Hotwife/aisuri -suhteen henkinen puoli

[pikkukyrpä]

Tänään on ensimmäinen kerta kun on tosissaan iskenyt sellainen, melkein pikku paniikki päälle siitä mitä ollaan tekemässä. Vaimolle on sovittu jo seuraavat treffit tämän saman miehen kanssa. Ja olen toivonut taas näkeväni suutelua sekä mennessä, että tullessa.
Tämän olen siis vaimoltani pyytänyt, mitään hän ei ole luvannut. Hänen tätä pitää viedä omilla ehdoillaan.

Mutta tosiaan on ollut pientä paniikkia päässä, mitä hittoa päässä liikkukaan kun tahtoo vaimolleen poikaystävän / rakastajan. Ja nyt pitää sanoo ettei nyt ihan sellaista mikä vie häntä laivareissuille tai on yötä poissa, vaan tällainen kevytversio missä käydään tunnin parin treffeillä ja sellasta kirjeenvaihtoa tyylistä poikaystävää.  Sitten välillä pantaisiin kolmestaan tai ainakin niin et mä oon näkemässä.

Mutta joka tapauksessa hämmentää tää juttu. Miksi ihmeessä sellaista tahtoo ja mikä siinä kiehtoo? Mikä naista siinä kiehtoo? Toki olen jutellut vaimon kanssa tästä, ja häntä viehättää ajatus kahdesta miehestä sängyssä ja ajatus poikaystävästä kans, mutta mikä siinä on se juttu ei ihan ole auennut. Ei minulle eikä hänelle varmaankaan.

Tai sitten tää on vaan tällasta pientä hermostuneisuutta, eikä saa ajatuksia kasattua tarpeeksi hyvin jotta pystyisi analysoimaan asiaa järkevästi. 

[Hirvaz]

No, ainakaan et ole yksin, ehkä se helpottaa huolta sekoamisesta tai seonneisuudesta. Tosiasiahan on se, että tulella tai vähintään kai pienellä liekillä leikkimistä tuo on mitä tulee parisuhteen tulevaisuuteen, mutta elämä on lyhyt jne. Sen verran niukasti tutkittu inhimillisen käyttäytymisen käsittämättömässä ryöppyävässä rikkaudessa tämä sara taitaa olla, että mitään ennusteita tuskin voi kukaan heittää.

En kylläkään tiedä onko vaimonlainaamista harjoittavien tai harjoittaneiden kulttuurien suhdemalleja, -tyytyväisyyttä ja suhteiden kestoa minkä verran ja millaisista vinkkeleistä tutkittu ja kenties vertailtu monogaamisempiin. 🤔

Sinänsähän ko. "vietti" on tavallaan sen johdonmukaista tunnistamista ja tunnustamista, että ihmisnaaraat ovat luonnostaan vähemmän yksiavioisia ja tarvitsevat vaihtelevamman partneripaletin välttyäkseen vallan näivettymästä. Ko. teesiä ei tietenkään tarvitse ainakaan purematta niellä.

Jos anglein kieli taipuu, niin Psychology Today:n artikkelissa koetetaan työntyä hieman pintaa syvemmälle. Myös sellainen opus kuin "Women's Infidelity" (Michelle Langley) makes a pretty good read ja on bongattavissa ilmaisena .pdf:nä, mutta sitä linkkiä en nyt enää tässä lähde sulle valmiiksi hoitelemaan.


  * )

P.S: Ketun hatut, tuli niin helposti ensinäkemältä vastaan, että härifrån tvättas.

[LeatherM]

Hei
Ei teillä hipeillä taida oikein psyyke riittää näihin juttuihin. Oma kokemus ainakin on että se aisuri oikeasti ohjaa näitä kuvioita.
Ärsyttää satsata johonkin juttuun jonka tietää kaatuvan milloin mihinkin syyhyn. Kokemusta on ammattidommestakin joka yrittää saada aisurinsa aisoihin, ei vaan saa.

Koettakaa nyt miehet tehdä kunnon mielikuvaharjoitteet ennen kun alatte esitellä näitä fantasioitanne naiselle.

