Ensikohtaamisia verkossa

[Salanimi]

Olen uusi täällä ja avausviestin myötä tajusin olevani täydellisen epäilyttävä! Enhän mä edes tiedä tunnenko täältä ketään, kun nimimerkkien takana ollaan ja jos miitit ei varsinaisesti tunnu omalta jutulta, niin mitenpä ne henkilöllisyydet selviäiskään 

[Jiituomas]

Tämä on Salanimi toki iso haaste, eivätkä nmä foorumit välttämättä tarjoa ihmiselle, joka ei koe miittejä omikseen, kovinkaan hyviä keinoja luoda kontakteja. Mutta myös siinä näkyy noiden "lähestyjien hyökyaaltojen" haittapuoli - uuden jäsenen viestit katoavat massaan, kun vonkaavat copypasteajat täyttävät postilaatikot. Joskus, valitettavasti, käyminen niissä miiteissä on ainoa tehokas keino luoda alkuvaiheen kontakteja. Niillä sitten saa sitä luotettavuutta ja yhteystietoja, joilla foorumeiltakin alkaa löytyä seuraa.

Ja tässä sivussa, luottamuksesta yleisemmin (ei suunnattu Salanimelle, vaan muillekin): Olen itse seurannut näitä (lähinnä naispuolisten) ystävieni saamia viestejä nyt noin 15 vuotta. Asiat eivät muutu. Varoitusmerkkejä on paljon, eikä niihinkään voi aina luottaa, koska ihmisten elämäntilanteet. Mieleeni on pysyvästi jäänyt yhden entisen leikkikaverini saama viesti mukavan oloisesti kirjoittaneelta mieheltä yli kymmenen vuoden takaa, joka ei voinut antaa hänelle kuvaansa, osoitettaan, puhelinnumeroaan, nimeään, tai mitään muutakaan, "koska elämäntilanne ja työn luonne", mutta oletti ystäväni olevan valmiina kahlehdittavaksi, satutettavaksi ja naitavaksi, vapaasti, milloin ja miten vain. "Ei voi ottaa riskiä että sitten jaat peloissasi kaverillesi näitä tietoja varmuudeksi ja mä joudun töissä ongelmiin jos se vuotaa ne." Joo, voi olla ihan oikeasti sellainen työ ja perhetilanne, ja ehkä häneltä meni elämänsä suhde siinä ohi, mutta jos on näitä taipumuksia todella pakottavasti, kannattaisiko miettiä niitä ammatinvalinnallisia ratkaisuja yms. hyvin huolella?

[Tuli]

Mieleeni on pysyvästi jäänyt yhden entisen leikkikaverini saama viesti mukavan oloisesti kirjoittaneelta mieheltä yli kymmenen vuoden takaa, joka ei voinut antaa hänelle kuvaansa, osoitettaan, puhelinnumeroaan, nimeään, tai mitään muutakaan, "koska elämäntilanne ja työn luonne", mutta oletti ystäväni olevan valmiina kahlehdittavaksi, satutettavaksi ja naitavaksi, vapaasti, milloin ja miten vain. "Ei voi ottaa riskiä että sitten jaat peloissasi kaverillesi näitä tietoja varmuudeksi ja mä joudun töissä ongelmiin jos se vuotaa ne." Joo, voi olla ihan oikeasti sellainen työ ja perhetilanne, ja ehkä häneltä meni elämänsä suhde siinä ohi, mutta jos on näitä taipumuksia todella pakottavasti, kannattaisiko miettiä niitä ammatinvalinnallisia ratkaisuja yms. hyvin huolella?

Käytännössä aina on olemassa jokin ratkaisu, jolla molempien turvallisuudesta voidaan huolehtia, eikä tarvitse miettiä alanvaihtoa. Jos ei halua tai uskalla jakaa nimeä/puhelinnumeroa/kuvaa netin yli (esim. minä en useimmiten jaa mitään noista tuntemattomille), voi aina sopia ensimmäiset treffit johonkin julkiseen tilaan, kuten kahvilaan tai vaikka kinkymiittiin. Jos molemminpuolista kiinnostusta löytyy, tutustumiseen voi käyttää niin paljon aikaa kuin tarvitsee luottamuksen luomiseen.

Sitten taas, jos ei ole valmis tekemään mitään luottamuksen rakentamiseksi, antaa aika ison punaisen varoitussignaalin.

