Domit eivät käytä traumoja

[Kolumnisti]

Domit eivät käytä traumoja


(Jos et ole vielä nähnyt elokuvaa ”Koirat eivät käytä housuja”, ei ehkä kannata jatkaa lukemista.)

Kävin nyt katsomassa vuoden (vuosikymmenen?) kotimaisen BDSM-elokuvan. Teoksena se oli hieno, sadomasokismin kannalta toki varsin ongelmallinen. Jälleen kerran BDSM liitettiin traumoihin, sairauteen, elämänhallinnan puutteeseen sekä häiriökäyttäytymiseen. Tarinan pelasti Krista Kososen uskottava roolisuoritus sekä SM-sessioiden hyvin realistinen kuvaaminen silloin kun ne menivät elokuvassa hyvin. Tämä sisältää mukanaan niin dynamiikan kuin tilanteen hetkittäisen intiimiyden, maksullisuudesta riippumatta. Monella tavalla BDSM:n kuvaus toimi - ja juuri siksi keskeisten hahmojen väliset ja omat ongelmat näyttäytyivät epäonnistumisina, eivätkä sadomasokismista johtuvina asioina, kuten niin monissa muissa elokuvissa.

Trauma usein vie ja trauma usein sotkee, vaikka se näyttääkin tulevan hoidetuksi sessioinnilla, ainakin jonkin aikaa. Oma alaotsikkoni elokuvalle olisi siksi ”Ihan helvetin huono subi.” Tai ehkä pikemminkin ”todella ongelmallinen bottomi” olisi se oikeampi (olen saanut aiheellista kritiikkiä tavastani viitata välillä nopeasti puhuessani myös sessiokohtaiseen toimintarooliin sanalla ”subi”, mikä on monien mielestä harhaanjohtavaa ja tapojen vastaista.) Mutta ilmiön joka tapauksessa tunnistanette.

Tiedämme, sekä tutkitusti että alan harjoittajina, että alkuvaiheessa homma on helppoa vetää överiksi. Kun tuntuu siltä, että on ehkä lopultakin löytänyt tiensä ”kotiin”, tai saa vastauksia tarpeilleen, on helppoa jäädä tilanteeseen kiinni ja etsiä ja kaivata lisää ja lisää. Ja ehkä aikanaan tosiaankin toipua tasapainoisemmaksi sadomasokististen halujensa toteuttajaksi. Ehkä. Kaikki eivät.

Kiinnostavinta asianharrastajalle aihepiirissä oli kuitenkin tapa, jolla pieleen menneitä asioita kuvattiin. Yksikin onnettomasti päättyvä sessio tosiaan voi sotkea dominoivankin osapuolen pään pitkäksi aikaa – itsekin olen jättänyt nämä asiat kokonaan, viikoiksi tai kuukausiksi, kun jotakin on mennyt pieleen, oli se sitten toiselta ajoissa lausumatta jäänyt turvasana, josta kerrottiin vasta pitkän ajan päästä että ”ei ollutkaan kivaa”, tai juuri jollekin henkilölle hänelle väärän sanan käyttäminen, vaikka ongelmasta ei olisikaan ennalta kerrottu. Tai varsinkin jos oli, ja vahingossa asia silti hetkeksi unohtui session pyörteissä.

Suostuminen toisen toiveisiin on vakava asia, jos siinä ylitetään turvallisuusrajoja, olivat ne sitten fyysisiä tai henkisiä. Siinä otetaan aina riski. Niin otetaan myös lähdettäessä sessiomaan jonkun kanssa, jolla on todella voimakkaat valmiit toiveet, olivat ne sitten vuosikausia kehiteltyjä tarkkoja unelmia, välttämättömän fetissin tasolla olevia vakiotarpeita, tai traumaperäisiä pakkoja. Itse olen pitkälti improvisoivaa tyyppiä, joten kohtaan näitä ”käsikirjoitussessioita” varsin harvoin, mutta tiedän niiden olevan monille hyvin tyypillisiä, tai jopa koko heidän sadomasokistisen nautintonsa ytimessä.

Siksi on hyvä puhua ajoissa toiveista ja rajoista, varsinkin jos lähtee hoidattamaan traumojaan tois(t)en kanssa sessiomalla. Sadomasokismin tiedetään voivan auttaa, mutta sen myös tiedetään olevan turvallista vain, kun on riittävä luottamus, molemmin puolin, sekä tarpeeksi avoimuutta osallisten välillä. Tässä fiktiivisessä tapauksessa subin olisi kannattanut olla motiiveistaan rehellisempi, niin olisi ehkä selvitty paljon pienemmillä määrillä vaanimista, riskejä, riippuvuutta, ja toisen ihmisen yksityisyyden loukkaamisia.


Jiituomas

[Perhonen89]

Menee vähän ohi aiheen, mutta subin näkökulmasta toivoisin myös, että puhuttaisiin siitä, että kenenkään ei ole edes pakko edetä mihinkään kaikista rajuimpiin juttuihin. Mutta liian helposti saattaa tulla mielikuva, että subin pitää jossain vaiheessa siirtyä kokeilemaan rajuimpia juttuja. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan ihan yhtä kinkyä ne softimmatkin jutut on.

