Miehet, entäs te?

[Kolumnisti]

Miehet, entäs te?


Kun kysyin naisoletetuilta, että mitä ennakointia he tekevät, jotta eivät joutuisi kinkybileissä, -miiteissä tai -treffeillä häirinnän tai väkivallan kohteeksi, sain vastauksina mm. tällaista:

- "Ei voi pukea päälleen mitä huvittaa tai on joku heti lääppimässä."
- "Liikun vain kaveriporukassa."
- "Käytän pantaa ettei tultaisi turhaan vonkumaan."
- "Kaveri yleensä vahtii, jos mua piiskataan."
- "En leiki kuin vakiseurani kanssa."
- "Mulla on huppu niin saa olla rauhassa."
- "Vältän X ja Y, eipähän tarvitse mennä jos ne on menossa."
- "Valitaan paikka tekemiseen silleen, ettei kukaan tule iholle."
- "Tuun julkisilla bileisiin, niin ei jää rekkari kellekään tietoon."
- "Normibileissä juon, mutta kinkybileissä ei kuulu kuvioon." 
- "Mulla on salattu puhelinnro yms."
- "En ole bileissä alistuvana."
- "Kysyn suosituksia ennen tapaamista. Joku aina tuntee jonkun."
- "Mulla on ihan perus turvasoitto-käytäntö kaverin kanssa ekojen sessiotreffien suhteen."

Näin osa skenen naisista toimii pyrkiessään huolehtimaan turvallisuudesta. Osa haluaa turvata selustaansa enemmän ja osalle riittää vähempi. Osa luottaa ihan vain ihmistuntemukseensa - ainakin siihen asti kunnes se pettää ensimmäisen kerran.

En oikein tiedä, mihin kinkyskenen sosiaalisen elämän ja sen turvakulttuurin voisi rinnastaa. Treffailukulttuuriin ylipäätään? Tai löytyykö verrattavaa esim. seksityön turvallisista käytännöistä? Mitä nuo hyvät ja toimivat turvakäytännöt ovat ja toisaalta, mitä ovat uhkat?

Naiset tuntuvat suojaavan itseään erityisesti siltä, ettei kehoon käytäisi käsiksi. Lisäksi suojellaan anonymiteettiä. Osittain halutaan myös välttyä ei-toivotuilta lähestymisyrityksiltä.

Muistan monta tilannetta, jossa on yleisesti naurettu sille mahdollisuudelle, että mies voi tulla raiskatuksi tai seksuaalisesti häirityksi. "Voi olisipa joku nainen joka raiskaisi." ja perinteinen "Olisi vain tyytyväinen, että joku on kiinnostunut." Kertooko se oikeasti siitä, että tällainen olisi todella aidosti toivottua? En usko, ellei joku tule toisin väittämään. Miehen joutuminen naisen seksuaalisesti häiritsemäksi lienee harvinaisempaa kuin sama setti toisinpäin, mutta kai sitä nyt kuitenkin tapahtuu? Onko OIKEASTI niin tabu kertoa siitä, että on kokenut naisen taholta seksuaalista väkivaltaa tai häirintää? Tiedän, että on ylipäätään tabu kertoa seksuaalisesta väkivallasta, mutta silti on naisia, jotka siitä kykenevät kertomaan. Eikö sukupuolten välinen tasa-arvo ole vielä sittenkään edennyt pisteeseen, jossa mieskin voisi asiasta suunsa avata? Mitä siitä oikein tapahtuisi, jos joku mies suunsa avaisi? Naurettaisiinko kyseinen mies pihalle koko skenestä vai tarjottaisiinko hänelle kenties myötätuntoa ja tuoppi kaljaa? Olisiko mies uhri vai selviytyjä?

Muistelen tässä, että miltä kaikelta skenen miehet ovat vaikuttaneet suojelevan itseään. Mieleeni tulee huoli anonymiteetistä, maineesta, rahoista ja halusta välttää turhaa draamaa ja monimutkaisuutta. Joskus harvoin muistan mainitun, että huolta on siitä, että naisosapuoli ryhtyisi väkivaltaiseksi. Vaan mitäpä minä tiedän, kun en miesten saunailloissa miehenä hengaa.

Kertokaa, mitä siellä tapahtuu. Mitä te miehet koette skenessä ja miten varaudutte seksuaaliseen häirintään? Vai onko koko aihe aivan kupla ja sellaista ilmiötä ei ole olemassakaan...

