Aistiyliherkkyys (tai -aliherkkyys)

[kitten]

En löytänyt haulla juttua tästä, niin uskaltaudun tekemään ihan aloituksen.

Onkos täällä aistiyli(/ali)herkkyyksien kanssa painivia? Vaikuttaako nämä teillä millä tavoin seksuaalisiin kanssakäymisiin?

Itselläni on melkein jokaisen aistin alueella yliherkkyyttä, mutta erityisesti tuntoaisti on välillä hankala. Tunnen itseni ja olen asian kanssa tyytyväisenä elänyt. (Yliherkkyyden ansiosta saan orgasmeja asioista, joista muut eivät välttämättä ) Mutta nyt kun olen löytänyt itsestäni halun alistua, niin kehon toiminnan erityispiirteet ovat alkaneet jännittää.

Jotkut kosketukset tai tapahtumat tuntuvat keholla ihan kauhua aiheuttavilta (eivätkä siis ollenkaan sellaisella hekumallisella tavalla, vaan ihan "kuolema tulee" -tavoilla). Ja tiedän, että nämä kehoni toiminnan erityispiirteet vaikuttavat seksissä mahdollisesti toista osapuolta haittaavasti. Esim. Kasvojen alueen voimakas ja erityispiirteinen aistiyliherkkyys tuo paljon haasteita suuseksiin.

Lähinnä etsin "kohtalotovereita" ja kertomuksia, kuinka tavallisesta poikkeavan aistijärjestelmän kanssa uskaltaa myös heittäytyä d/s -juttuihin ilman, että oma mielenterveys menee

Näitä aistipoikkeamia on niin vaikeaa ymmärtää, jos omat aistit toimivat ihan normaalilla tavalla.

[Ynspi]

Juu miulla on aika paha aistiyliherkkyys. Etenkin viime aikoina se on itellä ollu riesana asti, kun Omistaja kovasti koittaa opetella käsittelemään minua ja haluaa oppia miten toimin, ettei tulisi enempää noita ennustamattomia ylilyöntejä. Ylilyönneissä ei tosiaankaan ole ollut kyse siitä, että hän jotain sellaista tekisi mistä olisin sanonut etten tykkää, vaan kamalat aistiärsykkeet tulee aivan puun takaa sessioidessa ja ihan arkielämässä. Viimeisin itkunaihe oli se, kun Omistaja vitsillä höpötti kovaan ääneen tampereen murteella ja musta se tuntui siltä fyysisesti, kuin mua oisi raahattu alastomana soratietä pitkin. Ei ihan kauheen kiva. Sama homma on kaikissa kinkyhommissa ollut, välillä jotkut aistiärsykkeet ampuu ihan totaalisesti yli ja tulee olo että kuolen ja välillä vahingossa löytyy uusia lempparijuttuja maailmassa. Onneksi miulla on ihanan maltillinen Omistaja ja etelän taitava leikittäjäsetä, jotka haluaa miulle tehdä kaikkea kivaa ja sitä kautta opin itsestäni tosi paljon.

Mun oma iso nounou on toisistaan eroavien aistiärsykkeiden sekottaminen. Mä kestän esimerkiksi piiskaa tosi hyvin jos se on vaan piiskan saamista ja väkivaltaista halailua. Mutta heti jos siihen yhdistää esim. Vibran tai sähkön niin mulla tilttaa pää tosi pahasti ja se on aivan kammottava olotila. Kerran sessioidessa sain vähän sähköä, piiskaa ja vibraa samaan aikaan ja iho herkistyi niin pahaksi, että pystyin tuntemaan jokaisen silmukan villasukissa. Sitten oli ihan kamalaa maata peittoburritoksi kääriytyneenä paniikkikohtauksen kourissa ja haluaisi vaan, että toinen ottaisi syliin ja paijaisi mutta kun ei pysty vastaanottamaan yhtä ainuttakaan aistiärsykettä tai oletettavasti oksentaa ja ripuloi alleen. Tiedä häntä. Ja sama on kaikkien aistien kanssa. Jos oon vaikka bileissä tms. Sidottavana, tykkään aika usein laittaa korvatulpat, koska köydet herkistää aisteja aivan valtavasti ja bilemelu voisi kesken sidonnan äityä sietämättömäksi.

