Baarin kannatusmaksut
Onko se kiinni lopulta siitä, mistä tykkää? Kun juttelee porukan kanssa, tuntuu että nykyään kaikki juurikin haluavat sitä kinkyä seksiä ja miesten kanssa kun juttelee, kaikki tuntuvat haluavan panna naista kurkkuun ja kaikkiin reikiin ja työntää nyrkkiä pilluun. Näin siis oman kokemukseni pohjalta.
Lainaus käyttäjältä: Rietas Merenneito - 01.07.2019, 10:28Noh, itse koen kinkyn eron esim. homoseksuaaleihin olevan nimenomaan sitä, että kinkyys useimmiten rajoittuu seksin harrastamiseen, kun taas homo tai lesbo joutuu väkisinkin olemaan oma itsensä julkisesti jo parisuhde- ja perhekysymysten takia. Sinkuilla tilanne on tietty eri. Homo- tai transseksuaalisuus lokeroi ihmisen yhteisössä näkyvästi juuri siksi, että se on laajempi identiteettikysymys.Ei minuakaan suoraan sanottuna kiinnosta yhtään, mitä vaikkapa lesbopari touhuaa makuuhuoneessaan - ovatko he vaniljoja vai kinkyjä, monogamisteja vai swingereitä jne. Nämä ovat yksityisasioita, joita ei todellakaan tarvitse kertoa kenellekään. Lesboparin osalta haluan vain, että heillä on tasavertaiset oikeudet yhteiskunnassa: oikeus avioliittoon ja perheeseen, oikeus elämään ilman syrjintää ja kiusaamista töissä, suvussa, ystäväpiirissä jne.En siis laita kinkyyttä samalle ollenkaan samalle viivalle kuin em. seksuaalivähemmistöjä. Itse asiassa transvestiitit menevät ajattelussani samaan sarjaan kuin kinkyt... ehkä tämä on "väärä" mielipide, mutta en tajua miksei toisen sukuouolen kuteisiin pukeutumista voi pitää yksityisasiana... Eniveis, henkilökohtaisesti olen mielelläni kinkyydestäni hiljaa, koska se ei kuulu kenellekään eikä vaikuta arkiminääni millään lailla. Olen ihan tavallinen työssäkäyvä perheenäiti, eikä kinkyyteni liity esim. työasioihin mitenkään. Miksi ihmeessä siis pitäisin siitä töissä meteliä? Asiasta tietää puolison lisäksi vain osa kavereistani. Kysymys huoltajuuskiistasta on ihan aiheellinen, jos nyt joku älypää tuollaista käyttää exänsä mustamaalaamiseen. En näkisi että tuossakaan ongelma on kinkyys, vaan toisen vanhemman halu vetää toisen alta matto pois hinnalla millä hyvänsä. Tuossa tilanteessa liputtaisin asiallisen tiedon jakamisen puolesta.Tilanne kinkyjen keskuudessa ei oikeastaan ihan älyttömästi poikkea esim. homoseksuaalien tilanteesta. Myös osa homoseksuaaleista on ihmisiä, jotka eivät koe tarvetta kertoa tilannettaan työ- tai opiskelupaikalla eikä heidän elämänsä ulkoisesti erotu mitenkään heterotoiminnoista - sieltä kotona vaan saattaa löytyä samaa sukupuolta oleva henkilö. Tai sitten ei löydy. Biseksuaalien kohdalla tilanne voi olla vieläkin hankalammin havaittavissa - ei kai heteroavioliitossa elävä monogaminen biseksuaali ole yhtään sen vähemmän biseksuaali? Jos mietitään homo- ja biseksuaalisuutta niin ns. heteromaailman kanssa sen raskaimman taiston ovat käyneet ne, jotka eivät kykene sulautumaan massaan. Erityisesti ne jotka eivät mahdu sukupuolinormatiiviin. Kyllä ne flamboyant gayt ovat sitä lippua ensimmäisenä kantaneet. Ja mitä tulee kinkyihin. Osa kinkyistä on sopeutunut oikein hyvin sinne makuuhuoneeseen. Toisille se taas on paljon isompi asia, joka määrittää niin seksuaalisuutta kuin ihmissuhteitakin. Ne elämäntapakinkyt taitavat olla myös niitä, jotka ovat jaksaneet taistella niistä mahdollisuuksista joita nyt on. Tätä foorumiakaan ei olisi ilman elämäntapakinkyjä, kinky-yhdistykset eivät pyörisi ilman elämäntapakinkyjä ja BDSM:n julkisuuskeskustelukin on ammattilaisten ja elämäntapakinkyjen harteilla. BDSM-turvallisuustietoisuuskin tulee etupäässä elämäntapakinkyiltä. Varmasti monet transvestisteista pitääkin omaa juttuaan yksityisasiana - ongelma on se, että kyseisestä yksityisasiasta voi tulla kadulla turpaan. Kaikki eivät halua pitää näitä juttuja makuuhuoneessa. Makuuhuone voi olla toisille vankila.
Noh, itse koen kinkyn eron esim. homoseksuaaleihin olevan nimenomaan sitä, että kinkyys useimmiten rajoittuu seksin harrastamiseen, kun taas homo tai lesbo joutuu väkisinkin olemaan oma itsensä julkisesti jo parisuhde- ja perhekysymysten takia. Sinkuilla tilanne on tietty eri. Homo- tai transseksuaalisuus lokeroi ihmisen yhteisössä näkyvästi juuri siksi, että se on laajempi identiteettikysymys.Ei minuakaan suoraan sanottuna kiinnosta yhtään, mitä vaikkapa lesbopari touhuaa makuuhuoneessaan - ovatko he vaniljoja vai kinkyjä, monogamisteja vai swingereitä jne. Nämä ovat yksityisasioita, joita ei todellakaan tarvitse kertoa kenellekään. Lesboparin osalta haluan vain, että heillä on tasavertaiset oikeudet yhteiskunnassa: oikeus avioliittoon ja perheeseen, oikeus elämään ilman syrjintää ja kiusaamista töissä, suvussa, ystäväpiirissä jne.En siis laita kinkyyttä samalle ollenkaan samalle viivalle kuin em. seksuaalivähemmistöjä. Itse asiassa transvestiitit menevät ajattelussani samaan sarjaan kuin kinkyt... ehkä tämä on "väärä" mielipide, mutta en tajua miksei toisen sukuouolen kuteisiin pukeutumista voi pitää yksityisasiana... Eniveis, henkilökohtaisesti olen mielelläni kinkyydestäni hiljaa, koska se ei kuulu kenellekään eikä vaikuta arkiminääni millään lailla. Olen ihan tavallinen työssäkäyvä perheenäiti, eikä kinkyyteni liity esim. työasioihin mitenkään. Miksi ihmeessä siis pitäisin siitä töissä meteliä? Asiasta tietää puolison lisäksi vain osa kavereistani. Kysymys huoltajuuskiistasta on ihan aiheellinen, jos nyt joku älypää tuollaista käyttää exänsä mustamaalaamiseen. En näkisi että tuossakaan ongelma on kinkyys, vaan toisen vanhemman halu vetää toisen alta matto pois hinnalla millä hyvänsä. Tuossa tilanteessa liputtaisin asiallisen tiedon jakamisen puolesta.