- päätään raapiva bikantti -

[Piilukko]

Minulle on kolme miestä elämäni aikana kertonut joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi naisen taholta. Kaikki tilanteet ovat olleet lääppimistä ja iholle tunkemista julkisessa tilassa. Mikään ei ole tapahtunut kinkybileissä.
Ensimmäinen ei tiennyt mitä tehdä tilanteessa, oli vaan yrittänyt päästä pois paikalta mahdollisimman pian.
Toinen ei uskaltanut tehdä mitään, koska pelkäsi joutuvansa itse syytetyksi väkivallasta jos työntää naisen pois, hänkin pyrki vain mahdollisimman kauas naisesta.
Kolmas kertoi naiselle, että tämä on läski lehmä joka ei voi häntä mitenkään kiinnostaa, ja nainen lähti.

Muutama mies on myös kettonut joutuneensa baarissa puristelleeksi miesten toimesta. He ovat poikkeuksetta pitkätukkaisia, eli voidaan olettaa, että puristelija ei ole tajunnut hyökkäävänsä miehen kimppuun. Nuo tilanteet ovat selventyneet sillä, että mies kääntyy, toinen mies tajuaa mikä on tilanne ja luikkii pois paikalta.

[UW]

oma arkipersoona ei kinkyilyn paljastumisesta juuri kärsisi. Lähipiirin ihmisiä on sen sijaan kiusattu kortilla, että minä olen kinky. Tässäkin suhteessa maito on tosin jo kaatunut. Käytän edelleen harkintaa vaikka helppohan stalkkaus on jos sitä haluaa harrastaa

[vanDaali]

Miehet, entäs te?


Kun kysyin naisoletetuilta, että mitä ennakointia he tekevät, jotta eivät joutuisi kinkybileissä, -miiteissä tai -treffeillä häirinnän tai väkivallan kohteeksi, sain vastauksina mm. tällaista:

- "Ei voi pukea päälleen mitä huvittaa tai on joku heti lääppimässä."
- "Liikun vain kaveriporukassa."
- "Käytän pantaa ettei tultaisi turhaan vonkumaan."
- "Kaveri yleensä vahtii, jos mua piiskataan."
- "En leiki kuin vakiseurani kanssa."
- "Mulla on huppu niin saa olla rauhassa."
- "Vältän X ja Y, eipähän tarvitse mennä jos ne on menossa."
- "Valitaan paikka tekemiseen silleen, ettei kukaan tule iholle."
- "Tuun julkisilla bileisiin, niin ei jää rekkari kellekään tietoon."
- "Normibileissä juon, mutta kinkybileissä ei kuulu kuvioon." 
- "Mulla on salattu puhelinnro yms."
- "En ole bileissä alistuvana."
- "Kysyn suosituksia ennen tapaamista. Joku aina tuntee jonkun."
- "Mulla on ihan perus turvasoitto-käytäntö kaverin kanssa ekojen sessiotreffien suhteen."

Erittäin silmiinpistävänä puutteena listalla:
- "Katson minkänäköisillä tyypeillä on STAFF-lappu rinnassa siltä varalta että koen jotain häiritsevää"

Edelleenkin hyvät ihmiset, menkää heti kertomaan staffille jos jotain on pielessä, niin uhriutumisen sijaan asiat saadaan korjattua. Skenessä on sosiaalisesti lahjattomia jotka ei aina tiedä miten sopivaa toimia missäkin tilanteessa ja myös niitä joilla syystä tai toisesta on yllättäviä traumoja historiassa, ja nämä tilanteet saadaan parhaiten kuntoon staff:in kautta. Koskee myös itseäni, en ole tahallaan ketään ahdistelemassa mutta koska Wiion ensimmäisen lain mukaan "Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta" niin väärinkäsityksiltä ei voi loputtomiin välttyä. Staffin kautta saadaan myös patologiset ääliöt pihalle tilaisuuksista, niitä ei tarvita kuin yksi kun jo lähes jokainen nainen kokee tulleensa ahdistelluksi vaikka kaikki muut miehet olisivat käyttänyneet asiallisesti.

