Miksi perse ei voisi olla tärkeämpi kuin persoona?

[Tuli]

Itsekin kuulun siihen osajoukkoon, joka haluaa tietää enemmän toisen persoonasta ja ajattelumaailmasta, koska omat juttuni liittyvät päänsisäisiin kokemuksiin. Ei sillä, etteikö hyvä perse olisi kiva ja seksikäs asia. Sanon tämän sillä, että en ole tällaisen hakemisen kohderyhmää ja ehkä siksi kannattaa arvioida kriittisemmin mitä itse sanon asiasta.

Ihan vaan fetissiä tai hyvää persettä hakevankin kannattaisi mielestäni miettiä asiaa sen haettavan kumppanin näkökulmasta:
- joutuuko toinen arvioimaan omaa turvallisuuttaa kuinka tarkkaan? (Vastaus riippuu siitä haluatko sitoa tämän vai tavata julkisissa bileissä kumipuvut päällä.)
- millä tavoin toinen osapuoli voi alustavasti arvioida sitä, oletko luotettava ja turvallinen henkilö? Voiko sinuun tutustua skenen tapahtumissa (ja kauempaa arvioida olisiko tuo kiva tyyppi)? Voiko sinuun tutustua baarikirjoittelusi kautta? Entä tekemäsi ilmoituksen kautta? Annatko itsestäsi sellaisen kuvan, että uskot kun sinulle sanotaan ei?
- mikä on se ilo, mitä toinen osapuoli saa asiasta? Pitääkö olla fetissi juuri siihen sinun juttuusi vai voisiko se kiinnostus tulla muuta kautta? Osa esim. tykkää piiskauksesta tai suihinotoista vain, jos kokevat esim. tunneyhteyden sen toisen ihmisen kanssa. Oletko valmis tarjoamaan tällaista laajempaa juttua vai rajaatko hakusi vain niihin, jotka suhtautuvat hakemaasi asiaan itsessään fetissinä? Entä jos rajaaminen tarkoittaa sitä, ettei ketään löydy? Oletko mieluummin yksin vai joustat siinä, mitä olet valmis tarjoamaan toiselle ihmiselle?

Lisäksi: oletko itse sellaisessa asemassa, että tosi moni haluaisi leikkiä sinun kanssasi, jolloin voit valita (esim. siksi, että olet nuori ja kaunis tai osaat jotain mitä moni haluaa kokea)? Tai ovatko hakemasi ihmiset sellaisia, joiden kanssa tosi moni haluaisi leikkiä?

Jos ensimmäistä, kannattaa miettiä miten voit karsia jo ilmoituksella vääränlaisia hakijoita, jotta todennäköisemmin löydät oikean. Jos taas jälkimmäistä, kannattaa miettiä mitä tarjottavaa sinulla on, joka saisi haluamasi ihmiset kiinnostumaan juuri sinusta.

[Alexios]

Elämää vähemmän nähneenä ajattelin vielä mustavalkoisesti, että kaikissa tilanteissa pettäminen on väärin. Sittemmin elämä heitti eteen tilanteen, jossa olin luotetun ystävän roolissa, enkä nähnyt ystäväni tilanteessa mitään eettisempää vaihtoehtoa kuin pettäminen.

Mietin, missä tilanteessa pettäminen olisi eettisempi valinta kuin esimerkiksi ero.

[bikantti]

Elämää vähemmän nähneenä ajattelin vielä mustavalkoisesti, että kaikissa tilanteissa pettäminen on väärin. Sittemmin elämä heitti eteen tilanteen, jossa olin luotetun ystävän roolissa, enkä nähnyt ystäväni tilanteessa mitään eettisempää vaihtoehtoa kuin pettäminen.

Mietin, missä tilanteessa pettäminen olisi eettisempi valinta kuin esimerkiksi ero.

Sehän on ihan kiinni siitä, että mitä etiikkaa itse kukin noudattaa ja pitää ns. totena itselleen.