Mutta tärkeintä tässäkin on riittävä kommunikointi ja tarpeeksi (välillä tuskastuttavankin) hidas eteneminen ja kokeilu et mikä tuntuu miltä ja mistä aiheutuu mitkäkin tunneskaalat. Mie oon aika hyvin jo oppinut niissä tilanteissa handlaamaan ne hillittömän vahvat tunneskaalat ja parin vuoden takainen ystävän kanssa tantraaminen aukas mulla jonkun astetta isomman lukon päästä, kun sen jälkeen oon alkanut tulemaan ihan lukemattomista eri asioista. Helpoin keino on purra käsivarresta  Mut on ollu tosi mielenkiintosta kun sit oon alkanu tulemaan piiskan saamisesta, sähköstä, korvaan murahtamisesta, toisen tuoksusta, suutelusta tai jopa katseesta. Viimeisin uusi villitys on genitaalialueelle potkujen saaminen. En ois iki-iki-ikimaailmassa uskonut, että mä tykkäisin mistään sellasesta kun en tykkää yhtään esim. Piiskaa tai muuta kipua saada sinne mut sit se vahingossa tuli todettua viimeisimmissä bileissä 

[Isrika]

Foorumin pelkästään jäsenille tarkoitetulla alueella löytyy vähäsen keskustelua HSP:stä näin alkulukemiseksi.

[Sara-Little]

Minä minä minä

[momoi36]

Mä en koe olevani aistiyliherkkä mut saan orgasmin mistä tahansa kehon osasta ja vaikka millä eri tavoin tuotettuna. .  olen vaaa orgasmiherkkä ja multiorgastinen

[ghettoblaster]

Äkilliset äänet joiden alkuperää ei tiedä raivostuttavat. Se raivo menee kiimasta ylitse, seksi loppuu kun vaikka olisi emännän reidet korvatulppina niin kuuluu kolinaa jostain. Äänet, aina ne äänet. Ehkä hajut myös, mutta niitä tulee muualta aika harvoin. Alkoi ahdistamaan kun hississä haisi sähköinen käry.

Itsediagnosoituna selkeä hsp, sopii hyvin kun on myös add ja ocpd.

[Pinku]

Mie olen autisminkirjolainen ja sen vuoksi aistiyliherkkä. Esimerkiksi paitojen merkki lappu aiheuttaa mulle urtikatian. Saan neuropaattista kipua, jos laittaa eilen oikeassa jalassa olleen villasukan vasenpaan jalkaan. En psysty syömää, kuin tietyllä suutuntumalla olevia ruokia. Kovat äänet saa minut sekaisin. Saatan hakata päätä seinään ja mursin ranteen, kun oli kuuma ja en ketsäny puuskuttavaa hengitysääntä.  En pysty käyttämään muita, kuin oman korvan mukaan tehtyjä korvatulppia ja esimerkiksi kirkkaat värit ja äänet on on liikaa.

Tuntoaistissa on neuropatioiden vuoksi puutosta, mutta alueet, joilla tunnen on ihan aivojen kuvantamalla todettu olevan kokoajan aktivoituneena ja ne on hyperaktiivisena. Esimerkiksi pyyhe tuntuu happoon kasteltuilta puukon teriltä. Lakanat pittää olla aina käytettynä, kun uutena on liian karheat.  :\ Ja mulla on tosi voimakkaita, kipushokkiinkin vieneitä parestesioita.

Ja esimerkiksi raiskauksien vuoksi repeytynyt emätin on erittäin herkkä ja kivulian. Vaikka vaippa on pehmeä, niin mallista riippuen niistäkin sattuu, kun koskee. Siltikin, kun on pakotettu yhdyntään, siksi koska setä tai isi nyt vaan tahtoo tai sehän kuuluu asiaan, niin saan säännöllisesti puudutuksia ja hermoja lamaavia pistoksia, että pystyisin istumaan. Niin kyllä se vaikuttaa. Siksi isin löytäminen on vaikeaa, kun en pysty sietämään kuin kahta erityyppistä kosketusta ja en mitään piiskausta ja olen sen sanonut että kärsin mm crps:stä kaikissa raajoissa, hortonista, neuropatioista ja kolmoishermosärystä, niin en kestä enempää kipua ja aistien triggeröintiä ja ärsyttämistä. 

Että on ollut pakko estää ja blokata henkilöitä, jotka ei ymmärrä, miksi en halua kipua lisää vaan sitä pitäisi väkisin kestää.

[kitten]

Kiitos kaikista vastauksista. Kovin hyvin osaan samaistua varsinkin Ynspin kirjoitukseen. Ja Pinkun, tosin on satuttavaa kuinka paljon ylimääräistä kärsimystä olet joutunut kokemaan.