Sitten varsinaisesta ahdistelusta; olen ollut työpaikalla jossa oli reilu viisikymppinen nainen pomona ja sitten parikymppisiä nörttipoikia. Kun pomon alkoholipitoisuus nousi jonkun rajan yli, lähti hyvin suorasukaisesti ahdistelemaan kaikkia kiinni saamiaan. Naisen vanha kaveri oli samalla työpaikalla ja onneksi varoitti minua etukäteen, mutta muistan kyllä jostain bileistä kun katsottiin että nyt Timo (nimi muutettu) on erehtynyt istumaan yksinään sohvalle ja että kauanko kestää että Maija (nimi muutettu) änkeää viereen istumaan. Onneksi tätä tapahtui ainoastaan humalassa. Töissä olen joutunut myös miehen ahdistemaksi sellaisella tasolla että piti jatkuvasti varoa ettei käännä selkäänsä kyseisen julkimon suuntaan. Tuollaisessa on vielä sitten ongelma jos kieltäytyy tekemästä töitä kyseisen henkilön kanssa, niin tulee paskaa niskaan homovastaisuudesta.

En tiedä millaisissa vanillatilaisuuksissa nämä skenenen puolella ahdistelua kokeneet tapaavat liikkua, mutta ainakin  näin sivusta seurattuna homma on hyvin, hyvin paljon siistimpää kuin missään yökerhoissa tms joissa saa olla potkimassa törkeimpiä ääliöitä hittoon oman porukan naisten kimpusta.

Skenen tilaisuuksissa on kyllä tultu hyvin tiukasti viereen istumaan, laitettu kättä reidelle ja ainakin kerran puristettu suoraan genitaalista, mutta tekijät onneksi eivät ole kuuluneet ei-toivottuihin. Tässä on kuitenkin se ydinjuttu, häirintä on aina koettua häirintää ja ulkopuoliset ei millään voi tietää että onko ennen tapahtumia vaihdeltu pitkiä katseita vai onko henkilöillä ollut ennenkin jotain sutinaa, ja vaan esitetään vastaanhangoittelevaa. Pahimmillaan asiaan jotenkin puuttuva saa kuvannollisesti turpaan molemmilta osapuolilta. Tämän vuoksi ahdistelua kokevan pitää ITSE kertoa, toiset ei voi tietää mitä kuka milloinkin kokee. Ja mieluummin tosiaan sille staffille suoraan eikä esim minulle, mutta toki edes jollekulle kertominen on parempi kuin asian hiljaa hautominen. Ulkopuolinen näkemys saattaa kuitenkin auttaa asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin.

Toisaalla on kyllä tultu myös jälkeenpäin sanomaan että et tainnut ollakaan kiinnostunut kun naisoletettu on suunnilleen koko illan paennut kaveripiirinsä keskelle ja olisi kuulemma pitänyt ängetä sinne harrastamaan agressiivista pokaamista.

Varattujen kanssa on sitten vielä yksi juttu; syyllisten suojelemiseksi ja viattomien syyllistämiseksi en laita esimerkkiä mistään skenejutusta vaan eräältä risteilyltä, jossa varsin nörtähtävää kaveriani lähestyi hyvin hemaiseva nainen. Valokuvaajakollegallani oli onneksi julkkisskene hallussa ja tunnisti naisen X:n tyttöystäväksi, ja spottasi X:n samaisen parven toiselta puolen. Kävin sitten kertomassa kaverille kenen kanssa on tekemisissä ja että naisen poikaystävä on (tuon kuvaajan mukaan) tunnettu mustasukkaisena ja väkivaltaisena tyyppinä. Tuollaisesta on vaikea tietää miten päin jutut kääntyy ja että ollaanko luvan kanssa vai harrastamassa jotain kummallista leikkiä johon sitten sivullisena joutuu osalliseksi.

Henk koht olen varautunut häirintään ainakin siten että baarin kirjoitusten perusteella paljon häirintää kokevien kanssa en mene edes juttelemaan enkä vastaa deitti-ilmoituksiin vaikka olisi muuten tosi mielenkiintoinen ja yritän bileissä pitää kunnon etäisyyttä. Mieluummin vietää aikaansa kivojen ihmisten kanssa kuin lähtee pelinappulaksi johonkin kummalliseen pelaamiseen jossa todennäköisesti ei voi kuin hävitä kun vielä skenen valkoritarit ratsastaa joukolla paikalle auttamaan.