Ja pikku vinkki parille joka näitä harkitsee, elkää nyt hyvät ihmiset ottako sitä kolmekymppistä oria josta nainen alkaa oitis suunnitella tuleville lapsilleen isää. Onhan meitä alfoja kypsässäkin iässä. 

LM

[Rietas Merenneito]

Äh, mitä besserwisseröintiä! Jos heti ei ole valmis käymään kiinni kuin sika limppuun, niin ei se tarkoita ettei "psyyke riitä". Terve ihminen työstää asioita mielessään ja ristiriitaisten tunteiden kokeminen tällaisesta on enemmän kuin normaalia.

Ja todellakin 3:lla tai 4:lla alkavan ikäinen ori tänne, kiitos.

[Retsam]

Käytännössä silloin  kun Prinssinnakin psyyke pettää  siittä kun se oma hottis nauttii  paremmasta hoidosta niin  koko combo on  totaalisesti kusessa.
Luvallisesti ja omasta halusta alkanut leikki twistaa mustasukkaisessa mielessä uusille ulottuvuuksille ja  kaikentasoisten kostotoimenpiteiden voimaa ja volyymia lisätään jopa bestiksien avituksella...

Prinssinnakki ei enää erota fantsua arkirealismista  ja mustasukkaisena myllertävä mieli keksiii keinonsa muka ansaittuun kostoon...

No, erohan siittä aina seuraa,mutta altavastaajaksi  ja lehdellä soittelemaan jäänyt Prinssinnakki jatkaa kostoiskujensa sarjaa älyämättä
lopettaa...       se siittä psyykkeestä ja sen kestokyvystä..

Tähän  taatiin pätee vain se vanha lääkes-  turpiin vain ja onnea,Prinssinnakille bestiksineen...

ja sit kuvioon astuvatkin viranomaiset,auttakaa,yhyy "toi paha setä löi  ihan ilman syytä"

.....eletty ja koettu...

[Hirvaz]

Eissaatana Retsam, olihan stoori. 😹

Sori. 😸


  * )

[pikkukyrpä]

Kiitoksia Hirvaz linkeistä!! Mielenkiintoista luettavaa.

Ja noi muut kommentit, heh hee, hauskaa omalla tavallaan. No joo eilinen paniikki ohi, pikkasen helpompaa taas tänään ja asiat selviää puhumalla. Hienoa kyllä katsoa vaimoa kun hän alkanut kiinnostua ja nauttia enemmän asetelmasta, luo minulle kans sellasta varmuutta ja hänen kanssa keskustelu on turvaa tuova.

Ja tietty minulla on lopulta ohjat, kuten hänelläkin, molemmat saavat keskeyttää koska haluavat. Ihan sama se on vaikka kuinka sadisti olisi ja toista piiskaa, kun se alistettu sanoo että riittää, niin sit se sadisti lopettaa. Muuten alkaa olemaan kyse pahoinpitelystä. Näitä juttuja ei pitäs ottaa niin tosissaan, perhana tää on seksileikki ja niin on isoimmalla osalla kaikilla täällä, joten pientä hymyä huuleen.
Tietenkin tiedän / tiedämme että riskit on isot ja mehän tietty tehdään tää paremmin ku kukaan muu  ja tavallaan tehdäänkin ku ei kukaan muu tuu tekee tätä meille.
Ja kyllä se vieras mieskin on tässä osa ”meitä” mutta pääosaa vedetään kyllä vaimon kanssa.
Tälle pitää osata välillä nauraakin. Ku onhan se nyt huvittavaa ku iso mies munat lukossa kyttä josko näkis ku vaimo suutelee toista, sit samalla saatanan kiihottavaa. Mutta sen koiraa ulkoiluttavan herrasmiehen mielestä hieman naurettavaa varmaan. Se ei näekään mitä mun / vaimoni päässä tapahtuu.