[TätiHapan]

Omalla kohdallani en voi sanoa olevan viestittelystä oikeastaan olleen ongelmia, naamapalmuttelua kyllä. En tiedä ketä oikeasti kiinnostaa toisen fantasiat tai kokemukset henkilökohtaisella tasolla, jos ei muuten ihmistä tunne. Paljon oon naureskellut, päätä puistellut ja ottaani kämmenellä mäiskiny.

Vielä "oottelen" niitä viestejä, joissa kerrotaan mun dominoivan vain sen takia, etten oo löytäny oikeaa masteria.

Mutta masteroletetut vois ottaa järjen käteen egon tai kusivehkeen sijasta ja sitten vasta kirjoitella viestejä. Alistuminen on kuitenkin iso asia ottaa vastaan, niin ei sitä saa alistuvaa epäkunnioittavasti kohtelemalla. Ei luulis olevan vaikeaa ymmärtää.

[Lady Whip]

Käytännössä aina on olemassa jokin ratkaisu, jolla molempien turvallisuudesta voidaan huolehtia, eikä tarvitse miettiä alanvaihtoa. Jos ei halua tai uskalla jakaa nimeä/puhelinnumeroa/kuvaa netin yli (esim. minä en useimmiten jaa mitään noista tuntemattomille), voi aina sopia ensimmäiset treffit johonkin julkiseen tilaan, kuten kahvilaan tai vaikka kinkymiittiin. Jos molemminpuolista kiinnostusta löytyy, tutustumiseen voi käyttää niin paljon aikaa kuin tarvitsee luottamuksen luomiseen.

Sitten taas, jos ei ole valmis tekemään mitään luottamuksen rakentamiseksi, antaa aika ison punaisen varoitussignaalin.

Taidan itse toimia ihan eri levelillä.
En käy kahvilla tuntemattomien kanssa tutustumismielessä.
Sovin tapaamiset yksityiseen tilaan.
En anna oikeita tietojani. (exät niitä levitelleet ja vahingosta viisastuneena...)
Saatan sitoa sänkyyn kiinni jo ekalla tapaamisella. Toki luvan kanssa.

On eri tasoja olla ihmisen kanssa. Ne syvimmät tasot vaativat luottamuksen. Sitominen sänkyyn ei sitä vielä. Mutta itsensä ja tunteiden avaaminen kyllä.

[LoD]

Yksi tekninen muutos joka voisi helpottaa tilannetta voisi olla edellytys että foorumille on pitänyt kirjoittaa x-määrä viestejä ennenkuin pystyy lähettämään privaviestiä kenellekään. Toki tämä voisi sitten aiheuttaa sitä että ne ketka haluavat privayhteyden joutuvat kirjoittelemaan enemmän ennen kuin pääsevät asian äärelle.. Mutta ainakin nämä pitkään roikkuneet no-one-knows-hahmot eivät pääsisi hetkeen piinaamaan uusia tulokkaita.
 
Tietysti toinen vaihtoehto on lisätä kirjautumiseen varoituslauseke "voit joutua viestihäirinnän kohteeksi, viesteihin jotka eivät kiinnosta sinua millään tavoin, ei tarvitse reagoida millään tavoin." Näinhän me dommetkin teemme jos saapuvat viestit eivät kiinnosta, ne voi aina ignorata.

[Shadow_Dreamsz]

Moikka 

Ajattelin nyt minkäkin osallistua keskusteluun uutena täällä foorumilla ja aloittelevana subina 

Tosiaan viestiboksi täyttyi aika nopeasti sen jälkeen kun profiilin loin.
Viestejä aika laidasta laitaan, osa törkyä, mutta seassa kivoja asiallisia viestejäkin.

Lemmikkiä komppaan kovasti 

Vaikka törkyviestit ovat ikäviä, suurin osa vain nauraa niille ja heittää roskikseen. En näkisi näitä kamalan vaarallisina ja tuskinpa ne kovin monen itsetunnollekaan käy - kertovat enemmän lähettäjästä kuin vastaanottajasta.
....
Kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Järkeä, malttia ja rivienvälien lukemista voisi suositella jokaiselle. Mutta joskus heittäytyminen voi kannattaakin. Varjoissa piileskelee mukaviakin heppuja, jotka syystä tai toisesta pitävät matalaa profiilia.