Ai niin, yksi asia vielä; toisin kuin joissakin piireissä uskotaan, ei ole olemassa mitään kaikkien miesten keskinäistä salaliittoa, eikä noin yleisesti asiallisesti käyttäytyvät miehet ole millään tavalla vastuussa ääliöiden käytöksestä vaikka ovat sattuneet syntymään edustamaan samaa sukupuolta, ja vaikka joskus tekisi mieli käydä porukalla vähän nurkan takana järjestämässä koulutusta, niin se on laissa kiellettyä ja sillä on seuraamuksensa. Tapahtumissa staffilla on omat valtuutensa tehdä asioille jotain, ja vielä kerran kaikki jotka kokevat tapahtumissa jotain häiritsevää, kääntykää staffin puoleen. Ketjun avaaja ainakin älykkäänä ihmisellä osaa kyllä päätellä mihin jo muutenkin asiallisesti käyttäytyvien jatkuvalla syyllistämisellä päädytään ja voi miettiä että onko se toivottu tulos. Patologisilta ääliöitä taas nämä keskustelut valuu pois kuin vesi hanhen selästä.


[Admin] Henkilön nimi poistettu.

[Draugo]

En valmistaudu erityisesti mitenkään koska en rehellisesti koe itseäni henkilöksi jota kenenkään kiinnostaisi ahdistella. Onko se sitten hyvä vai huono asia, mene ja tiedä.

[pikkusisko]

Tärkeä aihe, kiitos!

Pete Parkkonen kommentoi asiaa Ylelle juuri eilen https://yle.fi/uutiset/3-10531375. Järkyttävää millaisia sikoja naisetkin osaavat olla. Ja ihan takuulla jälkeenpäin vain hihitellen hurrataan, mistä kohtaa onkaan onnistuttu artistia kouraisemaan. Olisi tosiaan hyvä tietää, tapahtuuko vastaavaa meillä esimerkiksi bileissä. Tullaanko miehiä koskemaan tai muutoin lääppimään ilman lupaa?

OT: Vihaan sanaa seksiobjekti. Ihanko totta ettei omaa seksuaalista voimaansa voi tehdä näkyväksi ilman että välttämättä samalla esineellistyy? Eikö siinä useimmiten olla hyvinkin aktiivisia toimijoita, miksi sen pitäisi tarkoittaa itsensä alentamista? Seksisubjekti Parkkonenkin minun silmääni enemmän on kuin mikään tahdoton toisten fantasioiden palvelija.

[eppkp]

Muutaman kerran on tultu liian lähelle. Tuntematon naisihminen tullut puristelemaan reidestä ja tuntematon mies läimäissyt takapuolelle.
Vahinkohipaisuja toki sattuu, kun on paljon väkeä tungettuna pieneen tilaan. Mutta nuo nyt ainakin oli selviä tapauksia, missä meni yli.

[Kahlitsija]

On minua joku nainen kinky-bileissä ohikulkiessaan kouraissut, varmaan kovan kännin rohkaisemana. Itseäni tilanne lähinnä nauratti, kun oma subi oli parhaillan toisessa kainalossa.

[Von]

Miehet, entäs te?
Miehen joutuminen naisen seksuaalisesti häiritsemäksi lienee harvinaisempaa kuin sama setti toisinpäin

Näinhän sitä oletettiin väkivallastakin, kunnes asiaa alettiin tutkia. Kyseinen oletus muuten elää ja voi hyvin, faktoista riippumatta.

Onko OIKEASTI niin tabu kertoa siitä, että on kokenut naisen taholta seksuaalista väkivaltaa tai häirintää?

Ei kai se ole tabu, ei vaan tunnu kertomisen arvoiselta. Siis kun teet vaikka poken hommia, niin ahdistelu kokee äkkiä inflaation. Ja edelleenkin oletusarvona valtio opettaa tietynlaisilla vehkeillä varustetut tappamaan monin eri tavoin, ja se vaikuttaa omaan käsitykseen siitä, mikä on väkivaltaa ja mikä ei. Esimerkiksi oma väkivaltamittarini ei kertakaikkiaan heilahda netin välityksellä mitenkään, ja raiskauksesta alan puhua vasta kun sisälläni on ei-toivottuja asioita.

