Miittien pelko?

[NaughtyGorgeous]

Täällä foorumilla kirjoitellessa törmää usein ihmisiin, jotka eivät halua käydä miiteissä. Erilaisia syitä tähän on; joku ei halua ulos kaapista, toinen ei koe kaipaavansa muita kuin leikkikavereita ja niitä löytääkseen ei kuulemma tarvitse käydä miiteissä.

Tämä ”miitti-kielteisyys” kiinnostaa minua aiheena kovasti, ehkä erityisesti siksi että koen skenen yhteisöllisyyden minulle tärkeäksi. Vaikka en olekaan millään lailla ekstrovertti olento, koen silti mielekkääksi käydä miitissä, vaikka viettäisinkin siellä aikaa esimerkiksi vain puoli tuntia. 

Minua kiinnostaisi kuulla ihmisiltä, jotka eivät halua käydä miiteissä, miten he ovat tulleet siihen tulokseen. Tämä kiinnostaa minua myös siksi että oma näkemykseni on varsin yksipuolinen ja myös monet kinkyistä ystävistäni käyvät mielellään miiteissä, joten asiassa voi olla puolia, joihin en ole vain törmännyt ja siksi en ymmärrä 

Joten pyydän, valistakaa minua! Sana on vapaa

[Pervertti]

Jotkut tai oikeastaan aika moni kokee BDSM-skenen suurimmaksi ongelmaksi pienet piiret. Suositaan lähinnä konkareita ja uusien on vaikea päästä niihin mukaan. Mitä itse tunnen porukkaa, niin vain hyvin harva pyörii näissä piireissä. Kinkyjä on paljon enemmän kuin mitä koko skene antaa ymmärtää, täälläkin on vain murto-osa.

Eli tuskin kyse mistään pelosta (toki uudet tilanteet saattaa ahdistaa), vaan tuosta mistä mainitsin. Tällaisen kuvan ja käsityksen olen saanut.

[MissAlex]

Jotkut tai oikeastaan aika moni kokee BDSM-skenen suurimmaksi ongelmaksi pienet piiret. Suositaan lähinnä konkareita ja uusien on vaikea päästä niihin mukaan. Mitä itse tunnen porukkaa, niin vain hyvin harva pyörii näissä piireissä. Kinkyjä on paljon enemmän kuin mitä koko skene antaa ymmärtää, täälläkin on vain murto-osa.

Eli tuskin kyse mistään pelosta (toki uudet tilanteet saattaa ahdistaa), vaan tuosta mistä mainitsin.

Mulla ei ainakaan ollut uutena tulokkaana ongelmia päästä siihen ns. ”pieneen piiriin” mukaan. Liekö sitten paikkakunta kohtaisia eroja, mutta oman kokemuksen perusteella mun on vaikea allekirjoittaa tätä.

[NaughtyGorgeous]

Jotkut tai oikeastaan aika moni kokee BDSM-skenen suurimmaksi ongelmaksi pienet piiret. Suositaan lähinnä konkareita ja uusien on vaikea päästä niihin mukaan. Mitä itse tunnen porukkaa, niin vain hyvin harva pyörii näissä piireissä. Kinkyjä on paljon enemmän kuin mitä koko skene antaa ymmärtää, täälläkin on vain murto-osa.

Eli tuskin kyse mistään pelosta (toki uudet tilanteet saattaa ahdistaa), vaan tuosta mistä mainitsin. Tällaisen kuvan ja käsityksen olen saanut.

Itsekään en tuntenut ketään skenestä, ennen kuin miittiin lähdin, mutta voihan se olla totta että pelätään kovasti sitä ulkopuolelle jäämistä. Tämä varmasti huolestuttaa uusia ihmisiä, jonka jossain määrin havaitsee myös täällä foorumilla, että uskaltaako lähteä miittiin, joutuuko kököttämään yksin nurkassa    Onneksi musta jotenkin tuntuu että aika monissa kaupungeissa oikein rohkaistaan uusia ihmisiä mukaan.

Toisaalta ikinä ei voi päästä kelkkaan, jos ei hyppää kyytiin?

[kuunlilja74]

Miksi mun pitäisi käydä miiteissä??

