Puhutaanko nais-subin iästä ja ikääntymisestä?

[ametistiaurinko]

Viisikymppisenä naisena, mutta en subina, tunnistan pohdinnoista omaa ja vieraampaa ajattelua. Ymmärrän haikeuden ja kaipauksen niitä asioita kohtaan, jotka eivät enää koskaan sellaisenaan toteudu. Muutenkin kuin kinkyelämässä on vain totuttauduttava siihen, että on asioita joita ei voi enää tehdä niinkuin joskus on tehnyt/kuvitellut tekevänsä. Joskus kuvittelin pelastavani maailman, nyt tiedän että voin pelastaa jonkun murtomaalisen pienen sirusen. Hetkeksi, jollekin.
Masokisti minussa heräili piirun vaille viisikymppisenä, joten mitään aloittajan kuvaamaa en ole kokenut. Tämä on ollut vain maustetta ja sellaisena se saa pysyäkin. En olisi pystynyt käsittelemään kinkypuoltani nuorempana, ikä on tuonut mukanaan suurimmalti osin hyvää.

[Selina]

Erittäin hyvää keskustelua on herännyt ja varsin positiivisia on suurin osa vastauksista. Oikein hyvä niin ja kiitos ajatuksienne avaamisista.

Se mitä tässä tosin ei näy on kaikki ne yksityisviestit, mitä olen myös asian tiimoilta vuorokauden aikana saanut minulle täysin tuntemattomilta ihmisiltä. Jostain syystä monet naiset, jotka kokevat samaistuvansa aloitukseeni, eivät ole kirjoittaneet ajatuksiaan julkisesti ketjuun, vaan lähestyneet minua privana. Samalla monet ovat kuvanneet aloitustani "rohkeana". Johtuuko siis yksityisviestin kirjoittaminen rohkeuden puutteesta vai mistä on kysymys? Ja jos näin on, niin miksi? Asettaako tällaisten asioiden ääneen sanominen henkilön mahdollisesti haavoittuvaan asemaaan? Jos niin on, niin mielestäni sitä suuremmalla syyllä on syytä nostella kissoja pöydälle. Niistä priva-vastauksista on siis tullut hetkittäin olo, että olenko kenties sohaissut tabua.

Monet ovat myös lähettäneet "Kyllä sä kelpaat vielä"-viestejä. Kiitän kaikista niistä, vaikka se ei varsinaisesti ollutkaan mun aloitukseni pointti (vaikka myönnän avoimesti kärsiväni ikäkriisistä), vaan se, että haluaisin sen oikeasti ikääntyneemmänkin naisen kelpaavan jollekin. Hienoa kuulla, että siltä osin onnellisiakin tarinoita on.

[Unikeko]

Hieman sivuraiteelle talvimyrskyn kunniaksi (nyt kun taas pistorasiasta tulee sähköä):

Jos ajatellaan että miehet saavuttavat seksuaalisuutensa huipun 20 ikävuoden tienoilla ja naiset 30 vuoden tienoilla niin siinä saman ikäisen kanssa seurustellessa on aina sen 10 vuotta eri tahdissa.

Niin ikään kun oma muisti on joissain asioissa kovinkin pitkä niin omista luokkakavereista ainakin kaksi on alkanut  itseäni viehättää vasta päästyään reilusti yli 30 ikävuoden ja parhaimmillaan vasta nyt 40 täyttäneinä toinen lapsettomana ja toinen kolmen lapsen äitinä.

Mistä se sitten voisi johtua- no omasta kypsymisestä kenties, mieltymysten muuttumisesta tai monipuolistumisesta tai sit vaan tavallisen miehen elämän rajoituksista. Kaikille ei riitä supermallin muottiin mahtuvia tekniikan tohtoreita tai yli 200 000 € vuodessa tienaavia erikoislääkäreitä.

Taas toisaalta ihminen oppii myös huonoista kokemuksista ja niistä voi jäädä estoja/traumoja.

Tällä foorumilla kinkyikyn osalta kokemuksen määrä voi olla sama 18 tai 81 täyttäneellä tai nollassa 40-60 täyttäneellä. En yllättyisi jos vastaan tulisi joku jo 90 täyttänyt jolle ei ole vielä subia tai naista ylipäätään löytynyt. "kuka tällästä vanhaa kääkkää enää huolis?" pohti yksi 89 v vanha poika.