Ei toivotut viestit on helppo ohittaa, kivoihin viesteihin on mukava vastata. 
Keskustelu ja  mielipiteiden vaihto on oikein tervetullutta tällaiselle myöhäisheränneelle.
Kaikesta asiallisesta kommunikaatiosta tulee itselle lisää tietoa ja tutustuu erilaisiin ajattelutapoihin ja mielenkiinnonkohteisiin.

Eräänkin varjoissa elelijän sanoin "en käy miiteissä tai osallistu, koska mun seksuaalisuus ei ole mulle harrastus".
Mun mielestä ihan hyvin kiteytetty 

Tämä on sitten se, joka itseänikin välillä mietityttää. Miten tarvittaessa tunnistaisi nää oikeesti vaaralliset?

Toinen ryhmä lienee sitten nämä vaaralliseksi luokiteltavat saalistajat. Ne, jotka koukuttavat tuoreita kasvoja ja hiiviskelevät varjoissa. Ja muutaman kuukauden päästä foorumilta voidaan lukea, miten kupla on puhjennut ja paljastunut läpimädäksi. Oikeasti vaarallisista olisi hyvä saada varoituksia. Muistaakseni erinäisiä tapoja puuttua näihin täällä pohdittiinkin aikanaan.

En koe, että olisin tullut häirityksi, mutta itsellä on kyllä vielä tosi paljon opeteltavaa.
Aika avoin ja luottavainen luonteeni saattaa aiheuttaa vielä harmia, mutta onneksi täällä on hyviä opastajia, joilta voi kysyä mikäli joku asia askarruttaa 
 
Ihanan paheellista kesäpäivää kaikille

S

[bikantti]

Ja joskus se, mikä on eniten esillä, on parhaiten piilossa epäilyksiltä.

[Raippa]

Ja joskus se, mikä on eniten esillä, on parhaiten piilossa epäilyksiltä.

Tätä minäkin joskus mietin omalta kohdaltani. Olin aikoinaan alle nelikymppinen kun aloin koluamaa näitä eri foorumeita. Nyt olen lähempänä kuutta kymmentä kuin viittä. Siltikään en tiedä täysin oikeaa tapaa lähestyä ihmisiä. Silloin kun kaikki oli vielä uutta ja mahdollisuuksia täynnä, oli ihan itsensä suojelemisen takia tärkeää olla kertomatta mielenkiinnon kohteille ihan kaikkea, mitä yleensä kumppania etsivät kertoilee livenä nenätysten. Sitten kun viisastui niin paljon että enää ei toista kahtakymmentä vuotta jaksanut vääntää samoista asioista, oli aikalailla itsestään selvää, että haluaa kuitenkin oman elämän. No...käytännön asiat on raiteillaan, mutta mikään muu ei sitten enää olekaan. Oman arvon tunnetta kumminkin on jo ehkä liikaakin. Mutta se, mikä eniten ahdistaa tässäkin kontekstissa on se, että se nurkka jonne enää mahtuu, on entistä ahtaampi. Jotenkin tämä runsas 20 vuotta on kehittänyt meidän piiriämme siihen suuntahan, jotta jokaiselle sukupolvelle ja ikäryhmälle pitäisi luoda omat lokeronsa, jotta tuntuisi kelpaavan. Minä rohkaistuin miitteihin melko pian eroni jälkehen ja hyvä niin. Mutta vain todetakseni, että ne on ihan samaa luokkaa kuin mitkä tahansa baari-illat omassa nuoruudessani. Ikäistään seuraa harvemmin tapaa enää. Ja sitten kun on vielä "häntiä ovenraossa" ei kaikkihin tilaisuuksihin edes pääsekään. Sitä jää väkisinkin ulkopuolelle. Ei siis ole edes samoja mahdollisuuksia tutustua omanlaisiin ihmisiin, kuin joskus on ollut. Väki nuorentuu ja nuoremmat eivät ajattele asioita samoin kuin me jotka on eletty ennenkin. Olen itsekin sortunut tahdittomuuksiin ja sorrun joskus vieläkin. Mutta nykyään kun tunnen itseäni jo paremmin, varoitan kohtaamiani, että mun vitsit ei ole tarkoitettu loukkauksiksi ja että saatan olla tahditon sanoissani. Nuoremmilla asiat ei tahdo mennä niin. Edes vaniljapiireissä. "Alakko nää mua" on ehkä niitä kesyimpiä, mutta aiheuttaa kyllä bitch lap'in jos naama ei miellytä vastapuilta. Monet on ujoja ja toiset ei vaan osaa lähestyä. Jotkut ei vaan osaa edes ajatella. Nettideittailussa sen näkee. Ennen ja toisinaan vielä nykyäänkin pidettiin itsestään selvänä, että miehet ne käyttäytyy sikamaisesti lähestyessään, mutta naiset ne vasta osaakin. Monissa lauluissa puhutaan, että seuraavaksi on päätetty kohdatakin "selvin päin". Silloin päästää ihmisen juurille. Tällä palstalla kontaktien saaminen on hyvinkin kiinni siitä, millä mielellä kulloinkin kukin potentiaalinen yksilö on juuri silloin, kun se eka viesti pitää kirjoittaa. Ehkä siihen pitäisi jokaisen meistä panostaa. Monet meistä jää mielehen pitkäksikin aikaa. Mutta kontakti jää ottamatta, kun ei joko uskalla loukkaamisen pelosta, tai sitten ei vaan saa ajatuksiaan sanoiksi.

