"Minä niin mieleni pahoitin"

[scar]

Käytin hakua ja varsinaista aihetta ei tullut vastaan.
Pohdiskellut sellaista että onko tuo otsikon juttu lähtenyt toiseen suuntaan hieman laukalle:
Että siis ihan kaikki asiat ovat ns.mielensäpahoittamisasioita.

Itse näkisin ja kokisin,että pahoitan turhaan mieleni,jos olen kateellinen naapurin isommasta jouluporsaasta.
Ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus lienee hieman eritasoisia asioita..

Vai voiko kaikesta vaan pahoittaa mielensä tai onko eri kokemus samasta asiasta mielipidekysymys vai mielen pahoillaan oloa?

- Pitääkö pystyä perustelemaan mielipiteensä tai onko jokin velvoite,että olisi syytä perustella.

Tiedättekö te foorumilaiset,onko kyseessä johdanne Mielensäpahoittaja- elokuvasta vai oliko kaikki jo ennen Kyrön kirjoja?
Vai onko ilmapiiri ylipäätään verkossa ja somessa alavireinen,masentunut,vihamielinen ja mielensäpahoittanut.

Puhetta on ollut,ettei some ole Kaiken Totuus vaan hyvinkin vajavaista- Näinkö on? 

[Colestramus]

Kaikesta toki voi ja saa pahoittaa mielensä, varsinkin näin sosiaalisessa mediassa, jossa olemme anonyymeja, meillä on loistavat työkalut sitä varten.
Mielipidettään myöskään ei toki tarvitse perustella, koska mielipide on nimenomaan sitä mitä se nimessään kantaa. Mielipide.

Tässä on esimerkki:
"Mielestäni suurin osa musiikista nykypäivänä on pinnallista paskaa." Kyseessä on mielipide

"Nykyään musiikkiin panostetaan vähemmän, sen tekeminen on helpompaa ja jo valmiiksi valtavirrassa olevat bändit, artistit ja muut vastaavaat määräävät sen mitä kuulet radiosta. Kuka tahansa voi pienellä vaivalla alkaa artistiksi, ja jos tämä saa näkyvyyttä, se leimaa koko genren." Tämäkin on mielipide, mutta tarjoaa jo jotakin osviittaa siihen, että se sivuaa myös totuutta ainakin osittain.

Kumpikaan noista ei kuitenkaan sisällä fakta tietoa. Eli jos vaadit jotakin tehtävän jollekin asialle, kuten sille että musiikki nykypäivänä on huonoa, täytyy sinun olla valmis esittämään vaadittaessa faktat ja perustelut vaatimuksellesi, oli se mikä tahansa.

Toinen asia minkä sosiaalinen media tarjoaa, on se että mikä tahansa mielipiteesi on, pienellä etsimisellä löydät helposti yhteyden samanmielisiin, mikä vahvistaa sinun omaa tulkintaasi asiasta jota haluat käsitellä. Jos nimenomaan haluat vaikkapa nähdä vain ja ainoastaan maahanmuuttovastaista materiaalia, tarjontaa sille on, ja voit kokonaan sivuuttaa muut. Sama päinvastoin.

Internet ja sosiaalinen media on sekä samaan aikaan siunaus, että kirous.
Tämän takia kannatankin hyvin pitkälti sosiaalisessa mediassa tietyn tyyppistä totalitaarisuutta, eli mm. foorumit, pidetään tietyllä asialinjalla, tietyillä säännöillä. Sillä jos näin ei tehdä, se muuttuu täydeksi anarkiaksi. Jodel on hyvä esimerkki tästä, jossa voit sanoa mitä tahansa, ja riippuen sillä hetkellä paikalla olevista lukijoista, kommenttisi voi siellä joko säilyä, tai vaipua unohduksiin. Huolimatta siitä että onko kyse tärkeästä aiheesta vai ei.