[piNaNas]

Erittäin silmiinpistävänä puutteena listalla:
- "Katson minkänäköisillä tyypeillä on STAFF-lappu rinnassa siltä varalta että koen jotain häiritsevää"

Vonin edellä esiin nostama kommentti siitä että "häirintä kokee inflaation" silloin kun sitä alkaa esiintyä jatkuvasti on tarkkanäköinen. Tai siis, veikkaisin että tämä on syynä myös siihen, ettei sitä staffia aina kutsuta paikalle - nää tilanteet on ainakin omalla kohdalla ollu maailmassa niin jatkuvia, ettei ne vaan aina tunnu kertomisen arvoisilta - jollei kyseessä ole joku super ylilyönti.
Pahaltahan ne silti aina tuntuu. Noin niinku sukupuolesta riippumatta.

Edit// muotoilusekoilua

[Galesi]

Mua on muistaakseni muutaman kerran kopeloitu ilman lupaa tai sellaisten ihmisten toimesta keneltä en moista odottaisi, kun ei juuri tunneta.
Pari kertaa sessioita on häiritty tulemalla liian lähelle kommentoimaan (minun alistuessa), se pilaa aika hyvin kaikki fiilikset.
Muutamia kertoja on yritetty alistaa ihmisten toimesta, joidenka kanssa minulla ei ole mitään kuviota ikinä ollut. Sanallista, mutta toki tyhmää komentelua.
Jokusen kerran on yritetty "egoilla", jos oon, vaikka ite ollut alistuvana bileissä tai yksin ja joku seuranhakukuvio päällä. Semmoista miehistä urpoilua ja rinnan rummuttelua.

Bileissä en ole mitenkään suojautuvassa moodissa liikenteessä, koska aika pitkälti siellä saa miehenä olla rauhassa. Idioottimaisia kommentteja toki voi kuulla välillä.
Yksityisyydestäni yritän kyllä pitää huolta ja huomattavasti parempaa siitä olisi pitänyt pitää jo heti alusta alkaen. Toisaalta, jos viet tuonkin liian pitkälle ja pelkäät kaikkea niin aika kurjaa mistään on nauttia.

[rp_]

Minulla ei ole omakohtaista kokemusta kinkybileistä, mutta mitä olen lukenut, niin ne ovat minusta laatuunsa nähden hyvinkin turvallisia. Ei siis täydellisiä, mutta suhteellisesti hyvinkin turvallisia. Kun miettii asiaa siltä kannalta, että seksuaalinen lataus on aika kova, tapahtumasta riippuen on paljasta pintaa aikas paljon ja bileet vetää aina myös porsaita paikalle. Kun nämä muuttujat otetaan huomioon, niin normaaliin baariin verrattuna olette kyllä rakentaneet todella hyvän ja turvallisen bileskenen. Samaan ei taida pystyä mikään muu porukka.

Mitä tulee miesten ahdisteluun, niin siitä puhuminen koetaan ruikutuksena. Syy on varmasti siinä, että se on lukumäärältään vähäisempää sekä siinä, että se jää lähes poikkeuksetta lääppimisen tai kourimisen tasolle, koska yleisesti ottaen miehet on fyysisesti voimakkaampia. Tällöin erittäin harvoin on todellista pelkoa varsinaisesta väkivallasta, joten ne muut asiat sitten koetaan yleisesti vain rasittaviksi.

Suomessa tähän vaikuttaa kuningas alkoholi. Kun viikolla kävelee virkapuku päällä Helsingissä, ei yleensä tapahdu mitään muuta kuin joutuu kuuntelemaan kaikenlaisia kysymyksiä, niin miehiltä kuin naisiltakin, vauvasta vaariin. Ja näihinhän ”pitää” vastata, kun on valtion hommissa, mutta tosin nämä on yleensä suht’ asiallisia. Viikonloppuisin tämä on sitten moninkertaista, kun kaikki on hieman ottaneet pohjia. Kommentointia on enemmän, ehdottelua vähemmän. Lääppimisiä on joskus, perseeseen on käyty vain muutamia kertoja kiinni. Minun ajatus menee vaan niin, että se on se työvaatetus, se univormu, mikä tuon aiheuttaa. Tosin samalla alalla naiset, jotka muutenkin joutuvat kokemaan enemmän ahdistelua, kokevat tuotakin sitten vielä enemmän, sen tiedän.

[Morgul]

Onneksi en omista moottoriajoneuvoa enää.

