan mitään muuta kuin myynti- ja mainosjaarituksia. Nyt tässä puhutaan kolmesta hyvin nimekkäästä design-kärkeä edustavasta yrityksestä, ”merkittömiltä” välineiltä ei voi odottaa edes tämän vertaa informaatiota.

Yllä on nyt pohdittu lähinnä sellaisia välineitä, joita vaniljatkin kuluttavat. Uskon siihen, että puutteet alkuperätiedoista ja materiaaleista tulevat korjautumaan kunhan kertakäyttömuodit ja muut laajemmat kiinnostuksen kohteet on hoidettu. Mutta entä sitten kun puhutaan fetisseistä ja selkeästi BDSM-käyttöön tarkoitetuista ”kunnon välineistä”? Markkinat ovat hyvin pienet ja monet valmistajat ovat oikeastaan harrastaja-käsityöläisiä. Se tuo omat ongelmansa valintojen tekemiseen. Eivätkä vähän isommatkaan BDSM-toimijat tuo ympäristöystävällisyyttään sen kummemmin esiin. Esimerkiksi McHurt tarjoaa varmasti laatua, mutta mistä se laadukas nahka on peräisin? Onko se parkittu Aasiassa kromilla vai kasviaineilla Euroopassa?

Ilmastoaktivismin nostaessa päätään me kaikki tiedämme, että muovin, kumin ja kertakäyttömuodin kulutusta pitäisi vähentää. Mutta mitä jos on kumifettari tai saa kiksinsä pukeutumalla halvimpiin mahdollisiin aliexpress-halpa-huora-rytkyihin,  jotka kaiken lisäksi revitään sessiossa palasiksi?  Vuodesta 2011 ei ole kovin pitkä aika, enkä jaksa uskoa olevani ainoa johon tuolla vuodella oli merkitys. Kyse ei ole siitä, että tunsivatko kinkyt itsensä ennen sitä sairaiksi vaan siitä että yhteiskunnan viesti oli varsin selkeä: kinkyys oli vääristynyt tapa toimia. On ikävää ajatella, että tulevaisuudessa oman seksuaalisuutensa toteuttamisen hyväksyttävyys mitattaisiin hiilijalanjäljellä. Ajatus ei ole kovin kaukaa haettu. Onhan jo esimerkiksi turkisfettareiden Fetlife-ryhmissä nähty eläinaktivistia ajatuksia turkisfetissin eettisyydestä. Osa ympäristöaktivismista ja etenkin eläinaktivismista on hyvin ehdotonta, on olemassa vain mustaa ja valkoista. En itse usko sellaiseen, vaikka entisenä vegaanina koin aikoinani paljon syyllisyyttä fetissistäni turkiksiin ja nahkasaappaisiin. Mutta toisaalta se, ettei ympäristöteemoista keskustella lainkaan ei myöskään ole kauhean hyvä ratkaisu.

Mitä sitten jos ei yksinkertaisesti halua ajatella ympäristöä? Tai jos voi saada orgasmin vain kieriskelemällä bensassa, mutta ilmastonmuutos ahdistaa? Suuret yrityksetkin myyvät ihmisille kaikenlaisia turhuuksia ja pesevät kätensä maksamalla parin puun istuttamisen Afrikassa. Mutta täytyykö jokainen orgasmi ilmastokompensoida? Toivottavasti ei. Ehkäpä bensassa kieriskelyn vastapainoksi voi jättää lennon lentämättä tai edes kierrättää?

Mitä mieltä olette, pitäisikö kinkyjen yhteisönä keskustella BDSM-seksivälineiden ympäristökuormituksesta? Entä kiinnostaako sinua seksilelujesi ympäristökuormitus? Tai oletko joutunut pohtimaan oman fetissisi eettisyyttä ympäristönäkökulmasta?


vila, joka ei oikeasti halua tietää millä fetissisaappaat on parkittu.