Miten olette omissa suhteissanne ja leikeissänne kokeneet tulleenne ymmärretyiksi? Koitatteko vain kestää olojenne kanssa mahdollisimman pitkään vai sovitteko jotain rajoja ja toimintatapoja etukäteen? (Oon ymmärtänyt, että "kauppalistasubit eivät ole hirveän mieluisia, mutta kyllä jotenkin tekee mieli itseä suojella...)

[VeraT]

Täälläkin yksi yliherkkä ja hsp.
Valolle olen kaikista herkin, siksi aurinkoisella säällä pyrin aina pitämään aurinkolaseja ja/tai lippistä. Kaikista pahinta on yhtäkkinen häikäistyminen, huono valaistus sisällä, siis liian kirkas tai muuten vain loisteputkivalot sekä esim pimeellä/hämärässä autoa ajaessa vastaan tulevien valot.
Muita on esim melu, siis sellainen kova tausta melu, puheensorina tms josta ei saa selvää, joka kuitenki ärsyttää tai yhtäkkiset huudot
Hsp, vaikuttaa siten, että aistin ympäristöä ja ihmisten tunnetiloja helposti. Varsinkin silloin, jos negatiivista asennetta, huolta, stressiä niin imen sitä itseeni ja ahdistun. Toisaalta myös tykkään olla positiivisten ja helposti innostuvien ihmisten lähellä, joista saan taas positiivista energiaa. Tästä syystä ehkä olen hyvin sympaattinen ja osaan lohduttaa muita. Osaisimpa itseänikin.

[Lily]

Mä en koe olevani aistiyliherkkä mut saan orgasmin mistä tahansa kehon osasta ja vaikka millä eri tavoin tuotettuna. .  olen vaaa orgasmiherkkä ja multiorgastinen

voin lähes samaistua tähän muilta osin paitsi että koen olevani aistiyliherkkä.

[Tuli]

Minäkin olen aistiyliherkkä ja mahdollisesti HSP. Aistien kanssa yliherkkyys toimii molempiin suuntiin - ikävät asiat ärsyttävät paljon ja mukavat asiat tuntuvat todella hyvältä. Kosketuksen osalta aivot ovat ikäänkuin kykenemättömiä suodattamaan turhia viestejä pois, joten käytän vaatteita, jossa on tasaisia pintoja ja leikkaan pesulaput sun muut pois.

Kosketuksen kanssa on tosi tarkkaa, miten tulee kosketetuksi. Esimerkiksi sormenpäät ovat tyypillisesti liian terävät hellään tai kiihottavaan kosketukseen, mutta koko sormilla koskettaminen tuntuu hyvältä.

Kirkas valo aikaansaa migreenin ja melussa keskittyminen on vaikeaa ja väsyttävää.

Kaikenkaikkiaan tuossa on sekä hyvää että huonoa.

[Katajanoksa]

Hsp vaikuttaa siten, että aistin ympäristöä ja ihmisten tunnetiloja helposti. Varsinkin silloin, jos negatiivista asennetta, huolta, stressiä niin imen sitä itseeni ja ahdistun. Toisaalta myös tykkään olla positiivisten ja helposti innostuvien ihmisten lähellä, joista saan taas positiivista energiaa. Tästä syystä ehkä olen hyvin sympaattinen ja osaan lohduttaa muita. Osaisimpa itseänikin.

Tunnistan tuosta paljon itseäni. Oon miettinyt miten herkkyys ja introverttiys linkittyvät toisiinsa. Lähtökohtaisesti ihmisten joukossa oleminen kuluttaa energiaa, mutta tietyissä porukoissa toisaalta myös voimaannun. Positiivinen henki saa innostumaan ja samoin mulle on tärkeää voida olla mahdollisimman oma itseni.

Oon tehnyt HSP-testin muutaman kerran ja saanut vaihtelevia tuloksia. Itsensä arvioiminen objektiivisesti on vaikeaa ja omasta mielentilasta riippuen oon saanut riittävät pisteet tai en. En koe olevani aistiyliherkkä valon tai kosketuksen suhteen, mutta hiljaisuutta tarvitsen välillä. Se on myös selkeä introvertin piirre.

Loppujen lopuksi se olenko HSP ei ole mulle niin oleellista. Tärkeintä on tunnistaa mikä on itselle hyväksi ja pyrkiä elämään sen mukaan.