[Mr Birch]

Menee vähän ohi aiheen, mutta subin näkökulmasta toivoisin myös, että puhuttaisiin siitä, että kenenkään ei ole edes pakko edetä mihinkään kaikista rajuimpiin juttuihin. Mutta liian helposti saattaa tulla mielikuva, että subin pitää jossain vaiheessa siirtyä kokeilemaan rajuimpia juttuja. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan ihan yhtä kinkyä ne softimmatkin jutut on.

Perhonen, erittäin hyvä huomio. Jonkinlaisen "porttiteorian" seuraaminen mukamas kulttuuriin kuuluvana kehityksenä ei todellakaan ole mikään pakko tai todistus kiinnostuksen aitoudesta.

[kuura]

Perhoselta hyvä huomio. Olen itse kokenut sen siten, että kinkyyteni on tavallaan syventynyt, jolloin olen herkistynyt minulle ominaisille asioille. Silloin pienetkin asiat voivat saada suuremman merkityksen ja jopa näennäisesti vaniljaiset asiat voivat muuttua kinkyiksi.

[scar]

Leffa vielä näkemättä- liittyykö se tosiaan tähän aiheeseen niinkin tiivisti ja hyvin- ettei kannataisi mitään sanoa,ennen kuin on sen nähnyt?

No siinä tapauksessa menee OT- osastoon tämä- tosin voi mennä muutenkin-

En kohdista kehenkään erityisesti; hyvin usein tulee välittömästi ja kautta rantain eteen sitä,että joku asia on aina kohdistettu suoraan jollekin henkilölle itselleen,vaikkei niin olisi..-

Itse en vielä tiennyt sanasta trauma vuonna 2006,kuin sen että esim. traumapolikliniikka- Erosin tuolloin fundamentalistiseurakunnasta-

Toki olin kuullut ja puhunut haavoista ja rikkoutumisesta,lähinnä ihmisen jalostumiseen ja kärsimysten kultaan liittyen-

Miettinyt välillä näinä liki 10 vuotena, " The Scenen" liepeillä, että onko termi Trauma miten tuttu itsekellekin..Jotkut uskaliaat jopa nauravat kun ovat edesauttaneet jonkun psykoosiin ( kenties uudelleen?)..mutta että siis

Oikeasti,tietääkö porukka millä täällä ihan oikeasti "LEIKITÄÄN", jos on mielestään johonkin leikkiin lähtenyt- esimerkiksi ihan oikeaa orjaa ja masteria esittämään/elämään-

Entäs jos on niin, että siitä seuraa lopulta vain paskaksi ja tuhannenpirstaleiksi menemistä-
Niin sen oikeaoppisen "asento-orjan" kuin kaikkivaltiaan masterin kohdalla-

Jostain ihme mutkan takaa tuleekin asioita,jotka romuttaa niin herruuden kuin orjuuden?
Entä jos sä et hallitsemaan kaikkea yhtäkkiä,edes "sinnepäin"?

 späm>: Itsetutkiskelua harrastan ehkä liikaakin,vielä-

Voi olla että reflektoin asiaani muihin - itsehän tulin,näin ja sekoilin-
Saatoin olla uhriutunut,joka jatkaa samaa kuviota,mihin on kasvanut ja tottunut<späm

[vila]

Oikeasti,tietääkö porukka millä täällä ihan oikeasti "LEIKITÄÄN", jos on mielestään johonkin leikkiin lähtenyt- esimerkiksi ihan oikeaa orjaa ja masteria esittämään/elämään-

Entäs jos on niin, että siitä seuraa lopulta vain paskaksi ja tuhannenpirstaleiksi menemistä-
Niin sen oikeaoppisen "asento-orjan" kuin kaikkivaltiaan masterin kohdalla-

Jostain ihme mutkan takaa tuleekin asioita,jotka romuttaa niin herruuden kuin orjuuden?
Entä jos sä et hallitsemaan kaikkea yhtäkkiä,edes "sinnepäin"?

Fundamentalistisen toiminnan on tutkimusten (esim. Timothy Radcliffen tutkimukset) mukaan katsottu viehättävän ihmisiä, jotka kokevat olevansa jollakin tavalla näkymättömiä ja merkityksettömiä. Fundalismin kautta he ovat sitten saaneet kokea tärkeyttä tai ehkä mahdollisuuden "pakottaa ihmiset näkemään heidät". Kaikenlainen ääriajattelu antaa mahdollisuuden paeta omaa itseään.