Tämän takia harvoin otankin kantaa poliittisiin aiheisiin, koska täällä sosiaalisessa mediassa, huolimatta siitä mitä mieltä olet... olet aina väärässä ja joku muu oikeassa. Sama pätee pitkälti myös kaikkeen muuhunkin.

[Mr Birch]

Humen giljotiini eli filosofi David Humen mukaan nimetty periaate antaa tilaa myös mielensäpahoittajille: siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden tulisi olla. Arvostelijoilla ei automaattisesti ole eväitä tilanteen parantamiseen. Kritiikin vakuuttavuutta tietenkin lisää se, jos on kyennyt löytämään perustellun korjausehdotuksenkin.

[onez]

Mun mielestä nykyään tulkitaan liian herkästi eriävät mielipiteet ja varsinkin niistä väittely mielensäpahoittamiseksi. Se on kai vaan yks ase jolla voi vastaväittelijän asemaa heikentää. Leimataan toinen "mielensäpahoittajaksi" sen sijaan että keskityttäis aiheeseen.. eli riitelyyn siitä kumpi on oikeassa .

Toki pöyristymistä harrastavia ihmisiäkin on nykyään paljon. Nähdään joku epäkohta, pöyristytään ja aletaan pyörittelemään ja taivastelemaan miten kauhea asia on kyseessä. Mielensäpahoittaja tarkoittaa (mulle) halventavassa mielessä käytettyä termiä pöyristymis herkkyydestä. Yleensä sen termin käyttäjä tuntuu olevan eri mieltä aiheesta, tai hänen mielestä koko aihe on mitättömän pieni ongelma.

Noh en tiedä.. random ajatuksia kuona-aineisilla aivoilla

- Pitääkö pystyä perustelemaan mielipiteensä tai onko jokin velvoite,että olisi syytä perustella.

Ihan hyvä olis pystyä perustelemaan mielipiteensä, ihan itseä varten. Varsinkin netissä/somessa voi sokeutua "totuuksille" todella helposti. Oli mielipide mikä tahansa, monet oletuksena luulee olevansa oikeassa. Ja oikeassa he ovatkin siitä heidän näkökulmasta katsottuna. Mutta näkökulmia on monia, ja jostain toisesta näkökulmasta katsottuna voi olla tosi pahastikkin väärässä. Some"riitoja" sit syntyy kun nämä eri näkökulmat kohtaavat. Sen riidan/väittelyn näen työkaluna yhteisen näkökulman luomisessa. Ongelma on ehkä enemmän siinä että ihmiset ei oikein osaa väitellä rakentavasti. Ja monet myös pitää turhan sitkeästi kiinni omasta näkökulmasta eikä hyväksy sitä että voikin olla väärässä.. edes hieman.

Voi myös olla ettei vaan pysty mitään kautta samaistumaan ja sitä kautta ymmärtämään toisen näkökulmaa. Sitten kun toinen nostaa esiin jonkun epäkohdan niin ei vaan ymmärretä miksi se on niin iso asia toiselle. Sit haukutaan mielensäpahoittajaksi kun toinen turhautuu "mitättömän" asian takia.

No joo, nyt sitä lepoa...

[latexbun]

Kaikki keskustelu ei ole mielensäpahoittamista, kaikki mielensäpahoittaminen ei ole keskustelua. Minuakin on muutamaan otteeseen kutsuttu täällä mielensäpahoittajaksi ja veikkaan, että perusteltukin mielipide ja keskustelunaloitus koetaan hyökkäävänä silloin, kun ollaan tottuneita sydänhymiöihin ja peukkuihin sekä myötäilyyn. On tietenkin sallittua olla toista mieltä, myös kavereiden kesken. Ei se kaveruus lopu siihen, jos et aina tykkää ja ole samaa mieltä asiasta kuin asiasta.