[lamie]

Erittäin hyvä keskustelunavaus! Pakko tunnustaa etten ole itse asiaa sen kummemmin pohtinut. Lelujen turvallisuudesta ollaan kyllä kumppanin kanssa keskusteltu, mutta lähinnä ohimennen ja syventymättä sen kummemmin.

Mitään varsinaista lisättävää minulla ei ole tähän, mutta kun että toivon että keskustelua herää ja sitä kautta ehkä joskus saamme valmistajat kiinnostumaan myös tarjoamaan meille enemmän tietoa tuotteiden alkuperästä. Itse aion ainakin jatkossa pohtia hankintoja tarkemmin ja jos mahdollista suosin ekologisempaa tuotetta.

[Mr Birch]

Lähestyn tätä aihetta tiedollisesta, tarkemmin sanoen näkökulmien kohtauttamisen sekä siihen liittyvän tiedonhankinnan ja -käytön ongelmien näkökulmasta.  Totuuden jälkeisen politiikan ja laajemmin totuuden jälkeisen ajan näkökulma ei ole uusi, mutta Donald Trumpin (kaiken aikaa jatkuvan) kampanjan ja presidenttikauden myötä olemme saaneet massatarjontana tuntumaa siihen, miten julkista merkitysten tilaa eli semiosfääriä muokataan yhä uusilla rajapyykeillä ja jakolinjoilla.

Ongelma on lyhyesti tämä: meillä on (ja täytyy olla) monista asioista vakiintunut tapa ajatella, jonka varassa arjessa toimimme. Lähdemme siitä, että aurinko nousee aamulla ja automme lähtee käyntiin ilman hinausfirman apua (naapurit eivät noin vain voi hinailla nykyautoja pyykkinarun perässä, sitä paitsi naapurit voivat olla vaarallisia, ties mitä vanilja-sarjamurhaajia).

Totuuden jälkeinen politiikka on synnyttänyt tilanteen, jossa kuka tahansa ja erityisesti kuka tahansa, jolla on riittävästi twitter-seuraajia, voi esittää väitteitä tyyliin maa on itse asiassa litteä tai kansainvälinen yhteistyö on haitallista tai ilmastonmuutos on fake news. Tämä taas on haastanut uskoa terveeseen järkeen ja saanut kaipaamaan (yhä lisää) asiantuntijavaltaa, jota tarvetta esimerkiksi keltainen lehdistö mielellään tyydyttää (oik. on tyydyttävinään).

Tullemme siis näkemään myös sellaista asiantuntijavaltaa, joka opastaa teemassa kuinka olla ekologinen kinky ja rahastaa siitä hyvän potin. Ehkä jo seuraavassa Eeva-lehden numerossa? Jo Alvin Toffler näki Hätkähdyttävässä tulevaisuudessa (1970) sen, miten kulttuurimme pirstoutuu yhä mutkikkaammista intressiyhdistelmistä koostuviin lokeroihin. Miten olisi ekologinen bensakieriskelyfetissi -lokero (kiitos ideasta Vila!).

Mitä sitten jos ei yksinkertaisesti halua ajatella ympäristöä? Tai jos voi saada orgasmin vain kieriskelemällä bensassa, mutta ilmastonmuutos ahdistaa?

Millaisia väriaineita kieriskelybensassa saa olla? Historiasta tiedämme, että polttoaineisiin on lisätty väriaineita verotuksellisista syistä - haloo eduskunta, fetissiäni on loukattu!

Jos olemme pystyneet esim. voittamaan esim. pelon siitä, että kinkyt joutuvat helvettiin niin ehkä pystymme kääntämään tilapäisesti pois tarpeelliset ympäristöpelkonamiskat voidaksemme nauttia siitä mistä satummekin nauttimaan. Toisin sanoen: yritetään oppia sanomaan rakentavasti hällä väliä - juuri nyt saatte tehdä semio- ja vaikka atmosfäärinnekin kanssa ihan mitä haluatte...

Mr Birch, jota ärsyttää se helppous, jolla ilmastonmuutos puheissa, ei niinkään teoissa, istutetaan kaikkeen.