Nyt taas sit tuntuu että n 22 vuotta sitten olisi pitänyt olla tämä foorumi olemassa ja kirjoittaa heti deitti-ilmoitus ja tallettaa se. Varmaankin se ilmoitus olisi kokenut melkoisen evoluution ja jos silloin kärkipäässä olleet kriteerit tai mieltymykset voisivat olla vähemmän tärkeitä tai kokonaan muuttuneita. Eli jos silloin etsinnässä olisi ollut sub nainen, lapseton sinkku joka antaa kaikki aukot käyttöönsä niin nyt kärkipäässä olisi kenties rehellisyys, sinut itsensä kanssa, terve sielu terveessä ruumiissa ja halu kokeilla.

Eli tuntuu että itsekin olen aina ollut ja varmaan tulen olemaankin väärän ikäinen, väärän pituinen ja kenties väärä mieltymyksiltäni.

Kiinnostuksen alkamisen ja sen säilymisen eteen joutuu vaan tekemään enemmän töitä kun ikää tulee lisää. Liioitella ei saa eikä välttämättä tarvitsekaan. Jos ruokakaupassa klo 21 heitetään roskiin 1.1.2019 vkp ruokia niin se johtuu siitä ettei turvallista käyttöä voi enää taata. Ihmisillä on jonkun mielestä se parasta ennen päiväyksensä, mutta se ei tarkoita etteikö hyvää elämää voisi olle edessä siitä vielä useita vuosikymmeniä tai sit elämä loppuu ennen aikojaan. Tällä ikää vaan sit alkaa toivoa enemmän merkityksellisyyttä ja seikkailut voi olla seikkailtu. Tai sit joku kokee sen seksuaalisen heräämisen vasta 40 vuoden nurkilla tai vapautuu kasvukivuistaan.

Elintavoilla on suuri merkitys muutenkin kuin siinä mielessä että katsoo mitä elintä sisäänsä ottaa missä tavoin. Jos kaksi nuoruudessaan kuvien perusteella lähes kaksosta sijoitetaan kasvamaan toisiaan näkemättä ja kuulematta, voi olla että toinen näyttää 33- vuotiaana siltä että tarvitsee kysyä papereita tupakkaa ostaessaja toinen on jo käynyt korjauttamassa rintansa, kiristyttämässä pillunsa,  kasvoja kiristetty kolmeen otteeseen ja vatsanahkaa 40 kg laihdutuksen jäljiltä.

Tabu joo. Kaverini Jussi aikoinaan ravintolaan lähiessä totesi: "Ei ole rumia naisia.  On vain liian vähän alkoholia."

Suuri ikäero ei toimi aivan kaikille, jollekin se on toiminnan edellytys.

Käykö kuitenkin lopulta niin että mieltymykset muuttuvat kohti omaa ikäluokkaa ja sitten tarjolla olevien miesten ja naisten suhde vääristyy miesten kuollessa nuorempina tai halujen ja kyvyn vähetessä?

 
 



   

     

[PinkCat]

Mun on jotenkin ihan hirveän vaikea samaistua tähän vaikka olenkin "kohderyhmää" eli nelikymppinen nais-sub. Yritin kovasti ja oon lukenut aloitusviestin monta kertaa ennen vastaamista. Mulle ikä on aina ollut hyvä juuri siinä kuin se on, paitsi ehkä 16-vuotiaana jolloin ois halunnut olla jo täysikäinen. Ei ole myöskään tullut mieleen että minua ei haluttaisi ikäni takia. Kerran yks mies sano mulle baarissa että "oot ihan hyvännäkönne mut en panis sua koska oot liian vanha" Olin sillon n.30 ja hän oli n.25.
Omia suhteitani tai suhteettomuuttani miettimällä musta tuntuu että mitä vanhempi olen, sitä vakavammin muhun suhtaudutaan ja paremmin kelpaan. Nuorempana olin enemmän pillu, nykyään enemmän ihminen.
Sitä paitti oon ite sitä mieltä että oon ihan kuumimmillani nyt 

Jk. Lisätään vielä tarkennus että en siis vähättele aloittajan kokemusta, pystyn ymmärtämään että se tunne voi olla ihan todellinen, en vain itsestäni sitä löytänyt.

[Neiti Heinänen]

Musta on niin hyvä ihanaa olla nainen kuin versus se 18 vuotias pelkkä pillu.