Mä tunnen niissä itseni ulkopuoliseksi.
Töissä ja kotonakin on ihan tarpeeksi sellainen olo ettei ketään kiinnosta mun jutut ja puhun seinille.
Mä olen tosi huono small talkissa tai aloittamaan keskustelua vieraan kanssa.
Ja kai mä vähän pelkään ettei mua kuunnella tai saa suunvuoroa.

Mä tapaan ihmisiä mieluiten  kahden kesken esim kahvilla tai kävelyllä.
Se sopii paremmin mulle kuin miitit.
Ja hurjan paljon olenkin tavannut ihania ihmisiä.

[NaughtyGorgeous]

Miksi mun pitäisi käydä miiteissä??

Ei sinun tarvitsekaan, jos et halua

Juurikin ne syyt siihen, ettei halua, kiinnostavat minua

[GraylingDainty]

Mulla oli pitkään miittien esteenä yksi henkilö, jonka tiesin melkoisella varmuudella käyttävän tietoa mun BDSM elämästä vahingoittaakseen mulle rakkaita henkilöitä siviilimaailmassa. Toki en kauheasti menettänyt, kun en tunne oloani kovinkaan kotoisaksi ns. vieraiden ihmisten ympäröimänä. 

[Dominanssi]

Minä vain mieluiten kohtaan vastapuolia keskusteluissa jollain foorumilla.
Bileneitsyyden säilytin yli kymmenen vuotta, koska halusin mennä bileisiin,
kun mulla on oikeanlainen tyttö.
Miitteihin en ole edes luvannut mennä..  kuten lupasin aikoinaan yhdelle ihmiselle
bileilmiön suhteen lupasin. Se lupaus on nyt toteutettu. Ja voin suoraselkäisesti todeta
täyttäneeni lupaukseni.

[kaneli]

Minulla meni n. 5 vuotta mennä ekan kerran miittiin, halusin käydä katsomassa meiningin eikä mikään varsinaisesti estänyt paitsi laiskuus ja (siedettävä) jännittäminen. En niinkään jännittänyt miitin luonnetta, vaan vierasta porukkaa ylipäätään. Tänä syksynä päätin asiakseni hoitaa tämän homman pois alta ja olen tyytyväinen että läksin ekan kerran, sitten toisen. Ensi viikolla taitaisi olla kolmas kerta edessä.

[Ninuiitti]

Mä kävin kerran miitissä ja en suunnittele ainakaan meneväni seuraavaan.

Bileissä on sentään jotenkin omana "turvana" se, että musiikki on kovemmalla, on mahdollisesti vähän pimeämpää ja ihmiset ennemminkin tuntuvat moikkailevan tuttuja. Vaikka kyllä sitä uusiinkin tyyppeihin tutustuu tietenkin välillä mikä myös on ihan kivaa. Miiteissä keskustelut on laajempia, kun on jatkuvasti monia ihmisiä mukana. En selkeesti ole vaan tarpeeksi social butterfly ja ekstrovertti, että tykkäisin hengailla puolituttujen seurassa. Ennemmin käytän voimavarani yhden ihmisen kanssa tutustumiseen, tai pyörin jo valmiiksi tuttujen seurassa.

[minikettu]

Mä oon käyny miiteissä tänä vuonna luultavasti yhden käden sormilla laskettavan verran. Mulla ei oo mitään miittejä vastaan sinänsä, niille on tilausta ja niissä oli aikanaan kivaa.

Mun käymättömyyteen on montakin syytä, enkä edes kaikkia halua tässä avata, mutta ihan pari.
Mä en tiedä ketä siellä on. Noin suurimmaksi osaksi se ei haittaa, mutta mua haittaa aivan järjettömän paljon se, etten koskaan tiedä onko yksi tietty ihminen siellä. Kaikki muut on mulle ihan samantekeviä vaikka ovatkin. (Siis siinä mielessä etteivät aiheuta paniikkikohtausta.) Mä en halua ottaa riskiä että kärsin flashbackeista loppuviikon ja linnoittaudun takaisin kotiini.

Toiseksi miittipaikkojen ovet on hiton painavia. Jos mulla on huono päivä, mä en saa ovia auki. Kaikissa paikoissa ei ole painavia ovia, ja joissain on jopa inva-painikkeet, mutta ne paikat joissa ite käyn, on painavat ovet. Joten en käy koittamassa onneani olisko joku ihminen sattumalta kulkemassa ovesta just samaan aikaan.

