Hävisin, hävisit

[ofelia]

Joskus juttukumppani on kadonnut täältä Baarista ihan muutaman viestin jälkeen niin että ovat poistaneet tunnuksensa kokonaan. Mitenköhän nämä kaverit toimii, tekevätkö uuden tunnuksen aina kun haluavat ghostata jonkun 

[VirtaavaSimpukka]

Joskus juttukumppani on kadonnut täältä Baarista ihan muutaman viestin jälkeen niin että ovat poistaneet tunnuksensa kokonaan. Mitenköhän nämä kaverit toimii, tekevätkö uuden tunnuksen aina kun haluavat ghostata jonkun 

Niissä tapauksissa pitää kyllä antaa puoli pistettä vaivannäöstä

[Lily]

Itse annan enemmän kuin puoli pistettä, annan täydet pisteet tästä vaivannäöstä.
Sen sijaan että olisi sanonut syystä tai toisesta(tai ilman syytä) haluavansa puhaltaa pelin poikki, niin näki kaiken tämän vaivan. Kuitenkin tällälailla eri foorumeilla muutamia vuosia kavereina olleena.
No jäi meille ”vaimokullan” kanssa kovasti ihmeteltävää ja muisteltavaa kiikkustuoliin tästä

[Albertica]

Hyvä aihe. Teininkoltiaisena on tullut tehtyä näin muutamille ihmisille ja myöhemmin tajunnut kuinka ikävää se on, vastaavan osuessa omalle kohdalle.

Jos ihmisten välille syntyy suurempia tunteita, tulisi niistä kantaa myös vastuu ja rehellisesti ilmoittaa, että itseä ei enää kiinnosta. Ymmärrän kyllä, että se pelottaa, mutta pelon mukana toimiminen on hyvin itsekästä. Se satuttaa enemmän, kuin kerta repäisy ilmoittamalla asian laidat.

Toki joskus ihmissuhteet vain kuihtuu, yhteydenottojen vähentyessä puolin ja toisin pikkuhiljaa. Toki tämä yleensä painottuu kaveri- ja ystäväsuhteille, jälkimmäisen kohdalla tietysti päätyy miettimään, oliko se lopulta niin syvää ystävyyttä kuin kuvitteli.

[Coach]

Mun ajatuksen ja kokemuksen mukaan ghostaaminen tapahtuu helpoiten silloin, kun on jo tovin kieltänyt tunteensa ja suhde liikkuu väärään suuntaan. Silti on saattanut vakuutella itselleen tai molemmille, että kaikki on hyvin. Siitä päästään siihen hetkeen, kun on jo "liian myöhäistä" sanoa että tää nyt oli tässä. Eniten tätä varmaan tapahtuu silloin, kun on kova tarve löytää se joku, vaikkei niinkään edes tiedä mitä etsii. Tosin, pelkkään viestittelyyn en voi tätä ajatusta soveltaa. Mun maailmassa mitään suhdetta ei ole olemassakaan, jos se on vain parin viikon tai kuukauden viestittely.

On myös omakohtaista kokemusta kuinka helvetillinen paskamyrsky siitä saattaa tulla niskaan, kun päätät lopettaa suhteen ja sen toiselle kertoo. Siitä tosin on jo aikaa enemmän kuin yhden avioliiton ajan kun näin on käynyt, joten haavat siitä parantunut. Mutta aina sitä "tää oli nyt tässä hei" ei osata ottaa yhtä reilusti vastaan. Siinä sitä tuntee itsensä huipputyypiksi, kun saa kuulla miten paska tyyppi on, kun kehtaa toisen jättää.

[Colestramus]

Homoseksuaaleille tarkoitetuissa seuranhaku ketjuissa/chateissä tämä on oikea vitsaus. Olen pari kertaa esim. Iskuri treffeistä bongannut jonkun, ja sitten on ghostattu. Surullisen kuuluisa "poika chat" taas on täynnä feikkejä, eipä siinä sillä koko chatti itsessään on luokkaa "anonyymina kyrpää tarjolla puistossa", pienen hetken jälkeen se riitti minulle.   

Sitten näissä sokkotreffeissä jos joku ghostaa, niin se herättää pientä vainoharhaisuutta jos on sovittu tapaaminen toisen kotona. Tästä yksi kokemus jossa en kertonut kokonaan omaa osoitetta (oli siis ihan seksitreffit), mutta sanoin mitä siinä lähellä on, no sitten kun piti nähdä paikassa X, josta olisi jatkettu mun kämpälle, koko tyyppiä ei näkynytkään eikä vastannut kyselyihin. Jos en olisi niin taistelulaji hullu vuosien ajan ollut, niin saattaisi olla isompikin pelko perseessä joskus, kun on kuullut näitä kauhutarinoita missä joku säälittävä skini paska yrittää selvittää jonkun homon/lesbon osoitetta että voi tehdä kiusaa sitten 

Eli mitä opin, sen että koskaan ei kannata näyttää ihteään tai kertoa edes millä alueella asuu, kun tapaa toisen ensimmäistä kertaa. Kutsukaa vainoharhaiseksi, vähän sitä olenkin. Mutta mieluummin ylivarovainen kuin liikaa riskiä ottava.

