Olisitko tutustunut BDSMään ilman nettiä?

[Greta]

Tai Julmia Naisia.
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=521489

Vahva tunne että se on tämä!! Pehmeät kannet ja samalla tapaa rakeisen oloinen kuva.
Kivun kauneuden julkaisun muistan, ja se tosiaan tuli vasta myöhemmin.

[fen84]

Joo, koska aloitin käytännön harjoituksista ennenkuin olin edes kuullu koko konseptista.

[Mr Birch]

Ylipäätään seksuaalisuuden käsittely nimenomaan kirjallisuuden keinoin on aina kiehtonut mua pohjattomasti; joskus eksä kysyikin että miksi luen niin paljon "seksikirjoja".
Lukemisen kautta mä oon omaan seksuaalisuuteeni tutustunut, joten varmaan on ihan luonnollista että sitä tulee itsekin prosessoitua kirjoittamalla.

Tässä on juuri se kirjallisuuden keskeinen pointti: kirjallisuus mahdollistaa oman itsensä tutkimisen ja peilaamisen, koska voi aina palata itseä askarruttaviin asioihin ja niihin eri tavoin liittyviin teksteihin.

Gay Talesen (1980) teos Naapurin vaimo: Mitä on tapahtunut seksille? oli aikanaan itselleni monien ahaa-elämysten tarjoaja. Teos perustuu yksittäisiin tapahtumiin ja kokemuksiin, jotka linkittyvät henkilöiden kautta toisiinsa. Siinä liikutaan "lähikehityksen vyöhykkeellä" perusvaniljasta hieman rohkeampaan toimintaan kurottuen, varsinaisesta kinkystä kirjassa ei juurikaan puhuta.
(edit:typoilua)

[Raippa]

O:n tarinan löysin kotimaisen pornolehden kautta jossa oli juttu kirjasta ja muistan vieläkin
miten kirjan hankkimisesta tuli suorastaan pakkomielle ja punastellen sen kirjakaupasta hankin.Kirjasta ilmestyi silloin joku uusi painos joten sitä oli reilusti myytävänä.Vastauksena
MrBirch:lle

Itse löysin O:n tarinan hiukan sattumalta. Silloin olin keikkatyössä rakennuksilla Helsingin ympäristössä. Kerran sitten satuin siinä jossain Albertinkadun seutuvilla pieneen putiikkiin josta lähti mukaan paitsi iso kasa aiheeseen liittyviä lehtiä, myös muutama pokkari, joista yksi on O:n tarina ja toinen Herra Jack'in ihmeellinen huone... Plus muutama muu. O:n tarinan luin sitten iltalukemisina majapaikassamme Ruskeasuolla.  Paljon olis hyviä ja huonoja juttuja ajasta 30 vuotta takaperin.

[Melissax]

Tiesin jo 13 ikävuodesta ylöspäin kiinnostuksestani tähän aihepiiriin. En ehkä olisi osannut nimetä sitä saatika käsitellä asiaa kunnolla ilman nettiä.

[Rautaperse]

Ei ollut nettiä, kun tutustuin BDSM:ään. Voiton liikkeestä, Marile, uudenmaankadulta kävin ostamassa alan julkaisuja.

[Kinkykundi]

Kyllä. Nykyisenkaltaista nettiä (WWW) ei ollut vielä olemassa kun tiesin jo miektymykseni.

[punasiipi]

Varmaan...mutta paljon myöhemmin kuin mitä olisin muuten. Taipumukseni mulla oli kyllä jo pienestä pitäen.
No, ekat ihan kunnon fetissisävärini sain kyllä telkusta musavideon kautta, että eihän se ees ole nettiä. Mutta sitte, samanhenkisten ihmisten löytäminen olis ollu ihan täysin sattumankauppaa.

(tässä se videokin, eli George Michaelin Too Funky https://www.youtube.com/watch?v=JQ2DVwSVIIo )

[zerovisibility]

Olen myös jo nuorena tiedostanut olevani kiinnostunut BDSM:n piiriin kuuluvista asioista (en muista milloin, mutta varmaan aina). Netti on ollut erityisesti avuksi siinä, että ymmärtää mitä se halu on ja mitä eri asioita on olemassa. Olen sen ikäinen, että netti on yleistynyt ollessani teini-ikäinen. Se on auttanut ymmärtämään, mutta se kiinnostus on ollut olemassa selkeästi ilman mitään ulkopuolisia virikkeitä. (Ja näin se vaikuttaa olevan myös monella muulla tähän ketjuun kirjoittaneella.)