[Qurat]

Ihan kaikkeen pitää tätäkään tunkea?

[latexbun]

Mr Birch, jota ärsyttää se helppous, jolla ilmastonmuutos puheissa, ei niinkään teoissa, istutetaan kaikkeen.

Harkittu tekemättä jättäminen on itselleni helposti hallittavaa arkipäivän ekotietoisuutta. Minua ei todennäköisesti saa mukaan ilmastomarssille, enkä lakkaa kuluttamasta myös sellaisia tuotteita, joiden hiilijalanjälki on suuri. Toisaalta en tarvitse kymmeniä kiinanpaketteja vuosittain ja olen oppinut elämään jopa kitsastellen. Liika tavaranpaljous on myös omiaan luomaan stressiä ja lisää tekemistä kotona, kun kaapeista pullistelee tarpeetonta tavaraa. Helpompaa on vain jättää ne turhat hankkimatta ja harkita, tarvitsenko tai haluanko tätä vielä huomennakin.

[Sävel]

Muutaman kerran olen lohkaissut, että ilmastonmuutos on se ainoa sinun juttusi, mikä sinun pitää hoitaa elämässäni; jotkut kinkyilytkin jää kakkoseksi. Etkä siinäkään saa omaa osuuttasi tehtyä.

Suomalaisena ei voi enää odottaa, että ylhäältä päin tulee ratkaisu, vaan siinä pitää tutkia ja toimia itse. Tämä on se muutos, mikä meidän pitää tehdä, ja me osataan se, ja se vaatii vain pientä vaivaa. Arkipäivän ekotietoisuutta, kuten bunni sanoi, tulee vaalia. Tästä tulee se syyllistäminen, mikä on oikein meille. Eikä se siis poistu vaihtamalla jouluverhoja.

Syyllistäminen lähtee osittain pois löytämällä tasapaino teoillemme ja toiminnallemme. Eikä ole tarkoituskaan, että valinnoilllaan pääsee kokonaan siitä pois. Syyllisyysbluesin kanssa pitää osata elää.

Voimme valita kierrätettävämpiä, nikkelittömämpiä, eettisempiä. Löytyisikö pvc-muoville kestävämpi vaihtoehto? Tuntuuko se muovi niin ihanalta juuri sen muovin takia vai sen, että saa cruisailla kertakäyttökulttuurin parissa. Valitettavasti nahka on parasta, jos parkkauksella ei saisi pilattua kokonaisia jokia. Myös ihmiskropassa on hyödynnettäviä osia, ettei sitä tuhlattaisi krematorioihin. Mutta lihansyönti on loppu(massa).

Pystymme oikeuttamaan itsekkäät tekomme aneilla ja Mr Birchin esittämillä asiantuntijoilla. Muutama esimerkki.

Me keski-ikäiset lentomatkaillaan kuukausittain, kun tiedämme, että lentovero on tulossa ja kohta ei enää pääse päivässä maailman toiselle puolelle. Pitää pistää paremmaksi kuin vanhemmat. Ai niin, isäni kävi kerran Helsingissä, sata kertaa ulkomailla ja lippu kuuhun on vähän eri juttu.

Käydään stadionkonserteissa ja urheilukilpailuissa, mitkä ovat muutoin ekologista mutta ne kymmenet rekat, trafiikki paikan päälle, nettikuormitus ja se ihana catering.

Eikun pitää ostaa enemmän köyhistä maista, että hekin rikastuvat ja pääsevät vapaa-ajallaan nauttimaan tällaistesta elitistisestä kinkyilystä kuten mekin.

Tässä asiassa olen konservatiivinen, ilmaston ei tulisi muuttua. Tervetuloa Australian ilmastorahastokikkailun. Dominoivana käsken sinut mukaan ilmastomarssille ja subina olen mukana marssilla.

