Avoin suhde, kuinka se saadaan toimimaan?

[AlmostAverageJoe]

Ja sen vuoksi saanut ikävän kuvan. Vaikka itseä kiinnostaakin kyseiset suhdemuodot niin tämä kyseisten ihmisten antama kuva rehellisyydestä ja luottamuksesta ym salailusta piilottelusta valehyelusta ja epämääräisyyksistä on kyllä saanut miettimään että onko se se todella noin vaikeaa ja törkeää.

MissMaryn kanssa on pakko olla nyt täysin samaa mieltä, ja tää kyllä tiivistää asian hyvin: "Jos henkilö on mulkku, niin hän on sitä myös ihan monosuhteessa".

Salailu, piilottelu ja epärehellisyys avoimen suhteen kohdalla on tosiaan omiaan pilaamaan koko avoimen suhteen sekä luottamuksen niihin - ja en usko, että henkilö jolla on taipumus vähän välittää esim. yhteisistä sopimuksista olisi muutenkaan kovinkaan halukas miettimään muuta kuin omaa etuaan. Eli eiköhän tuo epärehellinen käytös näy monosuhteessa, avoimessa suhteessa, polyamoriassa tai FwB-kuviossa henkilön osalta.

Toisaalta, helppo ymmärtää, että jos on vain liikaa huonoja kokemuksia, niin suhtautuu varauksella avoimeeseen suhteeseen myötämielisesti ajatteleviin kumppaniehdokkaisin esimerkiksi, mutta ei kaikkea toivoa kannata heittää.

[Tuli]

Minusta avoimissa suhteissa, kuten muissakin, keskeistä on kunnioitus kutakin suhteessa olevaa osapuolta kohtaan. Loppu kyllä lutviutuu.

[Pulse]

.. 30vee sceneä seuranneena: ”useammin vapaat bdsm-suhteet yhä 2019 päättyvät kun pariskunnat löytävät sen oikean, kuin että hyvä (avo-, avio)monosuhde vaihtuisi suhteen kestäessä avoimeksi..”
Mutta kukin eläköön tavallaan ja tulkoon onnelliseksi ja rakastetuksi ❤️

[Pulse]

Ihmisen ei tarvitse saada kaikkea mitä haluaa ja minkä luulee tarvitsevansa.
Usein omien ns tarpeiden etsimisillä rikotaan hyvät voimassaolevat suhteet. Rikotaan kumppanin sisin ja samalla itsestä jotain.
Joskus parempi katsoa kauempaa omia halujaan, todeta vain että näin. Ja jättää tilanne siihen.

Aina ihminen kaipaa jotain, johonkin tai jostain pois.
Tänään yhtä lajia. Huomenna toista ja seuraavalla viikolla unohtuu se mitä oli edellisellä viikolla halunnut kun uusi kohde - esine, ihminen, teko - tulee vastaan.

En oikeastaan ymmärrä sitä jos sanotaan, rakastan häntä niin paljon että sen nimissä haluan antaa hänen mennä ja tehdä mitä haluaa.
Koskaan rakkauden kohde ei sano: Kunnioitan ja vastaanotan hänen rakkauden olla käyttämättä oikeutta mennä ja tehdä, vaikka haluaisin.

Sadut ovat sstuja. Niissä tapahtuu mitä tahansa. Oikea elämä on toisenlaista.

Tässä tämä nykyaikainen parisuhde pajatso tyhjennettiin, kiitos ;!

[Meeri]

Ja joillain sitten niitä "oikeita" kertyy kymmeniä vuosien mittaan..
Voihan se sarjamonogamia itsestä tuntua jotenkin jalommalta, mutta samasta asiasta siinä on kyse. Ihminen ei biologisesti ole monogaminen.
Ei se monosuhteen vaihtaminen muutaman vuoden välein ole yhtään sen pitkäikäisempi ratkaisu.