Ennen kaikkea netti on mielestäni "normalisoinut" asiaa, ainakin minulle. Pääsääntöisesti mediassa ja maailmassa muuten parisuhteet ja seksi esitetään varsin vaniljaisena, ja siksi olen ainakin itse pitänyt vaniljaa sopivana ja muuta jotenkin vääränä (ehkä väärä sana, mutten keksi parempaa nyt. Minulle ei ole negatiivista arvolatausta, vaan viittaan yhteiskuntaan ympärillä). Siinä netti on auttanut paljon, se on osoittanut että BDSM on hyväksyttävää ja sitä saa haluta ja harrastaa.

Eli netti on ollut minulle keskeisessä roolissa BDSM:n suhteen, mutta olin ehdottomasti kiinnostunut aiheesta jo ennen sitä.

Muistan varmaan joskus 1990-luvun lopussa, kun telkkarista tuli viikonloppuiltaisin jotain pehmopornoa. Silloin joku kerta olin yhden kaverin kanssa jossain, ja katsoimme telkkaria ja odotimme sitä. Oltiin siis jotain noin 15-vuotiaita. Sitten lopulta illan peruselokuva loppui ja päästiin siirtymään siihen mitä odotettiin. Mutta se oli jotain BDSM-aiheista, ja silloin kaverini sanoi jotenkin "ai tämä onkin tämmöistä, ei jaksa katsoa" ja vaihtoi kanavaa. Jostain syystä silloin en myöskään osannut sanoa että kyllä minä haluaisin katsoa. Jotenkin olin siinä käsityksessä, että se ei ole tavallista, eikä siitä siten sovi olla kiinnostunut. Ja siihen netti on antanut paljon, ja se on normalisoinut aiheen ainakin minulle. Ei ehkä vielä yhteiskunnassa laajemmin, mutta silti edes minulle. Se on helpottanut paljon.

[arkinenalistuja]

Siinä vaiheessa, kun alle kouluikäisenä hinkkasin patjaa vasten ja fantasioissani isi ja äiti laittoi minut isoon ruosteiseen metallipataan, tulta alle ja omenan suuhun, niin tajusin, että tää on jotenkin mun juttu. En tosin tiennyt mitä se kaikki on, kun en tiennyt mitä seksikään on. Sitten, kun tuli kuivat niin olo latistui ja sanoin itselleni, että "v-ttu sä oot sairas pikkupoika!".

Parasta tässä mielestäni on se tässä netissä kun näkee, että on muitakin kaltaisiaan. Huonointa ehkä specifiointi, koska nykyään tulee normiheteroilta aivan kauheasti suoraa EI vastausta, kun mainitseekin sanan kinky tjms. kun ennen nettiä seksi oli enemmän seksiä kuului siihen näitä tai ei. Luulen, että tämä informaatiotulva on kaventanut omaa näkemystäni ja huomaan monasti ajattelevani todella tarkasti mitä haluan ja mitä en. Samoin uskon, että on käynyt normiheteroille, jotka ovat netistä ladanneet tajuntaansa jonkun tietyn mielikuvan bdsm:sta. Minusta tuntuu, että heidän mielenkiintonsa ja uteliaisuutensa on laantunut lajiamme kohtaan siinä vaiheessa, kun asioita on alettu erittelemään hirveän tarkasti.

[Punisher]

heh, ei siihen aikaan ollut nettiä,ei kännyjä...
oli vain lankapuhelin ja pitkät matkat...

ja säännöt oli paljon kovemmat mitä nyt nettiaikana,naisrauha ja ne muut...
ei sheimaamista, ei leimaamista ellet naamatusten kyennyt siihen..

[Hoppari]

Itse myönnän, etten olisi varmastikaan yhtä tietoinen BDSM:stä kuin mitä nyt, ilman internettiä.

Minua on tosin skidistä lähtien kiinnostanut sitominen, siihen netti ei ole ainakaan vaikuttanut.

Fetisseihini netti on vaikuttanut hyvinkin vahvasti.

Sama juttu skidinä metsäsä ym sotaleikeissä oli jo sitomista ja alistamista

[orjamies]

Kyllä ei sillon nettiä ollut.

[arkinenalistuja]

Sama juttu skidinä metsäsä ym sotaleikeissä oli jo sitomista ja alistamista

Niin muuten oli! Tuli muutamakin miellyttävä muisto tästä mieleen...

[balthazar]

Ensimmäistä tyttöystävää jo fistailin ihan ilman digitaalista opastusta, kyllä se oma halu on vienyt eteenpäin ilman ulkoisia vaikutteita. Samaan tähtään edelleen.