[latexbun]

^ Tämä on se vaiva, jota moni asian tilan tiedostava potee: syyllisyys omasta kuormituksestaan ja samalla nk. tavallisen ihmisen tragedian poteminen. Miksi minun pitäisi, kun muutkaan eivät välitä? Tavallisen ihmisen tragedia ilmastonmuutoksessa on monisyinen asia, jota en nyt kinkysivustolla lähde ruotimaan enempää, englanniksi löytyy artikkeleita mm. hakusanoilla "climate change the tragedy of the commons."

Itse voin vaikuttaa pienillä arkisilla teoillani, niitä tekoja ja tekemättä jättämisiä on kuitenkin toistaiseksi luvassa useita. En voi elää vain torjuakseni ilmastonmuutosta, vaan nautin länsimaisesta elämäntavasta, joka suo minulle etuoikeuksia esimerkiksi kuluttamisen ja matkustamisen suhteen.

Mielestäni ekologisesti kestävien valintojen tekeminen ja niiden seurausten tiedostaminen, sekä puolueettomasti esitetyn tiedon saaminen ovat etuoikeus ja meillä on mahdollisuus käyttää tätä tietoa hyödyksemme pienissä arkemme valinnoissa.

En halua syyllistämistä, vaan motivoivaa
puhetta. Ei homeisia risuja perseelle, vaan tuoretta porkkanaa ja houkutinta.

[Jägermies]

Omasta kuormituksestaan ei kannata murehtia liikaa.
Jos esimerkiksi oletetaan että yksittäisellä suomalaisella olisi 10 tonnin CO2 päästöt ja hän olisi vuonna 2018 vetänyt ne nollaan niin arvatkaapa paljonko hän olisi hidastanut ilmastonmuutosta?

_{Alle 0.5 sekunttia eli murto-osa ajasta jonka olette käyttäneet tämän lukemiseen.}

Sitäpaitsi millaisia paineita asetatte meille joiden toimilla voi ehkä ollakin jotain vaikutusta? 

Jos haluatte oikeasti vaikuttaa niin ostakaa vaikka kimpassa halpaa joutomaata ja istuttakaa sinne puita jotka menestyvät kyseisessä maastossa.

[vila]

Ihanaa, että tästä heräsi keskustelua! Kiitos <3

Itse en ole ilmastomarssi-ihminen, johtuen siitä että olen enemmän Sea Shepherd-ihminen  Uskon siis Paul Watsonin tavoin siihen, että selfieiden ottaminen banderollien edessä ei muuta maailmaa - mutta se auttaa että kerätään tupakantumpit maasta, vaihtamalla puhelinta vähän harvemmin tai valitaan kaupassa vähän paremmin.

Ajattelen vähän niin, että jos yksi suomalainen olisi vetänyt päästönsä nollaan vuonna 2018 niin hän voisi sanoa tehneensä oman osuutensa. Enempää kukaan ei pysty kuin tekemään oman osuutensa, toisilla on erilaisia resursseja kuin toisilla - mutta se on se oma osuus. Sillä mitä se merkitsee maailman suuressa meressä ei ole merkitystä - vaan se, että on tehnyt jotain. Jokaikinen kerta kun ottaa kaupassa hedelmille paperipussin muovipussin sijasta merkitsee jotain. Pienet teot tai tekemättä jättämiset ovat merkityksellisiä. Mutta jos ei tiedä mitä tekisi tai jättäisi tekemättä ei voi vaikuttaa mihinkään.

[stoge]

Henkilökohtaisesti minua ahdistaa enemmän pääsiäisen tienoilla lasten ja lastenmielilsten harrastama
pajupuiden silmitön raiskaaminen jonkin uskonnollispainotteisen perinnentoiminnan nimissä.

 

[vila]

Henkilökohtaisesti minua ahdistaa enemmän pääsiäisen tienoilla lasten ja lastenmielilsten harrastama
pajupuiden silmitön raiskaaminen jonkin uskonnollispainotteisen perinnentoiminnan nimissä.