[Pulse]

Jos tuosta hetken vielä saivartelee niin:
Ideologisesti täälläkin keskusteluista huokuu tematiikka jossa primääri tarve on ennenkaikkea ratkaista parisuhteen ongelmia hakemalla täyttymystä suhteen ulkopuolelta kun ei ole kykyä, halua ja uskallusta kasvaa ja ohjata suhdetta yhdessä kohti ”kaiken teoriiaa”.. Mainituissa ”sarjamonogaamisissa suhteissa” primääri ajatus on kuitenkin kaiketi löytää yhdessä se kliimaksi joksi parisuhdetta kutsutaan, sen sijaan että aterioidaan heti vieraissa pöydissä jos oman kaapin antimet ovat huonot tai eivät maistu:/
En myöskään kritisoi kahdenkeskistä päätöstä että suhteen molemmilla osapuolilla on tarve hakea viehtymystä muualta ja viettää sekin aika jonkun toisen kainalossa joka on poissa käsittääkseni juurikin ehkä sen primäärin suhteen saattamisesta oikeasti palkitsevaksi !?

Ps. Eikä siinä mitään jos ihminen ei halua jakaa elämäänsä yhden kanssa, aika moni on nykyään ikisinkku ja pyörittävät useita ”vaihtuvia hoitoja” vuosikymmeniä ja ovat kaiketi tyytyväisiä! Itse monasti mietin onko avoinsuhde enempi seuraus vaiko syy?!

[AlmostAverageJoe]

Ideologisesti täälläkin keskusteluista huokuu tematiikka jossa primääri tarve on ennenkaikkea ratkaista parisuhteen ongelmia hakemalla täyttymystä suhteen ulkopuolelta kun ei ole kykyä, halua ja uskallusta kasvaa ja ohjata suhdetta yhdessä kohti ”kaiken teoriiaa”.. Mainituissa ”sarjamonogaamisissa suhteissa” primääri ajatus on kuitenkin kaiketi löytää yhdessä se kliimaksi joksi parisuhdetta kutsutaan, sen sijaan että aterioidaan heti vieraissa pöydissä jos oman kaapin antimet ovat huonot tai eivät maistu:/
En myöskään kritisoi kahdenkeskistä päätöstä että suhteen molemmilla osapuolilla on tarve hakea viehtymystä muualta ja viettää sekin aika jonkun toisen kainalossa joka on poissa käsittääkseni juurikin ehkä sen primäärin suhteen saattamisesta oikeasti palkitsevaksi !?

Melko ohuilla tiedoilla tullaan kertomaan muiden ihmisten ominaisuuksista tähän sävyyn - tai kertomaan muiden tarpeita, syitä tai motiiveja. Kannattaa ehkä tässä vaiheessa pohtia sitä, että mitkä on omia mielipiteitä tai ajatuksia ja olla heijastelematta niitä totuuksina muihin ihmisiin.

Itselle avoin suhde on ainakin aina ollut valinta, joka tulee kysymykseen vain jos omassa parisuhteessa on asiat hyvin, ja sillä hetkellä on tuntunut siltä, että toiseen voi luottaa.

Ja oikeastaan ihmisten motiivit avoimelle suhteelle on kahdenkeskisiä asioita, ja niitä ei oikeastaan tarvitse muille selitellä.

Ja kuten tässä jo aiemmin toinen kirjoittaja mainitsi, ei se pettäminen tai luottamuksen pettäminen ole varsinaisesti kiinni siitä, että onko suhde monogaminen tai avoin - samalla tavalla siinä tehdään valinta pettää, tapa tosin voi olla erilainen sinällään.

Enkä varsinaisesti näe, että per se se "avoin suhde" ja sitä kautta toiseen käytetty aika olisi automaattisesti pois primäärisuhteesta - jos se on, niin silloin siellä pohjalla ja taustalla on joitakin muitakin haasteita jotka eivät ole suhteen avoimuuden synnyttämiä, mutta ilmenevät sen kautta tässä tapauksessa. Jälleen, samalla tapaa siellä pettämisen taustalla on samat syyt, oli suhde sitten avoin tai monogaminen. Monogamisessa suhteessa pettäminen toki on "helpompaa osoittaa sormella", avoimessa suhteessa se on yleensä toisenlaista, mutta yhtälailla pettämistä - ja syyt siellä taustalla on tosiaan melkolailla ihmisestä johtuvia, eivät suhdemuodosta.

