Tässä aloin miettimään paljon erinäisiä asioita.
Pää on oikeastaan aika täynä erillaisia kysymyksiä ja asiaa.
Tuntuu, että on pää jumissa ja kirjoittaminen yleensä auttaa tässä asiassa.
Mutta joo, eli olen melko kokematon Mestari, mutta koen olevani jonkinmoinen luonollinen Mestari.
Asioita mitä olen tehnyt on tullut vastaan eri keskustelualueilla ja wiki-kirjastossa, en ole "opiskellut" aihetta vaan tämmöisiä käyttäytymismalleja on vain.
Pohdin paljon omaa minääni, kuka olen ja millainen olen, mikä on D-puoleni.
Olen myös pohtinut paljon seksuaalisuutta, että tämä homma ei tuo minulle seksuaalistanautintoa, vaan kyse on paljon vahvemmasta tunteesta.
Se on vallantunne ja onnistumisesta saatu tyydytys.
En sulje seksuaalisuutta pois, se on upeaa, kun toinen on siinä tilassa, että tekee mitä haluan.
Tai ylipäätään, teen mitä haluan sallituissa raameissa.
Minut on kasvatettu hyvinkin kiltiksi ja nöyräksi pojaksi, sitä myötä on kasvanut kiltti ja nöyrä mies, jota käytetään paljonkin hyväkseen ja arvostus on tasoa 0
Tämän D-puoleni löydettyäni olen saanut osakseni arvostusta ja kunnioitusta ja koitan kasvattaa itseäni terveellä tavalla Mestarin asemaani ja toimimaan kuin Mestari myös siviilielämässäni.
Se ei suinkaan tarkoita, että olisin dominoiva muita ihmisiä kohtaan, vaan pikemminkin oman arvoni tuntemista ja asioiden loppuun viemistä.
Mitä tähän D-puoleen tulee, niin moni subiehdokas on sanonut minulle, että monesti on se henkinen puoli jäänyt kokonaan pois.
Toki kaikki tekee miten tekee, mutta nautin tuosta henkisestä väkivallasta hallitusti, se on hajoita ja hallitse taktiikkaa.
Tosin narttuni kanssa meillä on sanaton sopimus tietyistä käytössäännöksistä ja rajoista, miten toimimme siviilissä ja D/s tilanteissa.
Ne elävät tosin aivan hetkessä.
Miitissä tuli ilmi, että tämä täydellinen ihmismielen hajoittaminen ei olekkaan niin tavanomaista, kun olisin luulut.
Tosin me kaikki toimimme parhaaksi katsomallamme tavallaan ja jokainen D/s on erillainen.
Nautin myös minuun kohdistuvasta brättäilystä ja vielä enemmän itseasiassa primaalisesta toiminnasta.
Kyse on haasteesta ja itsensä likoon laittamisesta, Mestarin herättelystä.
Kun saa toisessa s-puolen esille, kesytettyä tuon uhmakkuuden ja saamaan toinen tekemään mitä haluan, niin se on palkintoni ja tavoitteeni.
Kuten tuossa sanoin, jokainen toimii omalla tavallaan, tiedostan tuon, enkä arvostele tai tuomitse toisia osapuolia ja heidän mielihalujaan.
Jokainen etsii sitä mitä itse haluaa ja mistä pitää.
En ole monogrammisuhde ihminen, mutta tässä D/s asetelmassa on jotain niin äärettömän syvällistä ja pyhää, että ei tulisi toisaalta mieleenkään pannoittaa ketään muuta ihmistä.
Enkä kyllä lainaisi subiani kenellekkään, pidän omaisuudestani hyvää huolta ja hänen hyvinvointinsa on tärkeää minulle, vaikka häntä välillä sätinkin.
Jotenkin myös toisen ihmisen alistaminen tuntuu lähtökohtaisesti pettämiseltä, enkä varmasti pystyisi aftercareen.
Kovasti mietityttää erillaiset tavat tuottaa fyysistä tuskaa, jättämättä jälkiä.
Jäljet ovat asioita, mistä olemme molemmat hyvin ylpeitä, mutta erinäisten syiden takia jälkien jättäminen ei ole toivottavaa.
Hengityksen kontrolointi, sähkö yms. erikoisempi kiinostaa vaihtoehtoina.
Kipu ei ole pääasia, mutta tiedän nartun tarvitsevan tuota, että pystyn kesyttämään häntä paremmin.
Mutta summasummana, tämä kaikki on jonkinmoista henkistäkasvua meille molemmille ja oman "pimeän puolen" etsimistä ja siihen tutustumista.
Siviilissä voimme olla aivan eri ihmisiä, kuin mitä sessioissa.
Siinä pääsee jokin piilossa ollut asia esille ja tuon esille tuominen toisinaan on hyvinkin eheyttävää arjen kannalta.
Kyse on tarpeiden tyydyttämisestä ja sessiot eivät ole leikkejä tai että vetäisimme roolia, vaan nuo ovat ihan aidosti meissä olevia piirteitämme.
Älkää ymmärtäkö minua väärin; tarkoitukseni ei ole todistella yhtään mitään, vaan kyse on hiukan jollain tasolla oman pääni selvittämistä ja asioiden ymmärtämistä.
Tämän myötä olisi kiva kuulla muiden ajatuksia aiheesta.
Sikälimikäli tämä on mukavaa, koska ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa toimia.
Tai ainahan on oikea ja väärä tapa toimia, mutta mikä on toiselle oikea, voi olla toiselle väärä ja päinvastoin.
Mutta kukaan ei tuomitse tapoja.
Mietin miittiä myös, että onko yleinen tapa ollut, että miitissä ollaan "siviiliminä" ja toista puolta ei oteta esille?
Inhoan sanaa rooli, koska roolin vetäminen ei ole aitoa.
Miitissä haaveilin nartustani, kuinka talutan häntä pannassa, laitan hänet lattialle istumaan ja itse siemailen olutta.
Kun hän olisi ollut tarpeeksi kauan nöyränä ja paikkansa tietävänä, niin hänkin olisi saanut hakea itselleen juotavaa ja olla vaan.
Tosin tuolilla istuminen olisi ollut kielettyä.
Tuossa miitissä oli tosiaan D/s porukkaa (tottakai) mutta kukaan ei ollut siinä alter egossaan ainakaan näkyvästi.
Tämä herätti kysymyksen, että kuuluuko asetelmat bileisiin enemmänkin kuin miitteihin?
Edit; sana sessiokin tuntuu toisaalta väärältä, koska roolimme elävät jatkuvasti ja toinen puoli saattaa tulla esille.
En pidä suunitelmallisuudesta, vaan että edetään tilanteen mukaan.
Toki sessio sana on helpompi ymmärtää, jos oletusarvona on toisen puolen esille tuominen ajan kanssa.