[Ynspi]

Miten olette omissa suhteissanne ja leikeissänne kokeneet tulleenne ymmärretyiksi? Koitatteko vain kestää olojenne kanssa mahdollisimman pitkään vai sovitteko jotain rajoja ja toimintatapoja etukäteen? (Oon ymmärtänyt, että "kauppalistasubit eivät ole hirveän mieluisia, mutta kyllä jotenkin tekee mieli itseä suojella...)

Vitut minä sellasta massua kattelen, joka ei jaksa sen vertaa istua Ynspi101 -kurssilla et opettelee mun käyttöohjelman. Tämmöset high tecit menee rikki jos niitä ei opettele käyttämään oikein, etsikööt simppelimmän mallin jos laiskottaa. 

Kyllä minä haluan itselleni aiheutettavan semmosia tunneskaaloja, joista minä itse nautin. On tässä töitä ollut tosi paljon ja on vielä paljon edessäkin, mutta Omistaja on niin ihana kun se haluaa niin kovasti oppia mut kokonaan. On tullut tosi hyvä fiilis siitä, että toinen oikeesti kuuntelee kun kerron ettei joku asia ole mulle ok ja tekee töitä sen eteen, että ymmärtäisi miun ihme oikkuja. Ja kun on tämä matka yhtälailla molemmille opettelua. Aina kun päästään uuteen numeroon, niin sieltä tulee jotain mitä ei olla välttis kumpikaan vielä päästy kohtaamaan niin liikutaan molemmat välillä ihan uusilla tuntemattomilla vesillä.

Ja kyl mulla monesti tulee sessioidessa turhautuminen itteeni kun "mä oon niin vaikee" ja "mulle ei taas kelpaa mikään" kun kaikki tuntuu tosi pahalta ja väärältä. Vähänniiku olisi valtava sinfoniaorkesteri ja kaikki soittaisi vähän eri tahdissa ja eri kohdassa toisistaan. Et niiku melkein mut ei kuiteskaan eikä osaa ite sen kaiken metelin keskeltä spotata sitä, että mikä hitto sielä mättää. Mut siinä on ihan parasta se, kun toinen ei luovuta vaan lähtee tunnustelemaan, kokeilemaan ja etsimään et mistä tätä lähteä oikasemaan. Ja sit yhtäkkiä ite alkaa huomaamaan, miten kaikki alkaa sointumaan yhteen ja koko orkesteri soittaa täydellisessä yhteisessä tahdissa ja harmoniassa. (Kiitos Vici kun oot niin ihana mulle) Ja sit ei oo ite edelleenkään tietonen et mitä hittoa toinen just teki oikein kun sai sen kaiken kuntoon. Ois oikeesti ihan kiva tietää, koska Omistajalla on tän kanssa välillä suuria ongelmia kun ei meinaa maltti riittää

[kitten]

^

Ynspi, sä kirjoitat niin kivasti. Ihan mun fiiliksistä!

Mulla on usein ihan vaniljajutuissakin tollanen "olenpas mä vaikea ja hankala" -olo ja se on pidemmän päälle yllättävän kuluttavaa ja rasittavaa. Pelkään, että en löydä ihmistä joka jaksais mun outouksia tai jos hetken jaksaa, niin sit nopeasti jo kyllästyy.

Hienosti osaat sanoittaa oloja. Orkesterivertaus oli kuvaava ♥️

[Kummitus]

Itselläkin on kokemuksia aistiyliherkkyyden kanssa elämisestä kun erään 'vanilja'ystäväni kanssa opeteltiin vuoden ajan hänen kehon toimintaa ja mielen vauhtia. Selvittiin useasta tilanteesta jälkihoidolla, keskustelemalla ja opeteltiin kieppien aikana halaaminenkin. Vaikein asia tuntui olevan orgasmi, joka tuntui irrottavan mielen kehosta ja pelotti siksi suunnattomasti. Hän ei elämänsä aikana ehkä koskaan ole kokenut orgasmia ja se on minusta ikävä asia estää ihmiseltä. Valitettavasti sinne ei myöskään päästy koska hän kyllästyi opetteluun ja mielenkiinto suhteen jatkamiseen loppui samalla. Jälkiviisaana myös mietin että olin itse ehkä liian tunteella tuossa suhteessa ja innostunut siihen nähden että se oli toiselle vain kokeilu. Mutta tuskin oltaisiin siihen luottamuksen tasoon päästy ilmankaan. Jos pelaa kaiken varman päälle niin elämä ei tuntuisi miltään.