 

No mutta jos ongelma on noin pieni niin perusta vaikka "keski-ikäisten sadistisetien pajunsuojelu"-partio niin eiköhän pajujen repiminen lopu aika pikaisesti.

[Jägermies]

Ihanaa, että tästä heräsi keskustelua! Kiitos <3

Itse en ole ilmastomarssi-ihminen, johtuen siitä että olen enemmän Sea Shepherd-ihminen  Uskon siis Paul Watsonin tavoin siihen, että selfieiden ottaminen banderollien edessä ei muuta maailmaa - mutta se auttaa että kerätään tupakantumpit maasta, vaihtamalla puhelinta vähän harvemmin tai valitaan kaupassa vähän paremmin.

Ajattelen vähän niin, että jos yksi suomalainen olisi vetänyt päästönsä nollaan vuonna 2018 niin hän voisi sanoa tehneensä oman osuutensa. Enempää kukaan ei pysty kuin tekemään oman osuutensa, toisilla on erilaisia resursseja kuin toisilla - mutta se on se oma osuus. Sillä mitä se merkitsee maailman suuressa meressä ei ole merkitystä - vaan se, että on tehnyt jotain. Jokaikinen kerta kun ottaa kaupassa hedelmille paperipussin muovipussin sijasta merkitsee jotain. Pienet teot tai tekemättä jättämiset ovat merkityksellisiä. Mutta jos ei tiedä mitä tekisi tai jättäisi tekemättä ei voi vaikuttaa mihinkään.

Pilleistä noussut meteli maissa joissa nämä poltetaan voimaloissa lienee vähän samaa.
Ihmiset haluavat ajatella että voivat vaikuttaa jotenkin.
Ehkä yksilön mielen kannalta sillä on merkitystä mutta suuressa mittakaavassa se ei oikein toimi.

Voimmeko kertoa kiinalaisille tai intialaisille että heidän ei pitäisi tavoitella korkeampaa elintasoa tai miksi he kuuntelisivat?

Ympäristöystävällisempi teknologia voi toimia ja jos se on taloudellisempaa kuin fossiiliset vaihtoehdot niin se toimii varmasti.

[Sävel]

Ihanaa, että tästä heräsi keskustelua! Kiitos <3

... Pienet teot tai tekemättä jättämiset ovat merkityksellisiä. Mutta jos ei tiedä mitä tekisi tai jättäisi tekemättä ei voi vaikuttaa mihinkään.

...Ehkä yksilön mielen kannalta sillä on merkitystä mutta suuressa mittakaavassa se ei oikein toimi.

Voimmeko kertoa kiinalaisille tai intialaisille että heidän ei pitäisi tavoitella korkeampaa elintasoa tai miksi he kuuntelisivat?

Ympäristöystävällisempi teknologia voi toimia ja jos se on taloudellisempaa kuin fossiiliset vaihtoehdot niin se toimii varmasti.

Ei kannata lähteä syyttämään muita maita ja mantuja, ja kyllä se tekniikkakin tulee perästä; ensimmäiset sähköautotkin ovat vielä raakileita. Asumme täällä ylikoulutettuina ja yltiöitsekkäinä, siis tässäkin tilanteessa meidän tulee toimia itsekkäästi valitsemalla omia pikku ratkaisuja. Ihminen on laumaeläin ja jostain tämäkin tapa lähtee perhosefektin kaltaisesti liikkeelle.

Suomessa ei voi päästäkään nollaratkaisuihin, kun asumme lämmitettävissä taloissa ja välimatkat ovat pitkät. Ja kyllä meidän täytyy saada jostain nauttia täällä ennen kuin maanjäristykset, hyökyaallot ja pakolaiset tulevat . Mutta nyt voimme olla yritystemme ekohenkilöitä ja ostajia, perheittemme laatutietoisia kuluttajia ja somevaikuttajia.

[Jägermies]

Ihanaa, että tästä heräsi keskustelua! Kiitos <3

... Pienet teot tai tekemättä jättämiset ovat merkityksellisiä. Mutta jos ei tiedä mitä tekisi tai jättäisi tekemättä ei voi vaikuttaa mihinkään.