Muistetaan nyt kuitenkin pitää hauskaa siitä huolimatta et tässä mun ja vaimoni jutussa on omat riskinsä. Ja tätä lähinnä itselleni siis kirjoitan, että oikeasti muistais pitää hauskaa asioiden kanssa ja nauttia niistä.

Edelleen iso kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Ja enemmän ku mielelläni kuulen mielipiteitä ja kokemuksia muilta.

[IKRM]

Oikeasti valta on loppujen lopuksi aina vahvimmalla, niinkuin taisin jo aiemminkin sanoa.

Se, ketä loppupeleissä se vahvin sitten on, ratkeaa aika nopeasti kun peli alkaa.

Yleensä heikoin on se jolla on eniten hävittävää ja eniten tunteita pelissä.

IKRM

[pikkukyrpä]

Ymmärrän et henkisesti vahvimmalla on halutessaan se valta. Mutta miksi aina pitää olla toisella, eikö vois aidosti ajatella tehtävän näitä juttuja yhdessä?

Eikö vahva ole se joka uskaltaa luottaa toiseen ja jakaa valtaansa? Ihan työelämässäkin vahva johtaja antaa valtaa muille ja ymmärtää olevansa olemassa vain niitä alaisiaan varten. Eihän hänellä yksin mitään tehdä ja hän on yksin arvoton.

Ja se alistuva aina pystyy sanomaan seis, kuten alistava. Ja yhdessä ne säännöt on luotava, vaikka kuinka alistuisi, on jokin yhteinen sopimus.

Toki tämä meidän leikki on isommin tunteilla leikkivä ja sitä suuremmalla syyllä pitää olla yhteispeli kunnossa. Ja uskon vielä vakaasti että meillä on, toki jossain välissä asiat voi at muuttua ja se pitäisi ajoissa tunnistaa. Pystyykö siihen molemmat, ehkä?

[IKRM]

Näissä on aina enemmän osapuolia kuin kaksi, ja se ulkopuolinen joka peliin otetaan mukaan on aina luonteeltaan Dominoiva.

IKRM

[pikkukyrpä]

Kovin hyvin IKMR tunnut tietävän mitä me touhuamme kun niin ehdottomilla sanoilla kommentoit. Minä en ainakaan uskalla kenenkään muun touhuista mennä sanomaan kuinka aina sitä ja tätä.
Oletukset ja ehdottomuudet ovat mielestäni epämielyttäviä juttuja, oli sitten kyse mistä vaan. Tietenkin oletuksia joutuu aina tekemään, mutta niiden perusteella tehtävät ehdottomat päätelmät ovat jo hölmöä.

Toki usein varmaan onkin kuten sanot, muttei aina ja vaikka niin olisikin tässäkin tapauksessa. Miksi ihmeessä oletat vaimoni olevan niin heikko, että lähtisi miehen matkaa ja miksi kuvittelet minun olevan niin heikko etten pysty puolustamaan asemaani jos koen sen olevan uhattuna. Edelleen tahdon painottaa kyseessä olevan aikuisten välinen seksileikki, oikea elämä liittyy siihen kyllä, mutta seksileikki se silti on. Ja oikeassa elämässä on ihan eri realiteetit kun leikissä. Se pitäisi aina kaikkien muistaa, vaikka se vaikeaa välillä kiimoissaan onkin. Myös minulle, mutta onneksi vaimoni osaa välillä herätellä mut ja minä hänet.
Ja kyllä kolmannenkin osapuolen tunteet ja halut otetaan huomioon, siksi häneen tutustutaan ja keskustellaan asioista.

[Myskirotta]

Joitain kiehtovia ja koskettavia kokemuksia on kertynyt tähän ketjuun. Kiitos niiden jakamisesta.  Itseäni kiinnostaa sellainen hotwife/aisuri -suhde, jossa valtadynamiikalla on keskeinen sija. Ketjuun ovat kai toistaiseksi kirjoittaneet naiset, jotka eivät hotwifeina leiki vallalla, ja aisurit, jotka taas haluavat (ehkä) olla alistuvia aisureita. Minun ajatukseni koskevat dominoivan hotwifen ja alistuvan aisurin suhdetta, eli cuckoldingia. Olen nainen – jotakuta kiinnosti kuulla naisnäkökulmaa asiasta. Tämä on yhden dominoivan, korkean libidon omaavan, naisen näkökulma. Olen itsekin hotwifena alkutaipaleella; dominoinnista on pidempi kokemus. En siis väitä olevani asiantuntija, mutta näin olen asiaa itse jäsentänyt.