Esimerkin vuoksi avaan, että ero olisi mitä todennäköisimmin johtanut siihen, että eräs viaton lapsi olisi menettänyt sosiaalisen ja samalla ns. lainsuojattoman vanhempansa ja jäänyt sairaan juridisen vanhemman luokse. Ei paljon tuossa tilanteessa tule omaan mieleen tuomita, kun sosiaalinen vanhempi jää suhteeseen huolehtimaan lapsesta ja samalla tekee henkilökohtaisia valintoja joilla yrittää pitää itsensä edes jotenkuten onnellisena ja siten hyvänä vanhempana. (Tämä esimerkki ei ole tällä foorumilla eikä muutenkaan skenessä eikä pitäisi olla tunnistettavissa.) En tule jatkamaan keskustelua tästä casesta, koska se on mielestäni aivan turhaa spekulaatiota. Kukaan muu ei niissä kengissä ole päätöstä tekemässä kuin tuo ihminen itse.

Pointtina se, että minä en tosiaan osannut omalla mielikuvituksellani keksiä tilannetta, jossa pettäminen näyttäytyisi hyväksyttävänä ratkaisuna. Sitten sellainen kuitenkin vain tapahtui, koska elämä on monimutkaisempaa kuin mitä ihminen osaa kuvitella. Tämä yhtenä näkökulmana siihen, että kukapa ulkopuolelta voi tietää, miten monenkirjavia seuranhakijoiden elämäntilanteet ovat.

[lemmikki]

Tähänkin moni on jo ehtinyt kirjaamaan omat perustelunsa sille, miksi on tärkeää tuntea/luottaa/pitää kumppanista ja miksi haluaa tietää erinäisiä asioita, ennenkuin lähtee sessioimaan tai edes kahville.

Olen miettinyt samaa usein, kun näen jotakuta läksytettävän deittipalstalla. Joskus ohjeet ovat hyviäkin - ottaen huomioon seuranhaun tavoitteet ja ilmoituksen kömpelyyden. Mutta yhtä usein aletaan porukalla sättiä deitti-ilmon jättäjää, seikoista, joiden pitäisi lähinnä johtaa siihen, että itse ei vastaisi ko. ilmoitukseen.

Minäkin olen pohjimmiltani ihminen, jolle ulkonäkö on aika samantekevä seikka ja nautin syvemmistä suhteista. Toisaalta, olen joissain elämänvaiheissa nauttinut seksistä seksin harrastamisen ilosta ja tavoitellut tilanteita, joissa en edes halua tietää kumppanin nimeä. Välttänyt itsekin paljastamasta liikaa ja karttanut etenkin tunteita. Sellaisissa asetelmissa on oma kiihottavuutensa. Mahdollisuus taantua eläimeksi ja keskittyä fyysisyyteen. Ei paineita siitä, tekeekö vaikutuksen eikä mitään tarvetta pitää yhteyttä jälkikäteen. Seksi tuntemattoman kanssa ei ole kovinkaan harvinainen fantasia. Toki silloin pitää tarkkaan arvioida riskit, mutta miksi sellaista seuraa ei saisi hakea yhtä lailla, kuin muutakin?

Deitti-ilmoja on monenlaisia. Useimmille löytyy jotain osuvaa. Ehkä usein neuvomisen/arvostelun tarve syntyykin siitä, että henkilö voisi osua omaankin seurantarpeeseen, mutta ilmon pinnallisuuden tai suppeuden vuoksi ei voi oikeastaan olla varma. Tällöin voisi olla korrektimpaa lähestyä yksityisviestillä, kuin ladata täyslaidallinen haukkuja henkilön ktiteereistä tai ilmon/profiilin puutteista.

Me ollaan kaikki erilaisia. Minusta on ollut vapauttavaa olla joskus pelkkä perse. Olen jopa nauttinut asetelmasta senkin vuoksi, että oletan ihmiselle jääneen minusta täysin väärän kuvan. Ts. Se ei koskaan saa tietää, miten paljon enemmän mä voisin olla, koska mä en just nyt halua antaa yhtään enempää. Jos mua on pidetty ehkä vähän kevytkenkäisenä ja tyhmänä blondina, sen parempi. Jos haluu saada on pakko antaa. Joskus voi vain haluta saada ja antaa vähän suoraviivaisempia asioita. Ei ehkä hyvä lähtökohta parisuhteelle. Mutta panosuhteelle voi olla toimivakin.