Kolmanneksi miiteissä on paljon ihmisiä ja mun on mahdotonta valloittaa joka kerta itelleni paikkaa jossa kukaan tai mikään ei blokkaa mun reittiä ulos. Sekään ei ole kenenkään syy, niin kuin mikään aiempikaan esittämistäni syistä, se vaan on asia joka mun on otettava itse huomioon.


Ei sitä tiedä, vaikka joku päivä rohkaistuisin ja menisinkin taas käymään miitissä. Mutta kovin todennäköistä se ei valitettavasti just nyt ole 

[Conf]

Kun ei etsi ympärilleen uusia ihmisiä eikä kaipaa yhteisöllisyyttä miiteissä pyöriminen vähenee samaa tahtia kuin siellä käyvien omien kavereiden määrä.
Ikä on tuonut elämään kaikenlaista muutakin vapaa-ajan puuhaa niin se on sitten täyttänyt tarvetta hengailla miiteissä.
Tosin täysin käymätön en ole, olen viime aikoina käynyt vuosittain fettimiitissä, yleensä tammikuussa.

Kun taas tulee vaihe, että oma sosiaalinen piiri alkaa viettää enemmän aikaa niissä, niin varmasti tulee taas käytyä itsekkin.

[Salanimi]

Tämä ”miitti-kielteisyys” kiinnostaa minua aiheena kovasti, ehkä erityisesti siksi että koen skenen yhteisöllisyyden minulle tärkeäksi. Vaikka en olekaan millään lailla ekstrovertti olento, koen silti mielekkääksi käydä miitissä, vaikka viettäisinkin siellä aikaa esimerkiksi vain puoli tuntia.

En käy miiteissä, eikä miiteissä käyminen toistaiseksi ole kiinnostanut, mutta olen en ole silti mikään "miitti-kielteinen". Kukin tavallaan ja miittailkoon ne ketkä sen omaksi jutukseen kokevat. Minulle seksi ja bdsm ovat osa elämää ja ykstyisasia, eivät sillä tavalla harrastuksia joiden ympärille kokisin tarvetta kasata harrastusporukkaa, illanistujaisia tai yhteisöä. Ihmisiin on kyllä mukava tutustua ja koen hyvässä seurassa olevani avoin persoona, mutta itselleni tuntuu jo ajatuksena väkinäiseltä mennä johonkin porukkaan, jossa minulla ei välttämättä ole mitään yhteistä kenenkään kanssa tämän bdsm-aihepiirin ulkopuolella.

Toki tiedän, että seuraa olisi varmasti helpompi löytää kun pyörisi miiteissä, mutta pelkästään sen vuoksi minulla ei ole aikaa. Itseasiassa näin vuorotyöläisenä kun huvikseni katsoin millaisina ajankohtina täällä miittejä on pidetty, niin enpä sinne juuri koskaan töitäni pääsisikään. Annan tutustumisten tapahtua luonnollisesti miten ikinä se aina tapahtuukaan kenenkin kanssa ja odotan, että minulle sopivat ihmiset osaavat olla kivoja myös ilman että käyn ensin ringissä esittäytymässä kaikille muillekin.

[Salanimi]

Ja voisin silti kuvitella joskus miitissä pyörähtäväni, jos minulla olisi seuralainen, jonka siis jo hyvin tuntisin, joka miittiin tahtoisi. Eli olisin vähän kuin avecina mukana.

[Juuttisetä]

Kävin aikani ja nyt koen etten saa miiteistä mitään.
Muutenkaan en viihdy juottoloissa taikka paikoissa missä mölistään päälle.
Myös sijainti ja ehkä muut miittiin osallistujat voi vaikuttaa viitsiikö vapaata aikaansa siellä viettää.
Kuten Conf viisaana miehenä laittoi, ennemmin siinä "omassa piirissä" vietän aikaani kuin puolituttujen seurassa.
Toki jos miitillä on aihe, Mixein keskiviikko, niin kiinnostus nousee heti osallistumiseen vaadittavaan tasoon...