Lisäys: toki joillakin voi avoin suhde kummuta siitä, että oma suhde on jotenkin rikki, mutta silloin kannattaisi kyllä miettiä jotain muita ratkaisuja - mutta toisaalta, voihan se avoin suhde tehdä hyvääkin, jos oma suhde on vain "väljähtänyt" tai tarpeet ei kohtaa.

En jaksa uskoa, että yksi ihminen voi täyttää toisen ihmisen kaikki tarpeet, enkä näe että kenenkään tulisi edes siihen pyrkiä, vaan oma ja toisen rajallisuus tulisi tiedostaa, ja siihen tulisi suhtautua ihan ymmärtäväisesti - ei se ole mitenkään huono asia. Sen sijaan että hylätään koko parisuhde siksi, että jokin seksuaalisuuden osa-alue ei täyty omassa suhteessa, voi sitä tiettyä asiaa hakea muualta, ja sitten jatkaa entistä onnellisempana sen primäärikumppanin kanssa.

Kyseessä ei ole nollasummapeli, saati se, että toisaalta haettu huomio olisi automaattisesti pois omalta primäärikumppanilta - se voi olla lisääkin.

[HerraD]

Kyse on myös turvallisuuden tunteesta, voimakas sitoutuminen monigaamisuuteen puolin ja toisin luo joillekin sitä. Riippumatta logiikan kestävyydestä.

[Meeri]

Kyse on myös turvallisuuden tunteesta, voimakas sitoutuminen monigaamisuuteen puolin ja toisin luo joillekin sitä. Riippumatta logiikan kestävyydestä.

Pettämistilastoja jos vilkaisee, niin eikö se turvallisuus ole tuossa yksi suuri illuusio.
Itse ajattelen että turvallisuudentunnetta luo se, että toinen voi leikkiä kenen tahansa kanssa mitä huvittaa, mutta palaa silti aina sinun luoksesi.

[AlmostAverageJoe]

En tiedä miten HerraD asian tarkoitti, mutta ymmärsin asian niin, että halutaan olla yksiavioisia, koska se tuo sitä turvallisuudentunnetta, eikä sitten "uskalleta" olla avoimessa suhteessa, koska epäillään että toinen ei tulekaan takaisin. Eli sitä turvallisuutta haetaan yksiavioisuudella.

Ja MissMaryn kommenttiin: samoilla linjoilla, kaikkein eniten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta tuo se, jos on henkilö joka pelaa sovittujen sääntöjen mukaan. Toisaalta, sitten kun kohdalle osuu se henkilö jota ei kiinnosta sovittuja sääntöjä seurata, niin se turvallisuuden tunne katoaa melko vauhdikkaasti ja sitä on hankala saada takaisin.

PS. Sana "sääntö" on vähän ikävänkuuloinen, pitäisi keksiä joku parempi sana.

[Salanimi]

PS. Sana "sääntö" on vähän ikävänkuuloinen, pitäisi keksiä joku parempi sana.

Oisko se ihan vaan sopimus?

[AlmostAverageJoe]

Oisko se ihan vaan sopimus?

Olenpas viileään kesäsäähän sopivasti melkoisen syväjäässä - hyvä sana. Tuossa itseasiassa korostuu se, että se on yhdessä sovittu asia, eikä toisen pakottama sääntö tai käsky. Tällaisia yksipuolisesti saneltuja sääntöjä en tosiaan kannata, vaan nimenomaan sopimuksia.

[Punapää]

Avoin suhde, kuinka se saadaan toimimaan?
Olisi kai hyvä ensin määritellä avoin suhde.. Se ei mielestäni olekaan ihan helppoa. Avoimia suhteita on varmasti moneen lähtöön: polypallerot, useat sessiokaverit, friends with benefits, yksi primääriparisuhde tai useampi "saman arvoinen" suhde, joista voi käydä leikkimässä muualla, yms yms ja kaikkiin voi varmasti lisätä satunnaisia seksikumppaneita, jos niin sovitaan.
Uskon monen täällä puhuvan nimenomaan siitä, että on rakkauteen ja luottamukseen perustuva vakituinen parisuhde joko yhden tai kahden(/muutaman) ihmisen kanssa ja sen/näiden lisäksi satunnaisia "tuttuja" sessiokumppaneita.