[Ansku]

Ei mun mielestä foorumilla paheksuta suoraviivaisen panoseuran hakemista. Jos se onnistuu, niin sehän on vain hyvä. Toki riskit on hyvä tiedostaa. Mökki- tai laivareissu on ilman exit-pläniä, jos kumppani paljastuukin epästabiiliksi.
Yleensä ilmoituksien kommentoinnissa soihdut ja talikot nousee silloin, kun panoseuran hakeminen ei onnistu ja alkaa nillitys, että eikö täällä olekaan pervoja naisia tms.

[latexbun]

No ei minulle vaan ole. Jos persoona ei kiinnosta, ei kiinnosta se persekään. Tässä vuosien saatossa on korvainväliperversio vain kasvanut entisestään. Kukin silti tavallaan, eihän se ole minulta pois.

[Stylos]

Erottaisin luottamuksen rakentamisen toiseen tutustumalla (huom. joitakuita voi myös kiinnostaa tietoisen ja toivottavasti hyvin harkitun riskin, ottaminen); ne kriteerit, jotka ITSE kukin asettaa OMALLE seuranhaulleen; ja siveyspoliisia muistuttava toiminta, jossa aletaan ruotia toisten hakujen oikeutusta. Tässäkin ketjussa on nähty, ettei ilmiö suinkaan ole tuntematon baari-rahvaan kokemusmaailmassa.

Baareihin yleensä kuuluu, että siellä yritetään iskeä. Vaikka deitti-palsta poistettaisiin, niin sitten ihmiset valittaisivat muualla kokemiaan pettymyksiä, kun ei saatu vastakaikua tai vastakaiku on ollut jotenkin vääränlaista.

[Lettu]

Itselleni on aivan ensiarvoisen tärkeää pystyä luottamaan täysin siihen henkilöön joka saa minua koskettaa. Aina luottamuksen syntymiseen ei tarvita viikkojen tutustumista, luotan omiin vaistoihini. Jokainen saa tietenkin hakea mitä haluaa ja kuinka haluaa kunhan ottaa vastuun omista valinnoistaan.

[PinkCat]

Ei mun mielestä foorumilla paheksuta suoraviivaisen panoseuran hakemista.

En yleensä jaksa muistella vanhoja mutta voin sanoa omasta kokemuksesta että kyllä paheksutaan. Vaikka kuinka ollaan missä kontekstissa niin se miesten huora-madonna -kompleksi on niin vahva että panoseuran hakeminen sillä perusteella että ihan sama mitä päässä liikkuu kunhan on iso kyrpä (ja kuva ois kiva) niin siitä saa kuulla vielä vuosia myöhemmin, miten ällöttävää se on ja miten mä olen täysin pilaantunut nainen.
Ps. Täältä ei löytynyt yhtään panosuraa.

[bikantti]

+ 1 yllä olevaan ja huora-madonna-kompleksiin.

Forkalta edelleen puuttuu (tietääkseni) se moraalikeskustelu, että mikä etiikan suuntaus on kelleki sellanen elämää ohjaava...  Joojoo, oon muka väärällä forkalla siihen, kuultu on. Jotenkin nämä jotkut kolumniaiheet vain huutavat sellaista, kun keskustelu lähtee siihen, että mikä mieltymys/kriteeri kenenkin mielestä on oikein ja väärin, mutta sitten ei kuitenkaan mennä perustavalla tasolla siihen, että MINKÄ vuoksi oma moraalinäkemys olisi parempi kuin toisen. Ja että voiko X:n moraali olla jotenkin ns. parempi kuin Y:n. Minun silmiini näyttää jotenkin siltä, että osa porukasta ajattelee, että jokaisella on oma moraalikäsityksensä ja yksikään ei voi olla siinä toistaan parempi kun taas osa porukasta vaikuttaa ajattelevan, että olisi jokin universaali arvopohja olemassa ja jotkut penteleet eivät vain noudata sitä.