[rovasti48]

Nainen on kuin viini, paranee vanhetessaan 

[Kesyeläin]

Yritän kovasti ymmärtää sen, ettei todennäköisesti näissä viesteissä ole niin halveksuvaa sävyä, kuin niistä onnistun lukemaan. Ei kai aikuisilla ihmisillä, joista monet kertovat itsetuntonsa parantuneen, voi olla tarvetta edistää sitä itsetuntoaan polkemalla näitä "nuoria sub-naisia" (joihin kieltämättä itsekin lukeudun) alaspäin?

Olenko siis lapsi, pelkkä pillu, huonon itsetunnon omaava, huonolla itsetuntemuksella varustettu, tyhjäpää, pinnallinen, enkä välttämättä täysipäinen? Miksi? Siksikö että kohdassa "ikä" on numero, joka ei ole ylittänyt jotain maagista rajaa?

Monesta viestistä luen tarpeen tulla nähdyksi ihmisenä, kaipuun siitä ettei vääjämättä kasvava numero varjoistaisi ihmissuhteita. Pyydänkin nätisti teitä muistamaan miettiessänne sen, että myös "me" nuoremmat (tai ainakin minä) haluamme tulla nähdyksi ihmisenä. En minä halua olla vain "nuori viaton tyttö" jollekin setämiehelle, haluan olla ihminen, yksilö, minä. Ja pyrin näkemään ihmisestä muutakin kuin numeron, koska olen joutunut toteamaan, että omat arviot milloin kenenkin iästä menevät yleensä pieleen ja siinä kohtaa olen ymmärtänyt sen, kuinka vähän ikä vaikuttaa ihmiseen ihmisenä.

Lopuksi vielä. Olen vilpittömästi pahoillani ja surullinen kaikkien teidän puolesta, joita on poljettu ikänne takia ja ihmettelen ihmisten pikkumaisuutta sen suhteen. Se, ettette kelpaa ikänne takia kertoo paljon enemmän hänestä, jolle te ette kelpaa, kuin teistä, ja minusta se ei kerro siitä ihmisestä mitään hyvää.

Kukas kissan hännän nostaa ellei kissa itse.

Muistakaa tsempata itseänne ja toisianne, kunnes pystytte muistamaan sen, että te kelpaatte kyllä!

[fen84]

Jos koitetaan löytää se mukavempi tulkinta tolle niin olisko se niin et se olis nyt vanhempana tehty tulkinta siitä miten se on ollu omalla kohdalla nuorena? Eikä yleistäen, koska vaiks niin ajattelis niin semmoset voi pitää omana tietonaan, ihan vaan sillä perusteella et jos ei oo mitään hyvää sanottavaa niin sit voi olla hiljaa...

On multakin hiljattain ikäkeskustelussa hypänny sammakko suusta, kun totesin et tietyn ikäiset on yleensä kasvattanu ittelleen aivot. Noloa. Mulla on tapana käyttää tota ilmaisua koirista ja sit se vaan hyppäs, kylläkin kuvaamaan sitä et on ehtiny kehittymään erinäisissä asioissa (mitä ei oo tarkoitettu alentamaan nuorempia, mut useimmille tapahtuu jonkinsortin muutosta elämänkokemuksen lisääntyessä) ja arvomaailma ja elämäntilanne ehkä sopii paremmin omaan.

[armadillo]

Joitain näkökohtia:

• On tullu leikittyä muutamankin kolme- viiva nelikymppisen naisen kanssa. Kauniita naisia, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kivaa on ollu.
• Nainen ei missään iässä ole "pelkkä pillu", eikä ketään muutakaan voi redusoida pelkäksi sukupuolielimeksi. Piste. Rivinvaihto.
• Keski-ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia sekä kehoon että sosiaaliseen identiteettiin, joista osa on väistämättömiä. Jokaisen pitää niihin sopeutua ja opetella käyttämään ne edukseen.
• Jos ei ikänsä puolesta kelpaa jollekin yhelle tyypille esineellistettäväksi, niin kyllä aina löytyy joku toinen, joka haluaa esineellistää just sun ikäistä. Suurten lukujen laki sen sanoo. Niin, kerta!

Ja hei, ei oo kaikille itsestäänselvyys että ikinä ees pääsee kriiseilemään näistä vuosista. Voitaisko koittaa nähdä tää niin että "jee, tässä on onnistuttu huijaamaan kuolemaa jo kohta puoli vuosisataa, you badass!"

[Haamuraja]

Vuosien mukana katoavaa kauneuttaan ei murehdi, kun on ollut ikänsä ruma.