...Ehkä yksilön mielen kannalta sillä on merkitystä mutta suuressa mittakaavassa se ei oikein toimi.

Voimmeko kertoa kiinalaisille tai intialaisille että heidän ei pitäisi tavoitella korkeampaa elintasoa tai miksi he kuuntelisivat?

Ympäristöystävällisempi teknologia voi toimia ja jos se on taloudellisempaa kuin fossiiliset vaihtoehdot niin se toimii varmasti.

Ei kannata lähteä syyttämään muita maita ja mantuja,

En muista syyllistäneeni heitä tässä ketjussa muusta kuin että haluavat saman elintason kuin muutkin.

ja kyllä se tekniikkakin tulee perästä; ensimmäiset sähköautotkin ovat vielä raakileita.

Meidän vain pitää päästä siihen vaiheeseen jossa tekniikka kulkee edellä jos haluamma oikeasti saada kasvihuonekaasujen kasvaminen pysähtymään, näiden laskemisesta puhumattakaan.
Ilmastonmuutos itsessään etenee omassa tahdissaan kunnes saavutetaan uusi tasapainopiste.

Asumme täällä ylikoulutettuina ja yltiöitsekkäinä, siis tässäkin tilanteessa meidän tulee toimia itsekkäästi valitsemalla omia pikku ratkaisuja. Ihminen on laumaeläin ja jostain tämäkin tapa lähtee perhosefektin kaltaisesti liikkeelle.

Pitkällä tähtäimellä esimerkiksi luotettavan 4 sukupolven ydinvoimalan kehittäminen ja sen lisenssin myyminen jollain 10 000 € per kappale olisi
itsekästä.

Suomessa ei voi päästäkään nollaratkaisuihin, kun asumme lämmitettävissä taloissa ja välimatkat ovat pitkät.

Itse asiassa Suomi on yksi niistä valtioista joka jossain vaiheessa voi päästä 0 päästöihin ja sen alle. Metsien kasvaminen sekä kasvualueet tulevat kasvamaan ja erilaiset puu pohjaiset tuotteet voivat sitoa hiilidioksidia hyvinkin pitkäksi aikaa.
Periaatteessa ilmastonmuutosta voisi torjua dumppaamalla lautakasoja saharaan.

Ja kyllä meidän täytyy saada jostain nauttia täällä ennen kuin maanjäristykset, hyökyaallot ja pakolaiset tulevat .

Ilmastonmuutoksen seurauksia on ehkä parempi käsitellä itsessään. Kuten mitä ilmastopakolaisiin tulee niin edelliset avoimien ovien päivät on jo muuttanut poliittisia asetelmia Euroopassa.

Mutta nyt voimme olla yritystemme ekohenkilöitä ja ostajia, perheittemme laatutietoisia kuluttajia ja somevaikuttajia.

Niin mutta sittenkin mielellään ei pitäisi mennä ideologia edellä sen sijaan että mietittäisiin pragmaattisesti mikä toimii.

[nicolaus]

Hmmm. Ekologisuus, siihen on varaa vain rikkailla.

Sillä kukapa meistä ostaisi suomalaisen käsityöläisen kasviparkitusta nahasta käsin tekemää ruoskaa, kun saman saa AliExpressistä tai Alibabasta halvalla. Ja se kiinalainen maksaa kaikkine kuluineen korkeintaan 10% käsintehdyn suomalaisen hinnasta, hyvällä tuurilla 5%.

Eli kuka meistä on ekologinen?

Omat leluni on pitkälti puusta, juutista, ikivanhasta nahasta tai sitten mistä sattuu.
En ostanut viimeksi joulutorilta kauhaa vaan halvalla Ikeasta. Tunnenko syyllisyyttä maailman takia? En. Ei maailma siihen kaadu, ei edes ihmiskunnan pahoihin tekoihin. Elämä jatkuu jälkeemme, se on varmaa.