Itselleni suurin huolenaihe on ollut anonymiteetti ja se kyllä onkin näin sos. median aikana helppo haarukoida selville jos ei pidä varaansa. BDSM-baarissa eräs ihminen (siis tosi kiva, ei sillä!) tunnisti minut Facebook-keskustelujen perusteella. 
Miitissä joku alkoi suureen ääneen tiedustella minulta siviilielämän yksityiskohdista tietämänsä perusteella. Näitä käy, järkeä saa käyttää koska se ei siitä kulu.

Itse olen oppinut #metoon myötä tiedostamaan naisten laajalti osakseen saaman paskan kohtelun kaikessa laajudessaan. Kun nainen luottaa minuun sessiossa, se on niin arvokas lahja ettei sitä saa tärvellä.

[Kinkykundi]

Omat kokemukseni eivät liity skeneen mitenkään, mutta kun kyseessä on kuitenkin hyvä ja tärkeä aihe (ei sisältänyt sarkasmia), niin jaetaan nyt kuitenkin: nuorena kundina kun olin laiha (semi)pitkätukka, niin olin varsinainen homohoukutin. Sellainen super(nais)mallin vartalotyyppi näyttää vetoavan vanhempiin homoihin, eikä ollut tavatonta sekään että baarijonossa joku homo hinkkasi kulliaan persettäni vasten.

Sitten nämä omasta-mielestään-aivan-kaikkeen-oikeutetut keski-ikäiset juopuneet naiset ovat oma lukunsa; taksikuskien juttuja kun lukee, niin ne vastaavat ihan omiakin kokemuksia teini-iästä kun piti käydä bensarahoja tienaamassa ravintoloiden sulkeuduttua. Milloin kyse on koskettelusta tai vihjailevasta/halventavasta kielenkäytöstä tai muusta ahdistelusta.

Joskus kohta pari kymmentä vuotta sitten muistan yhden ikäiseni naisen tulleen baarissa viereeni istumaan ja napanneeni päästäni kiinni ja painaneensa sen tissejään vasten. ja kerran 19-vuotiaana kun heitin faijan kaverin yhden hoidon himaan, ikääni kysyttyään tämä tarttui poskeeni ja kertoi tuntevansa itsensä lastenraiskaajaksi. Periaatteesahan nämä tilanteet eivät olisi kiellettyjä jos kyseessä olisi romanttisessa mielessä tuttu henkilö - mistä saamme aasinsillan sitten ahdisteluun parisuhteessa; milloin sitä on joutunut painostuksen kohteeksi seksiin, milloin nukkuessaan on tartuttu kulliin tai aamustondiksen aikana ennen heräämistä on kumppani noussut ratsastamaan, yms. Tietysti parisuhteessa tällainen käytös vielä menettelee, koska kyse on asiosta mitkä olisivat sallituja kyseisen henkilön kanssa toisessa tilanteessa, ja samat säännöt koskevat molempia osapuolia; jos otat nukkuessani kiinni kullistani, saan nukkuessasi työntää käteni pilluusi.

Millä suojaudun. Koska kyse on kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista tilanteista, mitkä tekijä sallisi myös itselleen, ja epämiellyttäviä tilanteita on kyettävä sietämään jo ihan vain sosiaalisten suhteiden takia, on lähdettävä ihan vain kehotuksesta lopetttaa mitä henkilö oli tekemässä. Jos se ei auta, niin sitten on tietenkin arvioitava tilanne uudelleen.

Henk koht olen varautunut häirintään ainakin siten että baarin kirjoitusten perusteella paljon häirintää kokevien kanssa en mene edes juttelemaan enkä vastaa deitti-ilmoituksiin vaikka olisi muuten tosi mielenkiintoinen ja yritän bileissä pitää kunnon etäisyyttä. Mieluummin vietää aikaansa kivojen ihmisten kanssa kuin lähtee pelinappulaksi johonkin kummalliseen pelaamiseen jossa todennäköisesti ei voi kuin hävitä kun vielä skenen valkoritarit ratsastaa joukolla paikalle auttamaan.