Toimivaa suhdetta rakentaessa on tärkeää tuntea toinen. Miksi hän on sellainen kuin on? Kuinka hän toimii erilaisissa tilanteissa? Mikä teitä yhdistää ja mikä on teidän suhteen suola? Jne.. Mitä paremmin tuntee toisen, sitä helpompi häneen on luottaa. Jokaisen meidän menneisyys vaikuttaa tapaamme suhtautua avoimeen suhteeseen. Millainen kasvatus meillä on ollut? Millaisia varhaiset kiintymysuhteemme ovat olleet? Millaisia kumppaneita meillä on ollut? Mitä haluamme parisuhteelta? Jne..

Jo aiemmin puhutut yhteiset sopimukset ovat varmasti avain asemassa, olivatpa ne millaisia tahansa. Tärkeintä on kyetä luottamaan toiseen. Samoista asioista puhutaan oli kyseessä avoin tai monosuhde. Mitä enemmän ihmisellä on kykyä reflektoida omia tunteitaan, ajatuksiaan ja toimiaan, sitä helpompaa hänen on olla sinut itsensä kanssa. Nämä auttavat käsittelemään myös yhdessä hankalia tilanteita. Vuorovaikutustaidot, sosiaalinen älykkyys ja mentalisaatiokyky ovat arvokkaita ominaisuuksia, joita meistä jokainen tarvitsee jatkuvasti suhteessa ollessaan. Jokainen myös kehittyy näissä ja näitä voi harjoittaa myös tietoisesti.

Itse olen hyvin monogaminen, ja tyytyväinen tilanteeseeni. Saatamme joskus ottaa leikkeihimme mukaan jonkun ystävämme, mutta yksinään emme puuhastele muiden kanssa. Tämä on meidän yhteinen päätöksemme, tässä hetkessä. Jokaisella on oikeus valita tapansa olla suhteessa, enkä voi ymmärtää miten toisten ihmisten suhdemuoto voi loukata toisia. Eihän kenenkään suhde ole samanlainen kuin toisen. Ei ole väärää tai oikeaa tapaa olla suhteessa. On vain minulle sopiva tapa. Se on jokaisella yksilöllinen, ja sitä saa etsiä rauhassa, pohdiskellen ikäänkuin asuntoa etsiessä. Toiset tykkäävät asua maalla eläinten kanssa ja toiset kaupungissa lasten kanssa. Ei nämä ole keltään pois tai loukkaa toisia. Tärkeintä on voida hyvin suhteessa, jossa on. Kunnioittaa itseään ja toisia. Minusta ihmiselämä on arvokasta juuri siksi, että olemme kyenneet luomaan yhteiskunnan, joka perustuu päivä päivältä enemmän yksilön vapauteen valita itselleen sopivin elämä.

[lily-rose]

Kiitos Punapää  ! Mahtavasti kirjoitettu!

Juuri tuo, että jokaiselle on se oma juttu. Toiset on monoja, toiset polyja ja sitten vielä kaikki mahdollisuudet siltä väliltä. Se ei ole muilta pois. Tärkeintä olla suhteessa, jossa arvostetaan, rakastetaan, luotetaan ja ollaan rehellisiä.

[Heippis]

Oisko se ihan vaan sopimus?

Olenpas viileään kesäsäähän sopivasti melkoisen syväjäässä - hyvä sana. Tuossa itseasiassa korostuu se, että se on yhdessä sovittu asia, eikä toisen pakottama sääntö tai käsky. Tällaisia yksipuolisesti saneltuja sääntöjä en tosiaan kannata, vaan nimenomaan sopimuksia.

Itse tykkään käyttää termiä yhdessä sovitut raamit joiden sisällä saa toimia vapaasti.