Itse ajattelen, että toimiva hotwife/aisuri -kuvio edellyttää varsinkin hotwifelta halua ja omistautumista tuohon järjestelyyn. Molempien osapuolten täytyy toki olla siihen sitoutuneita ja aidosti kokea saavansa tyydytystä, mutta koska hotwife on tässä leikissä se aktiivinen vallankäyttäjä ja leikin pystyynpanija, hänen työpanoksensa ja motivaationsa lopulta ratkaisee järjestelyn onnistumisen. Jos idea ei ole hänestä itsestään lähtöisin - ja varsinkin jos hän suostuu toteuttamaan tosiasiallisesti vain aisurista lähtöisin olevaa fantasiaa - riskit epäonnistumiseen epäilemättä kasvavat. Joko leikki ei lähde lentoon ensinkään tai hotwife saattaa törmätä seikkailuillaan hänen seksuaalisiin tarpeisiinsa paremmin vastaavan uroon ja jäädä sille tielleen.

En usko että leikki voi toimia ilman, että hotwifella on sekä valta että aitoa halua käyttää sitä. Jos mies ajaisi minut tapaamaan toista miestä ja pyytäisi jälkeenpäin saada kokeilla märkyyttäni, en todellakaan kokisi olevani sekä omani että aisurini seksielämän ylin päättäjä. Toki tämä voi toimia joillekin ja hyvä niin.  Itse olen sitä mieltä, että todellinen hotwife valitsee itse, keitä haluaa panna, panee miten haluaa ja sanelee kuka hänet jälkeenpäin nuolee puhtaaksi, jos nuolee. Kun leikitään, helvetti on irti. Hotwife rietastelee juuri niin kuin haluaa, eikä ole tilivelvollinen kellekään; aisuri saa runtua: siveysvyötä, pakotettua selibaattia, rikottuja orgasmeja, riuduttavia murusia alfanaaraansa seikkailuista, pakotettua sivustaseuraamista, kaikkea sitä mikä alleviivaa hänen alistettua asemaansa. Jos hän sanoo turvasanan, vieraissa juokseminen loppuu siihen, mutta niin loppuvat myös härnäämiset, lypsämiset ja muut herkut. Tällainen leikki ei sovi rusinoita pullasta ronkeloivalle subille.  Leikin ulkopuolella toki pitää neuvotella rajoista ja sopia yhteisesti pelisäännöistä, kuten missä tahansa suostumuksellisessa alistamissuhteessa.

Mielestäni tällaisessa suhteessa on tärkeää, että naisessa on aidosti molemmat hotwifea määrittävät ominaisuudet: sekä halu dominoida että voimakas moneen suuntaan tähtäävä libido. Jos hotwife ei halua dominoida, kyse ei ole cuckoldingista; jos taas dominoiva nainen ei halua paneskella vieraissa, kyseessä on domme, ei hotwife. Ja kuten Hirvaz kirjoitti ja Bastardo todisti, tottakai silloin leikitään tulella. Kyse on kuitenkin parhaassa tapauksessa samanlaisesta valistuneesta riskinotosta kuin missä tahansa muussakin bdsm-aktiviteetissa. Jos hotwife ei ole sarjaihastuja eikä seksiaddikti ja hänen ja aisurin suhde on aidosti toimiva ja hyvällä pohjalla, en näe miksi hän haluaisi lähteä toimivasta hotwife/aisuri -suhteesta. Mikäli hän on lähtenyt leikkiin mukaan aidosti omista motiiveistaan ja hänellä on aidosti vapaat kädet toteuttaa itsään, suhde on hänelle samanlainen lottovoitto, kuin sellaisesta haaveilevalle aisurille. Bastardo myös totesi hyvin, että jos tekee omat valintansa ja tietää mitä on tilaamassa, riskien realisoituminen ei ole maailmanloppu. Onpahan saanut mitä on halunnut. (Ainakin näin ymmärsin Bastardon lopputuleman karahtaneesta suhteestaan. Korjaa jos tulkitsin väärin.)