Tai siis vakavissaan, ei kai nyt kukaan arvioi upeuttaan sen perusteella, kuinka moni häntä haluaa panna? Niin naiset kuin miehetkin voivat tulla pinnallisten kumppaneiden hylkäämiksi, eikä pinnallisia ihmisiä kannata jäädä suremaan tai kaipaamaan.

Mitä paremmin ikäsi ja ulkonäkösi kelpaavat sinulle itsellesi, sen paremmin ne kelpaavat muillekin.

[Namunen]

Mulla ei ainakaan ollut tarkoitus vähätellä ketään, eikä minusta ikä vaikuta siihenkään näkeekö joku sinut pelkkänä pilluna. Kyllä sen tunteen on saanut näin vanhempanakin kokea... Meinasin alkuperäiseen viestiini kirjoittaa, että periaatteessahan tämä aihe sopii myös muihin ulkonäköasioihin ja itselle selkeästi ikää suurempi epävarmuus on oma koko. Mutta senkin suhteen olen huomannut että se jota se eniten häiritsee ja kuka ne virheet näkee olen minä itse. Ja olen opetellut hyväksymään itseni juuri tälläisenä. Jos se ei jotakuta miellytä, sisäiset tai ulkoiset asiat, niin etsikööt sitten itselleen mieluisampaa seuraa. On meinaan ollut vapauttavaa kun ei yritä miellyttää ketään vaan on oma itsensä.

[Coach]

Juu, ei ole ollut väliä iällä vaan aivojen kyvyllä kertoa tarinaa. Ihminen jonka silmät loistaa mielenkiintoa, halua, iloa ja elämää ovat aina kiinnostavia. Ikä ei sano oikeastaan yhtään mitään muuta, kuin todennäköisesti eletyn elämän kerryttämän viisauden määrää. Ja sekin siis vain todennäköisesti.

Tottakai kaksikymppinen nainen/mies on erilainen kuin nelikymppinen vastaava. Sisältä ja ulkoa. Mutta sillä ei ole ollut itselle väliä. Jos syntyy keskustelua, syntyy kiinnostusta.

Ulkonäköseikoissa en katso niinkään kroppaa kuin kasvoja. Silmät on sielun peili ja kasvojen pitää näyttää itselle kivoilta katsoa. Loppu onkin sitten sitä tutkimusmatkaa toiseen, joka on minusta kiehtovaa. Mutta ihminen joka ei kanna itseään ylpeydellä ei useinkaan ole haluttava. Anteeksipyytelevät ja häpeilevät ihmiset aiheuttavat itsessäni negatiivisen reaktion.

Olen toisaalta antanut itseni ymmärtää, että on miehiä jotka kiihottuvat kuvasta enemmän kuin tarinasta. Eli kropan pitää olla tietynlainen jotta se kiihottaa. Tähän voisi olla kiva saada vahvistus, jos joku näin ajattelee, koska sekään ei ole väärin. Meitä on monenlaisia 

Jaa sitten tuli mieleeni eräs seikka... nuori ja kokematon subi voi olla Deelle kyllä lähtökohtaisesti helpompi alusta taittaa peistä, lähtökohtaisesti. Kun ei ole niitä elämänkokemuksen tuomia viisauksia, eli omia haluja (ja toisaalta vertailevia kokemuksia), joita pitää keskustella ja kääntää/vääntää, niin olisiko se monelle se triggeri pysyä nuorissa subeissa? Jos tavoitteena on etsiä "vain" leikkiseuraa, niin kestääkö Deen kantti jos subi antaakin enempi vastusta ja haastetta? Tämä nyt tähän vaan keskeneräisenä ajatuksena, jatkakoon joku tästä jos sai kopin  Omaa kokemusta nuorista ei niinkään ole.

[armadillo]

Jaa sitten tuli mieleeni eräs seikka... nuori ja kokematon subi voi olla Deelle kyllä lähtökohtaisesti helpompi alusta taittaa peistä, lähtökohtaisesti. Kun ei ole niitä elämänkokemuksen tuomia viisauksia, eli omia haluja (ja toisaalta vertailevia kokemuksia), joita pitää keskustella ja kääntää/vääntää, niin olisiko se monelle se triggeri pysyä nuorissa subeissa? Jos tavoitteena on etsiä "vain" leikkiseuraa, niin kestääkö Deen kantti jos subi antaakin enempi vastusta ja haastetta? Tämä nyt tähän vaan keskeneräisenä ajatuksena, jatkakoon joku tästä jos sai kopin  Omaa kokemusta nuorista ei niinkään ole.