Ja vain muutama vuosi takaperin se onneton vasta-argumentti oli tälläkin palstalla jokin herja kirjoittajan mielenterveyden tilasta (hullu). Nykyään se on mielensäpahoittaminen.

[scar]

Valtavan hienoa settiä edellä. Kehtaanko tai uskallanko
sanoa,että ihan kuin ois omiakin mietteitä 

Luultavasti,jos tulisi majailtua eri someissa ja foorumeilla,esim. 24/7 tai 10/7,olisi mieli pahoittunut koko vuoden- Valikoin siis jonkin oman osan,pikkusiivun,missä kaikki on suht.auvoista tai ei ainakaan verissäpäin oteta Somea todesta-

Jooh- eli ei vaan pysty sometteleen missään enään- ei oikein jaksa,kun tuo livetys on sen verran vaativaa 

[pikkusisko]

Tämä mielensäpahoittamis-ulina on minusta aivan sietämättömän ärsyttävää. Juuri niin kuin bunni sanoi, siinä on kyse pelkästään halpamaisesta yrityksestä mitätöidä toisen mielipide itku kurkussa ruikuttamiseksi. Täysin tyhjän tynnyrin paukuttelua.

Mielensäpahoittajana minuakin varmasti moni pitää, mutta voin kertoa että pirun hyvillä mielin ja suorin selin minä näkemiäni epäkohtia kommentoin, enkä tosiaan minään maailman runtelemana nyssykkänä  Sehän se todellista kyröläistä mielensäpahoittamista on, ettei ota itse asiaan mitään kantaa vaan alkaa samantien inistä kun mitään asiaa on kukaan esille ottanutkaan.

[scar]

Sehän se todellista kyröläistä mielensäpahoittamista on,

ettei ota itse asiaan mitään kantaa vaan alkaa

samantien inistä

kun mitään asiaa

 on kukaan esille ottanutkaan.

Näin.

Herää kysymys,että mistä on kysymys..

Päästään sitten hamsterin juoksupyörään,josta kukaan ei lopulta ota tolkkua,juostaan vaan silmittömästi.. 

Jos  yrittää korjata jotenkin oletettua mieliharmia ja oletusta että esim.joku topicin aloittaja on valmiiksi jossain moodissa,
vaikka tarkoitus on aloittaa keskustelu jostain aiheesta..

No tulipa alleviivattua ainakin

[Normandie]

Se, mitä mä olen aina täällä Baarin keskusteluissa ihmetellyt, on se, että miten ihmeessä toisilleen täysin vieraat ihmiset jaksavat vääntää ja vääntää ja vääntää jostakin asiasta ja vetää samalla koko kasvimaan herneenpalot kitusiinsa? Itseäni ei voi vähempää kiinnostaa, jos jollakin mulle tuntemattomalla ihmisellä on asioista eri mielipiteet kuin mitä mulla on ja mitä mieltä se ihminen on mun mielenkiinnonkohteistani/mielipiteistäni/maailmankuvastani. Fiksun ihmisen kanssa saa kyllä hyvää keskustelua aikaiseksi, vaikka näkemykset eroaisivatkin toisistaan. Täällä se menee vain niin herkästi eipäs-juupas väittelyksi ja se ei kiinnosta. Jokainen ajattelee joka ainoasta asiasta jotakin ja jos se aatos on erilainen kuin mitä mulla on, niin so? Pekka Rovaniemellä voi ajatella ihan miten haluaa ja Pirkko Seinäjoella samoin. En välttämättä jaa lainkaan Pekan tai Pirkon mielipiteitä, mutta en mä sen takia jaksa mieltäni pahoittaa tai alkaa vittuilemaan niille. Ne ihmiset, joiden mielipiteet mua kiinnostaa, on niitä ihmisiä, jotka mä oikeasti tunnen ja jotka on mulle tärkeitä. Sellaisten ihmisten kanssa keskustelu voi joskus olla kärkästäkin, mutta useimmiten kuitenkin rakentavaa.