Nautinnollisia tutkimusmatkoja toivottaen,
Myskirotta

P.S. Joo… samaa kuin IKRM, valta on vahvimmalla. On hyvä miettiä, mitä tämä kunkin omassa suhteessa merkitsee. Se ei aina välttämättä ole niin ilmeistä.

[Jouni]

Yksi huomio näin ammattilaislasein tuohon kukkisgenreen.
On ollut mielenkiintoista huomata, että jotkut tulevat kokeilemaan sitä aisurin osaa parin kanssa.
Turvallisuusnäkökohta on ollut yksi syy, lisäksi se, että voi oikeasti kokeilla rajojaan ilman isompia menetyksiä.
Roolileikki voi siis toimia ilman sitä oikeaa kumppania, kutsutaan nyt sitä vaikka kuivaharjoitteluksi-(:

Aito kukkistilanne on yleensä aika kuumottava, kun ohitat sen aisurin hotellihuoneen ovella ja joskus toisen kerran lähtiessäsi huoneesta. Ei nimiä, vain kasvot ja ne ensifiilikset.
Dominoivuus voi olla ominaisuus ihan kummassa tahansa, aisurin osan ollessa se totteleva ja mukautuva osapuoli.
Vaikka kyseessä olisikin seksuaalisuuden toteuttamisen rooli, voi olla vaikeaa tavoittaa muunlaista dynamiikkaa suhteessa, toki poikkeukset vahvistavat aina säännön.

Jos koettaisin ehdotella puolisolleni tuollaista alfan kutsumista panemaan häntä minut pakotettuna katselemaan, saisin ehkä huvittuneen katseen lisäksi kevyen vittuilun, korkeintaan.

Jos taas vain kutsun viisi sellaista toteuttamaan minun optisen onanian tarvettani tai vain viihdyttämään häntä, se on ihan ok. Kannattaa opetella tuntemaan sen kumppanin rajat ja tarpeet ennen kuin vie asioita kovin kauas normista, myös d/s suhteissa-(:
Puhtaalla d/s pohjalla toki se dominoiva voi säveltää ja sanoittaa koko oopperan.

En ole varma, miten mikään edellisistä lauseista liittyi aiheeseen, mutta koska kerrankin kaivattiin jokaista mielipidettä...

[Rietas Merenneito]

Kiitos Jouni, kiva kuulla ammattilaisenkin näkökulmaa.

Itse mietin hotwifen dominointihalua. Olen kyllä kahden kesken sujuvasti domme, mutta hotwife/aisurikuviossa en tunne halua dominointiin. Tarvitseeko sen aina mennä niin? Vai puhutaanko silloin jo ihan eri kuviosta? Mikä on sellainen kuvio, jossa nainen saa käydä panemassa muita tai panee muita miehensä katsellessa, mutta ei ota dominoivaa roolia vaan pikemmin kaikki tapahtuu tasa-arvoisesti, siis että molemmilla on yhtä iso sananvalta?

[Myskirotta]

Kiitos Jouni, oli kiva kuulla vaihteeksi myös kolmannen osapuolen näkökulma.

Mikä on sellainen kuvio, jossa nainen saa käydä panemassa muita tai panee muita miehensä katsellessa, mutta ei ota dominoivaa roolia vaan pikemmin kaikki tapahtuu tasa-arvoisesti, siis että molemmilla on yhtä iso sananvalta?

Tottakai hotwife/aisuri -suhde voi toteutua ilman alistamista. Silloin se ei ole cuckoldigia, vaan ihan vain hotwife/aisuri -seksiä - yhdenlainen kolmen kimppa siis. 
 
Myskirotta