[stoge]

Jos joku laittaa sadalle uudelle akalle viestin "Heruuko persettä?", ei se ole lähtökohtaisesti väärin.
(Tämä siis, jos kyseisenlaista toimintaa ei ole erikseen kielletty.)

Samaahan jotkut tekevät kapakassa, vonkaavat sadalta koska riittää että yhdeltä saa.

Häirinnäksihän tämä muuttunee jos toiminta jatkuu vaikka vastaanottava osapuoli ilmaisee haluttomuutensa asiaan.
Tässä tapauksessa oikea tapa lienee ilmoittaa asiasta ylläpidolle joka sitten päättää ryhtyykö toimenpiteisiin.

Mitä tulee profiilien tietoihin, sinä päivänä kun kaikki potentiaaliset kohteet noudattavat itse määrittelemiään tietoja,
voitanee luoda säännöstö jonka mukaan yhteydenotot ovat sallittuja ainoastaan jos vastaanottava osapuoli on
määritellyt niitä haluavansa.

Disclaimerina pitänee sanoa, että en itsekään hyväksy massavounkausta, enkä ole sitä itse koskaan harrastanut,
mutta ei se tarkoita sitä, että toiminta olisi itsessään väärin.

Se nyt vaan on niin, että miehet vonkaa, tästä ikuisuuteen. Korrektius on sivuseikka kun pitää saada tulosta.

Mitä tulee turvallisuuteen ja sessiokumppaneiden tuntemiseen, itse silloin aikoinaan toimin tasan niin, että ilmoitin
kohteellee hotellini tiedot tietämättä ko. henkilöstä yhtään mitään ja vastaavasti ko. henkilö sitten ilmestyi paikalle
touhuamaan tietämättä minusta yhtään mitään. Mielestäni tuolloin harrastamani toiminta oli puhtaimmillaan kun
erilaiset sosiaaliset tuntemisen tasot yms ei sekoittaneet itse toimintaan liittyviä asioita.

Jos asian kääntää toisinpäin, itse sain aikoinaan jonkin verran viestejä koskien sitä, miten jotakuta kiinnosti esim. veitset.
Muutaman viestin jälkeen sitten asia muuttuikin kun "ne sattuu ja niistä jää jälkiä".

Olenko siis ollut vonkaushäirinnän uhri ? 

Hate the players, not the game, players make the game that can not change.

[Von]

Ja joskus se, mikä on eniten esillä, on parhaiten piilossa epäilyksiltä.

Totta. Seisoohan se Raamatussakin, että kun Saatana saapuu maan päälle, se esittää Jumalaa. Ja niin se on usein mennyt, että kuka on eniten jeesustellut, on osoittautunut juuri siksi josta varoittelee muita. Se on jo niin klisee, että kun #metoo astui omaan miinaansa, ei kukaan yllättynyt sen enempää kuin raiskaavasta papista numero 1400. Perus, tottakai. Ja väitän että meilläkin pahimmat tunnistaa siitä, että niiden sormi osoittaa kaikkia muita.

[Salanimi]

Eräänkin varjoissa elelijän sanoin "en käy miiteissä tai osallistu, koska mun seksuaalisuus ei ole mulle harrastus".
Mun mielestä ihan hyvin kiteytetty 

Hyvin sanottu joo ja itse ajattelen juuri noin. Mun puolesta muut toki miittailkoon ja nauttikoon asioista rauhassa omalla tavallaan.