Ai niin, yksi asia vielä; toisin kuin joissakin piireissä uskotaan, ei ole olemassa mitään kaikkien miesten keskinäistä salaliittoa, eikä noin yleisesti asiallisesti käyttäytyvät miehet ole millään tavalla vastuussa ääliöiden käytöksestä vaikka ovat sattuneet syntymään edustamaan samaa sukupuolta, ja vaikka joskus tekisi mieli käydä porukalla vähän nurkan takana järjestämässä koulutusta, niin se on laissa kiellettyä ja sillä on seuraamuksensa. Tapahtumissa staffilla on omat valtuutensa tehdä asioille jotain, ja vielä kerran kaikki jotka kokevat tapahtumissa jotain häiritsevää, kääntykää staffin puoleen. Ketjun avaaja ainakin älykkäänä ihmisellä osaa kyllä päätellä mihin jo muutenkin asiallisesti käyttäytyvien jatkuvalla syyllistämisellä päädytään ja voi miettiä että onko se toivottu tulos. Patologisilta ääliöitä taas nämä keskustelut valuu pois kuin vesi hanhen selästä.

Jep, näinhän tämä on.

Itse olen oppinut #metoon myötä tiedostamaan naisten laajalti osakseen saaman paskan kohtelun kaikessa laajudessaan. Kun nainen luottaa minuun sessiossa, se on niin arvokas lahja ettei sitä saa tärvellä.

Kuin myös sen, että liikkeen perustaja kuului itse näihin ahdistelijoihin.

[Alistavaherra]

Mielenkiintoinen aihe ja ajankohtainen kaikille, sukupuoleen katsomatta. Omakohtaisia kokemuksia on turvallisuusnäkökulmasta sekä rajojen ylittämisestä. Osa liittyy vaniljamaailmaan, mutta kyllä nämä aika yleistettäviä ovat skenessäkin, valitettavasti.

Turvallisuudesta, ensimmäisiä "läheltäpiti" tilanteita tuli kohdattua, kun 90-luvulla vastapuoli oli niin vahvasti ihastunut, yksinomaan netin ja käytyjen puhelinkeskustelujen kautta, että yhteydenpidosta tuli jo ympärivuorokautinen riesa. Kun kieltäydyin tapaamasta häntä livenä häirinnän johdosta, uhkasi hän lopulta tulla ja tappaa sukulaisiani (koska sukunimeni kautta he olivat helposti tunnistettavia). Tästä opin, että omat (yksilöivät) tiedot on hyvä pitää itsellään ja luovuttaa vasta ihmiselle, kun keskinäinen luottamus on molemminpuolista.

Toinen turvallisuuteen liittyvä "läheltäpiti" tilanne tuli, kun liikuin erään naisen kanssa ensimmäistä kertaa ulkona, ja satuimme törmäämään mieheen, joka olikin ollut jo jonkunaikaa ihastunut samaiseen naiseen. Mies päätyi keräämään kaveriporukkansa mukaansa "turpiin tulee" ajatuksella. Huomasinkin kohta päätyneeni kuuden miehen ympäröimäksi ja oman turvallisuuteni vuoksi, iltani päättyi vauhdikkaaseen takaa-ajoon. No, tilanne ei päättynytkään siihen, vaan jatkui lähes vuoden mittaisella vainoamisella, väkivallan uhalla, johon liittyi mm. yritys päähän potkimisesta, teräaseella uhkaamisella jne. No, satuin sitten muutaman vuoden sosiaalisen hiljaiselovuoden jälkeen päätymään kyseisen miehen kanssa samoihin juhliin. Juteltuani hänelle tiukkaan sävyyn ja huomattuani, ettei kaveri edes muistanut koko episodeja, ymmärsin mikä voima on anteeksiannolla. Minä kannoin vuosia arpia tapahtuneesta, toivuin ja rakensin itseni "uusiksi". Oppi on se, että aina uhka- / tekijäosapuoli ei ole se ihminen, joka on vieressäsi, vaan myös ne muut voivat reagoida.

On sitä kaikkea muutakin tullut kohdalle mistä voisi kirjoittaa mm humalatilan suodattimien poistumisten jälkiseuraamukset jne. 

Mutta toisaalta on vastakkaisiakin kokemuksia luottamuksesta. Minuun on luotettu todella vahvasti ensitapaamisella, edes näkemättä ennalta. Ja kyllä lähtökohtaisesti luotan ihmisiin ja aion olla luottamuksen arvoinen toiselle. Kokemukset kun ovat pitkältä ajalta olleet poikkeuksetta positiivisia. Pelolle on turha antaa liikaa, koska elämässä tässä kuitenkin ollaan eikä sitkuilemassa