[Isrika]

Itse olen harrastanut "yhden yön juttuja" aikanaan, mutta ne eivät olleet netti-ilmoitusten perusteella, vaan naamatusten tapaamisten. Eli se joku pieni intressi tai kipinä syttyy siinä kun tyypin on tavannut, että on jaksanut lähteä sen mukaan, harva on kuitenkaan ollut sellainen että olisin yöksi halunnut jäädä, vielä harvempi sellainen jonka olisin omaan kotiini tuonut.
BDSM:n myötä olen löytänyt paljon mielnkiintoisemman maailman, kuin tämän pelkän pissavehkeiden yhteen hinkkaamisen, niin tuollainen ei tyydytä enää.

Itse todellakin tarvitsen kiinnostumisen heräämisen, että on mitään intressiä tyyppiä tavata. Aika on kallista, kun sitä on vuorokaudessa ihan liian vähän. Pikakahvit nyt voi juoda kenen kanssa tahansa jos samaan kaupunkiin sattuu, mutta niin ettei tapaamisen oleteta päätyvän vällyjen väliin. Minun kiinnostukseni ei herää "moi-mitä-kuuluu" -viestillä. Eikä se herää sillä jos kerrotaan kuinka joku haluaa nuolla pilluani tai hieroa jalkojani. Eikä sillä että saisin piiskata niin että veri lentäisi. Vaikka toiminta olisi pelkästään sadistin ja masokistin hippaa, niin jotain mielenkiintoista siellä persoonassa on oltava, että se kiinnostus herää siihen rääkkäämiseen.
Se ei kyllä minun kohdallani tarkoita pitkää selontekoa arkielämästä, poliittisia kantoja, koulutuksen avaamista tai työpaikan kertomista. Itseeni toimii huono huumori sopivasti annosteltuna kaikkein parhaiten. No näkeehän sen jo siitä, kenen kanssa sitä nykyään elämänsä jakaa...

Mitä taas tulee tämän sivuston deitti-ilmoihin, niin jokainen saa hakea sellaista seuraa kuin haluaa, siten kun haluaa. Mutta silloin ei myöskään hirvittävästi kannata valittaa, jos seuraa ei löydy. Siihen varmasti vastataan jos seuran puuttuminen käännetään sivuston käyttäjien, tai lähinnä sivuston naisten, syyksi.
Itse olen hakenut sessioseuraa, ja löytänyt. Olen hakenut kesäkullia, ja löytänyt. Joskus kerran kokeilin kepillä jäätä syvemmän ihmissuhteen hakemisessa, mutta ne viestit ei sellaiseen lämmittäneet yhtään, niin jatkoin lihallista ilottelua silloisen dildoni kanssa ja hyvä niin, koska siitä se syvempi ihmissuhde kasvoi.
Pelkästä panosta voi siis tulla paljon, jos tähdet ovat kohdallaan, mutta tässäkin tapauksessa tyyppi oli tehnyt itsestään jo foorumilla valmiiksi kiinnostavan, ilman ensimmäistäkään privaviestiä.

[Gitta]

Hyvä perse voi herättää kiinnostuksen, mutta hyvä persoona pitää sen kiinnostuksen yllä. Ja jos on valmiiksi todettu (livenä tai foorumilla tai tekstareilla you name it) kyseessä olevan hyvä persoona, niin hyvää persettä ei edes tarvita. Mua kutittelee se mikä ihmisen päässä liikkuu, mutta en pysty suorilta nimeämään että mikä se on. Eikä se, että on hyvä persoona tarkoita sitä että kaikesta ollaan samaa mieltä. Ei helvetissä. Mut joo, mä oonki vissiin vähä vaikee. 