Ymmärrän, että näennäisesti tuo voi olla helppoa linkittää 24/7-suhteisiin tai M/s-suhteisiin. Mutta näissä suhteissa lähtökohta on oikeasti aivan erilainen. Itseasiassa yleensä 24/7-suhde ajaa osapuolensa "näkymättömiksi", koska yhteiskunnan konsensukseen sopimaton dynamiikka täytyy piilottaa. Se ei anna niitä kanavia olla "näkyvä" - enkä ole itse nähnyt täälläkään laajemmin 24/7-ihmisten juuri seksielämäänsä esittelevän. Lisäksi suurin osa on jollakin tavalla aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa eli ei ole mitään syrjäytymisriskejäkään. Ei näihin suhteisiin pysty minään muuna kuin oman itsenään. 24/7-suhde edellyttää äärimmäistä rehellisyyttä molemmilta osapuolilta ja sitä ei fundamentalismista löydy. On totta, että osa 24/7-tyypeistä omaa suhteellisen jäykän persoonallisuuden - tai oikeastaan ehkä totuuskäsityksen. Tuossakin on kuitenkin kyse persoonallisuuten piirteestä eikä siitä, että pyrittäisiin pakenemaan itseään tekemällä "rajumpia" tai "vaativampia" kinkyjuttuja. Vaan eletään vaan omannäköistä elämää joka jollekin toiselle saattaa näyttäytyä kauheana hirveilynä.

[Mr Birch]

Ymmärrän, että näennäisesti tuo voi olla helppoa linkittää 24/7-suhteisiin tai M/s-suhteisiin. Mutta näissä suhteissa lähtökohta on oikeasti aivan erilainen.

Yksittäisten ihmisten kohtaloissa voi kuitenkin sattua tapahtumaan niin, että tuo linkki syntyy piittaamatta erilaisista viitekehyksistä. Onko kyse silloin "näennäisyydestä" (ehkä toki teorioiden itsenäisten olemassaolojen kannalta)?

Mr B

[nicolaus]

Traumat.
Itse en halua rikkoa sellaista, jota en osaa korjata.
En käytä traumoja alistajana enkä sadistinakaan. Traumoista olisi hyvä tietää, tietää jutuista jotka saattavat herättää vanhoja muistoja. Osaisi välttää niiden herättämistä. Vaikka eihän ihminen aina itsekään tiedä mikä juttu mielessä laukaisee mitäkin, mutta niistä jotka subianitseään askarruttaa  olisi hyvä kertoa... etukäteen.

[vila]

Ymmärrän, että näennäisesti tuo voi olla helppoa linkittää 24/7-suhteisiin tai M/s-suhteisiin. Mutta näissä suhteissa lähtökohta on oikeasti aivan erilainen.

Yksittäisten ihmisten kohtaloissa voi kuitenkin sattua tapahtumaan niin, että tuo linkki syntyy piittaamatta erilaisista viitekehyksistä. Onko kyse silloin "näennäisyydestä" (ehkä toki teorioiden itsenäisten olemassaolojen kannalta)?

Mr B

Minä puhuisin näennäisyydestä silloin kun tehdään tulkintoja ulkopuolelta, tuntematta kohteiden omaa elettyä todellisuutta. Moni asia näyttää ulkopuolelta erilaiselta kuin sisäpuolelta, ja etenkin jos julkisessa pohdinnassa on jatkuvasti negatiivinen sävy niin voi olla aika vaikeaa edes päästä laajentamaan näkökulmiaan.

[stoge]

Domeista en tiedä, mutta väitän, että empatiaan perustuva (ilman sitä sympatiaa) henkinen sadismi on
antoisimmillaan kun traumoja ja fobioita heitetään kohteen naamalle. Lisäksi tämänkaltainen manipulaatio
saa kohteen yleisesti erittäin vastaanottavaan tilaan.

Kuulostaa ihan vitun huuhaalta, mutta kokeilkaapa joskus ymmärtämällä syyllistää joku jostain asiasta/tuntemuksesta joka on totta.

Then, punish them, because they want you to.

Niin kun naiset usein sanoo, You gotta fuck my mind first. So true.

[scar]

Ensinnä, komppaan kaikkia teitä tässä ketjussa, Tuomas,Vila,Stoge, Mr Birch. Tunnen jopa suurta etuoikeutusta,kun voin lukea ajatuksissanne ihan vapaasti,eikä kiina-ilmiö esim. vaikuta 

Traumat.
Vaikka eihän ihminen aina itsekään tiedä mikä juttu mielessä laukaisee mitäkin, mutta niistä jotka subianitseään askarruttaa  olisi hyvä kertoa... etukäteen.

Tämä- Ei muuta kun hyvää päivää,ihmisten kanssa,hehee-

Mulla meni vähän pälli tuossa pari päivää sitten, kun tajuilin, että kuinka romuna olen- teki mieli kirkua ja karjua täyttä kurkkua.
Niin voi käydä kun leikkii ihmismielen kanssa,eikä ole riittävää ymmärrystä eikä kokemusta......
(...sekin kun asioista on jo vuosikausia aikaa ja vasta nyt voi pohtia tarkoin,että "miten meni niin kun omasta mielestä"..)

Lempimottoni ja vielä englanniksi:

Just Do It !
 
En jassa siirtää nyt just OT- ketjuun- siirrän myöhemmin