Mä sanon viimeisen sanan ja se on ei-’’Kiinnostaisiko varatun miehen seura’’?
- ’’En valitettavasti ole kiinnostunut varatuista miehistä’’
- ’’No mitä jos kuitenkin kokeilisit kerran varattua miestä’’?
’’- Olen alistuva mies, haluaisitko minusta orjan’’?
-’’ Olen itsekin alistuva, en alista ketään’’
-’’Mutta kun mutta kun haluan, että alistat ja piiskaat minua ja potkit minua kiveksille’’
Vastaavia viestejä tulee välillä postilaatikkooni. Ylipäätänsä erilaisia miesten vonkausviestejä tulee sovelluksesta ja sivustosta riippuen paljon. Monille viesteille on yhteistä yksi asia: Ei uskota sanaa ei.
Näin sinkkuna joutuu valitettavasti antamaan välillä pakkeja miehille. Syitä on monia. Joskus eivät vain kemiat kohtaa, joskus mies voi olla juurikin varattu tai joskus sitä ei vain yksinkertaisesti kiinnostu jostain ihmisestä.
Suurin osa miehistä ottavat pakit hyvin vastaan. Kiitellään rehellisyydestä, toivotetaan hyviä jatkoja ja joidenkin kanssa pysytään kavereina pakeista huolimatta.
Sitten on heitä, jotka eivät usko sitä ei-sanaa. Vaikka nainen ilmaisi hyvin suoraan, ettei ole kiinnostunut, sitä ei uskota vaan jatketaan viesteillä spämmäystä. Maanitellaan, yritetään suostutella, jankataan samaa asiaa ja pahimmillaan yritetään painostaa toista tapaamiseen. Näille ihmisille ei tehoa viesteihin vastaamatta jättäminen, vaan vilkutuksia ja viestejä satelee, vaikka nainen ignooraisi täysin kaikki viestit. Usein vasta estäminen on paras tapa lopettaa spämmäys.
Miksi jotkut eivät usko sitä ei-sanaa? Tätä mietin todella paljon. Olen joltakin miehiltä, jotka eivät tätä spämmäystä harrasta, kyselleet näkökulmia asiaan. Kuulemma liittyy biologiaan. Luonnossa saalistaja väsyttää saaliin, ehkä nämä spämmäilijät yrittävät samaa keinoa ihmiseenkin? Yritetään väsyttää ja toisaalta myös alistaa viestin saaja niin, että tämä väsyisi ja kyllästyisi ja suostuisi näin ollen lopulta tapaamiseen.
En sanoisi, että aktiivisuus ja sinnikkyys olisivat huonoja asioita. Jotkut ihmiset ovat hyvin hitaita syttymään, jolloin lämmittelyviestejä pitää ehkä laittaa enemmänkin. Mutta jos vastapuoli ei lukuisista viesteistä huolimatta ala osoittaa mielenkiintoa sinua kohtaan, eikö olisi parasta vain luovuttaa? Itse ainakin ajattelisin niin, että haluaisin ihmisen vastaavan minulle ja ehkä myöhemmin lähteä treffeille vain omasta halustaan. Jos ihminen vastahakoisesti vastaisi minulle ja huomaisin, että häntä ei oikeasti edes kiinnosta, tämä tuntuisi minusta ikävältä. Kaiken lähtökohtana pitäisi kuitenkin olla molemminpuolinen kiinnostus. Luulisi myös, että nämä miehet, jotka väkisin yrittivät saada naisen treffeille, haluaisivat saada sinne naisen, joka on aidosti kiinnostunut heistä eikä ole suostunut vain siksi, että kyllästyi spämmäykseen.
Ja kun tämä toiminta ei rajoitu pelkästään verkkoon. Kaikki eivät usko sitäkään, että jotkut eivät vain kiinnostu, vaikka treffeille oltaisiin päädytty. Minullekin eräs mies suuttui, kun sanoin ensimmäisen treffikerran jälkeen, etten ole kiinnostunut. ’’Ei yhden kerran jälkeen voi tietää onko toisesta kiinnostunut’’! Jaaha, kyllä minä ainakin tiedän jos en ole jostakusta kiinnostunut. Joskus se tunne vain tulee nopeastikin.
Ja pahimmillaan toiminta saattaa mennä rumaksikin. Itse olen päässyt vähällä, mutta olen kuullut lukuisia juttuja siitä, kun naista on alettu haukkumaan rumaksi, huorittelemaan tai jopa uhkailemaan tai pahimmassa tapauksessa vainoamaan, kun hän on antanut pakit miehelle. Tällöin voi vain miettiä, mitä siellä haukkujan pääkopassa liikkuu. Vai liikkuuko mikään.
Molemminpuolisen kiinnostuksen pitäisi olla se deittailun ja viestittelyn a ja o!
-
Perhis, joka ei nykyään jaksa vastata spämmäilyviesteihin
