Kiitos Rautis.
Muutamia vuosia vetänyt juhannusajoa osittain samoja reittejä.
Niihin on osallistunnu sellaisia jotka haluaa ajaa reippaast sekä niitä jotka haluu fiilistellä.
Niistä tullu opittua muutamia asioita.
-Perävahdin roolin on saanut se jonka nopeus on rauhallisin.
-Letkän kärki pysähtyy aina kun tulee risteys tms. mistä voi kääntyä väärin.
Odotamme kunnes viimeinen saapuu.
-Kun kaikki on perävahdin mielestään ok niin heilauttaa kättään merkiksi että voidaan jatkaa. Muussa tapauksessa hän ajaa letkan kärkeen kertomaan jos jokin ongelma tai tarve tauolle.
-Jokainen pyrkii hiukan seuraamaan että hänen perässä tulevakin on mukana. Jos takana tuleva katoaa niin jää odottamaan. Täten koko letka pysähtyy viiveellä ja voimme palata, tai joku menee katsomaan mitä on käynyt.
Kukin ajaa sitä vauhtia mikä itselle tuntuu hyvältä.
-Alkumatkasta jo alkaa löytymään se oma väli kun ohittaa sen hitaamman.
-Mistään kilvanajostahan ei ole kyse.
-Jokin juomapullo on hyvä pitää mukana ja suht helposti saatavana. Itselläni alkaa helposti suuta kuivamaan ajellessa.
-Kahvituvalle saapuessa kannatta tankki olla jo täynnä. Kahvituvan naapurissa on Shellin asema jos unohtui.
Näitä ja muitakin asioita käymme vielä läpi ennen lähtöä.