[RuoskaMikko]

Tässä on varmaan pari juttua taustalla, tapauksesta riippuen voi olla molemmat. Kaikki nyt haluaa seuraa harrastuksiinsa, siinä ei ole mitään väärää, enkä usko että se masterilla oleva seuran kaipuu on se ongelma, vaan ettei osata mennä toisen henkisiin kenkiin. Myönnän että se on mullakin aika helvetin heikkoa, nään ainakin ite niin, varsinkin netissä, tulee annettua vähän liikaa painoarvoa omille jutuille ja luettua liian vähän muita ihmisiä. Ja sitten jos BDSM on vielä se elämän pääsisältö (se juttu mihin tunnet suurinta intohimoa, ei se mitä teet eniten) eikä saa seuraa kunnolla niin siinä on hyvä soppa jo valmiina mihin joku voi polttaa näppinsä.

Monelle ongelmamasterille (miehille) varmaan helpottaisi jos uskaltaisi mennä miitteihin tai tavata ihmisiä. Se voi olla aika ongelmallista jos ainoa kenen kanssa haluaisi tavata on subi joka suostuu mihin vaan mitä masteri haluaa, eikä kyllä kovin tervettä jos subi ei ole tarpeeksi vahva ihmisenä ja ole joku turvajuttu esim tarkkailijamies tms mukana.

Se että on pakonomainen tarve saada koko ajan jotain kontaktia ihmisiin ja käyttää 90% seksiin liittyvästä ajasta sen metsästämiseen ja 9% siihen valmistautumiseen ja 1% itse seksiin, siinä ei mene ihan kaikki yksiin. Ja onhan kaikki tavallaan seksin metsästämistä miehelle, mutta tarkoitan metsästämisellä sitä kun menet tekemään tuttavuutta potentiaalisen partnerin kanssa enkä sitä että käy salilla tai hankkii rahaa tai tutustuu itseensä jne. Se on sitä valmistautumista mikä hyödyttää muutakin elämää ja on täysin tervettä jos multa kysytään. Mä käytän 1-3% ajastani seksin ym etsimiseen/metsästämiseen, 90% valmistautumiseen eli raha ja itsensä kehittäminen jne, ja joku 7% itse seksiin. Toimii paremmin mulle. Ja jos käyttäis joku 50% seksiin niin sehän söis resursseja muilta elämän osa-alueilta joten onko sekään hyvä?

[viaton]

Eräänkin varjoissa elelijän sanoin "en käy miiteissä tai osallistu, koska mun seksuaalisuus ei ole mulle harrastus".
Mun mielestä ihan hyvin kiteytetty 

Hyvin sanottu joo ja itse ajattelen juuri noin. Mun puolesta muut toki miittailkoon ja nauttikoon asioista rauhassa omalla tavallaan.

Vaikkei sitä pitäisikään harrastuksena, niin suosittelen silti seuraa kaipaaville niitä miittejä/bileitä, foorumilla aktivoitumista ja vaikkapa chättiäkin. Löytää sitä seuraa muualtakin, mutta ikinä ei ole ollut haittaa siitä, että avaa ajatuksiaan foorumilla tai tapaa muita ihmisiä ja sitä kautta vähän verkostoituu.

En ole vielä niin paatunut, ettenkö muistaisi kuinka uutta ja jännää kaikki oli tänne baariin tupsahtaessa. Oli paljon helpompi vastata ihmiselle, jonka kirjoituksiin oli kiinnittänyt jo huomiota ja, jonka kanssa oli yhteisiä tuttujakin. Vaikka niitä tuttuja ei olisikaan ollut, niin ainakin tuo oli uskaltanut näyttää naamaansa miiteissä.

On siinä sekin, että harvempi luvatta seuraa etsivä uskaltaa miitteihin tai bileisiin kutsuttaessa. Miittiin on jotenkin helppo kysyä, jos haluaa tavata uuden tuttavuuden kanssa kasvokkain.

[Shadow_Dreamsz]

Oli paljon helpompi vastata ihmiselle, jonka kirjoituksiin oli kiinnittänyt jo huomiota ja, jonka kanssa oli yhteisiä tuttujakin. Vaikka niitä tuttuja ei olisikaan ollut, niin ainakin tuo oli uskaltanut näyttää naamaansa miiteissä.

Toi on niin totta 
Mäkin oon lueskellut paljon, vaikka ei nyt hirveästi asiaa vielä ole syntynytkään. 

Hienoa kun on tällainen paikka mistä voi löytää tietoa ja hengenheimolaisia halutessaan