Hmmm... tuo on vähän kimurantti juttu. Mulla on henkilökohtaisesti yleensä ollut paljon rennompi ja itsevarmempi olo keski-ikäisiin naisiin tutustellessa, koska mulla on ollut ennakko-oletus että elämänkokemus on suonut heille ymmärrystä ja ehkä jonkinasteista hyväksyntääkin myös mun omia iän tuomia rajoituksia kohtaan. Useimmiten näin on ollutkin.

Käytännössä kuitenkin ikä näyttää ohjaavan ihmisiä hyvin moninaisiin suuntiin. Joillain se lisää ymmärrystä ja joustavuutta, kun taas toisilla se tuntuu vain kasvattavan vaatimuksia, odotuksia ja rajoituksia. Ja sitten taas toisaalta on tullut vastaan joitain parikymppisiä neitokaisia joilla on ollut hyvinkin kypsät arvot ja asenteet, vaikka ei nyt ehkä ookaan  tiennyt ja tunnistanut just kaikkia mun oman nuoruuden suosikki tv-sarjoja ja muita muinaisia sosiaalisia ilmiöitä. Kyllä ne ihmiset sitte kuitenki on ikääntymisineen niin yksilöllisiä yksilöitä.

Sen verran vaan tuosta vastuksesta ja haasteesta, että itsehän olen sillä tavalla perverssi että tykkään vaan kun naisessa on jotain alistettavaa. Ai että se on makiaa kun arvonsa tunteva nainen naljailee kidutustuolissa mun vioista ja puutteista, ja sitten saan laittaa sille pallon suukkiin ja huiskia piiskalla nöyryyttävästi. Aijaijaijaijai! 

(Disclaimer: kyllä mä oikeesti pystyn myös käsittelemään itseeni kohdistuvaa asiallisesta kritiikkiä roolileikkien ulkopuolella)

[Biggs]

Kiinnostava aihe, eikä vähiten siksi että aikoinaan kinkymaailmaan mut tutustutti itseäni huomattavasti vanhempi neitonen. Josta olen vieläkin kiitollinen. Tokihan se on helppoa vielä vihreänä kolmekymppisenä heitellä ilmoille miten ikä on vain numeroita ja elämänkokemuksessa on uniikkia kauneutta, mut joskus ne kliseet on ihan ansaittuja.

Jaa sitten tuli mieleeni eräs seikka... nuori ja kokematon subi voi olla Deelle kyllä lähtökohtaisesti helpompi alusta taittaa peistä, lähtökohtaisesti.

Mä näin kokemuksen, niin elämän-, kuin kinkynkin, äärimmäisen positiivisena asiana. Toki jos preferoitu metodi on etsiä riskitön tyhjä taulu jonka muokata mieleisekseen leluksi, mä ymmärrän nuoren lihan houkutuksen. Ja onhan se toisaalta myös ihan odotettavissa skenessä joista osa fetisseistä perustuu tietynlaiseen estetiikkaan. Mut näin jälkikäteen ajatellen helpotti se omia kasvukipuja saada pallotella ajatuksia ihmisen kanssa joka on hyvin sinut seksuaalisuutensa ja tunnetilojensa kanssa. Molemmat ominaisuuksia joiden näen kehittyvän iän ja kokemuksen myötä. Ehkä siksi mulla on vieläkin heikko kohta pehmeille rouville joilla on hymy herkässä

[Lady Whip]

Dommen näkökulmasta katsottuna olen itse tarkka siitä tuleeko subin alistamisesta tunnetila hyväksikäyttämisestä. Jos on liian nuori, liian tietämätön, liian vietävissä oleva...
Mieluummin sellainen subi joka oikeasti tietää mihin on lähtenyt mukaan. Vanhemmalla on elämänkokemusta ja sen tuomaa ihanaa itsevarmuutta. Tietoa omasta seksuaalisuudestaan, oma identiteetti kivasti kunnossa.
Nuo kaikki subilta haluamani ominaisuudet ikä mukaanluettuna on myös suoja. Silloin uskoisin subin osaavan käyttää turvasanaa oikeista syistä.

Poikkeuksena näkisin tilanteet joissa olen ns vieraileva D, subin hyvinvoinnista pitämässä huolta hänet tunteva oma D.