[bin_hki]

olen joissain elämänvaiheissa nauttinut seksistä seksin harrastamisen ilosta ja tavoitellut tilanteita, joissa en edes halua tietää kumppanin nimeä. Välttänyt itsekin paljastamasta liikaa ja karttanut etenkin tunteita. Sellaisissa asetelmissa on oma kiihottavuutensa. Mahdollisuus taantua eläimeksi ja keskittyä fyysisyyteen. Ei paineita siitä, tekeekö vaikutuksen eikä mitään tarvetta pitää yhteyttä jälkikäteen. Seksi tuntemattoman kanssa ei ole kovinkaan harvinainen fantasia. Toki silloin pitää tarkkaan arvioida riskit, mutta miksi sellaista seuraa ei saisi hakea yhtä lailla, kuin muutakin?

Me ollaan kaikki erilaisia. Minusta on ollut vapauttavaa olla joskus pelkkä perse. Olen jopa nauttinut asetelmasta senkin vuoksi, että oletan ihmiselle jääneen minusta täysin väärän kuvan. Ts. Se ei koskaan saa tietää, miten paljon enemmän mä voisin olla, koska mä en just nyt halua antaa yhtään enempää. Jos mua on pidetty ehkä vähän kevytkenkäisenä ja tyhmänä blondina, sen parempi.

Hyvin kirjoitit Lemmikki. Tuntemattomassa esineellistäjässä on valtava määrä mystikkaa ja vaaraa. Pelkoa ja euforiaa.

Minun silmiini näyttää jotenkin siltä, että osa porukasta ajattelee, että jokaisella on oma moraalikäsityksensä ja yksikään ei voi olla siinä toistaan parempi kun taas osa porukasta vaikuttaa ajattelevan, että olisi jokin universaali arvopohja olemassa ja jotkut penteleet eivät vain noudata sitä.

Just näin. Sinänsä, mä en jaksaisi varmaan osallistua keskusteluun oman moraalini paremmuudesta/huonommuudesta verraten jonkun toisen moraaliin.

Jokaisella pitäisi olla oikeus tavoitella sellaista suhdetta kuin haluaa. Eri asia sitten on, että toteutuuko se oma fantasia täydellisestä suhteesta - lyhyestä tai pitkästä. Jokainen ottaa riskin hakiessaan seuraa ja joutuu vastaamaan omista valinnoistaan. Takuuta ihmissuhteisiin ei tule vaikka kuinka vatuloisi kumppaniehdokkaita - Ihmisillä on historiaa ja enemmän tai vähemmän näkyvissä olevia ominaisuuksia ja ne vaikuttavat. Aivan mahtavia tyyppejä on tullut kinkytaipaleella vastaan ja ainakin yksi kunnon narsisti (tämä henkilö ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan tällä forkalla), jonka kanssa oli viihdyttävää, kun ymmärsi tarinan juonen (9 1/2 viikkoa) ja nautti ainutlaatuisista kokemuksista.


P.S. Katsotaan sitten viikonloppuna, mitä sille persikkaiselle perseelle voisi tehdä? Ehkä rikki revitty granaattiomena olisi pikkuvaimolle soveliaampi sävy? 

[scar]

Enpä usko että perseensaanti on mikään ongelma sitä vain,sitä vain halajavalle- saa oikasta,jos someone scar is wrong in internets-

Melkein lainasin oikein,uusi yritys:

Bikantti kirjoitti:

   Järjellä olen sitä mieltä, että tietysti ihmiset hakee seuraa juuri niillä kriteereillä kuin haluavat ja paras kriteeristö on se, jonka ihminen itse määrittelee. Tietysti.

Aamennan tätä 

[dh]

Niin kumpaankin voi tietysti kyllästyä, mutta uskoisin, että persoonan kanssa on helpompi tulla juttuun pitkässä juoksussa.

Yritä siinä nyt sitten sen perseen kanssa kommunikoida, että mitä kuuluu? No tähän tietysti joku älykkö vastaisi, että perästä kuuluu mitä kuuluu.

Valitsen siis hänet eli persoonan tärkeämmäksi.

Vaikka täytyy myöntää, että kyllä nuorempana tuli naivisti ajateltua perse edellä-ajattelutavalla...elämä on opettanut ja pitkän matkan juoksu...