[vila]

Mä oon kyllä syyllistynyt ghostaamiseen - ihan siksi että ihminen on alkanut syystä x ahdistaa. Tosin siis en oo hakenut seuraa eli tämä ei liity seuranhakuun. Mutta joidenkin ystävien seura on alkanut tuntua tosi pahalta niin sitten on ghostannut kun ei viitsi loukata toista sanomalla, että "sun käytös häiritsee mua niin paljon etten halua olla enää sun kanssa tekemisissä, moikka". Okei yhdelle ihmiselle oon sanonut sen suoraan ennen kuin estin FB:ssa, mutta muuten kyllä mieluiten poistun takavasemmalle. Oon ghostannut jopa sukulaisiani.

Miksi teen niin? Anna ihmisille tosi paljon mahdollisuuksia ja jos välitän ihmisestä niin yritän ymmärtää huonoakin käytöstä tosi pitkälle. Mutta en ikinä vaadi toista ihmistä muuttumaan mun takia, enkä halua että kukaan muuttuisi mun takia. Haluan, että ihmiset voi olla sellaisia kuin ne on - jos joku ihminen käyttäytyy mua kohtaan väärin niin kyllä jossain vaiheessa sanon sen. Mutta kun ihminen voi käyttäytyä mua kohtaan ihan kivasti, mutta käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan huonosti tai muuten toimia mun arvojen vastaisella tavalla. Emmä pidä itseäni ihmisenä, jolla olisi joku oikeus määritellä muiden ihmisten toimintatapoja tai vaatia ihmisiä toimimaan mun arvojen mukaisesti. Joten sit vaan valitsen minkälaisten ihmisten seurassa itse haluan aikaani viettää. Esim. jos ajat kännissä autolla niin ghostaus will happen.

[tee_gee]

On myös omakohtaista kokemusta kuinka helvetillinen paskamyrsky siitä saattaa tulla niskaan, kun päätät lopettaa suhteen ja sen toiselle kertoo. Siitä tosin on jo aikaa enemmän kuin yhden avioliiton ajan kun näin on käynyt, joten haavat siitä parantunut. Mutta aina sitä "tää oli nyt tässä hei" ei osata ottaa yhtä reilusti vastaan. Siinä sitä tuntee itsensä huipputyypiksi, kun saa kuulla miten paska tyyppi on, kun kehtaa toisen jättää.

Tämän pelossa / välttämiseksi (sen korkean todennäköisyyden vuoksi) ghostaamista usein perustellaan. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Jos ei miellytä, muttei tahdo loukata, niin voihan sitä harkita vaikka sanovansa sitten osan totuudesta.

[Ansku]

Heh. Meinasin eka kommentoida, että onneksi mulle ei oo koskaan käynyt näin, mutta siis onhan! Ihan hiljattain! "Aikuinen" mies ja vieläpä täältä! Mutta joo. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja sen kunnioittaminen, että kaikilla ei riitä lusikat hoitamaan asioita kypsästi, jeesaa siinä, että asioita ei jää pyörittelemään mielessään.

[IKRM]

Riippuu toki kovasti, minkä määrittelee ghostaamiseksi, mutta olettaisin että jokainen on siihen syyllistynyt, nekin jotka täällä toista esittävät.

IKRM

[samaso]

Hmm... No Tinder-maailmassahan tämä on ihan normikäytöstä. Saattanut itsekin joskus jonkin kerran tuohon siellä syylllistyä. Jos osumia on kymmeniä, niin hankalahan siinä on päättää alkaa keskittymään johonkin yhteen - ja kun lisää tulee kokoajan...

Niinpä... Netissä ihan perus-meininkiä... Todellista ja tulee lihaksi ja vereksi vasta siinä vaiheessa, kun on tavannut face to face, siihen asti pelkkiä todennäköisyyksiä ja ihminenhän ei tässä vaiheessa ole vielä sitoutunut sen enempää, joten jos aikoo kadota enivei, niin tässä vaiheessa se käy vielä helposti Jos on tavannut toisen naamatusten ja antanut olettaa jotain ja siinä vaiheessa katoaa "simpsalapim" niin se herättää jo kysymyksiä. En muista, että kukaan olisi koskaan tehnyt niin.

[Armand]

Onhan noita muutama tullut vastaan kautta sometushistoriani, minulle ei ole siitä vakavia traumoja syntynyt. Oon lähinnä ajatellut että itseppä tietävät mitä tekevät. Varmaan helppo tapa epäkiinnostava ihminen pistää roskalokeroon. Hmm itse oon melko kummitus ollu jp vuosikausia IRC-gallerian suhteen. Se kyl vähän harmittaakin, siel oli ihan jees kavereita ympäri suomea. Hmm tosin en tiiä käyttävätkä hekään enää sitä somea.

[SpeedMaster]

Tästä on muutama vuosi aikaa, kun mun oli pakko ghostata eräs subi. Ei vaan hermot kestäny jatkuvaa spämmiviestittelyä ja naurettavaa "ihastumista."

Normaaliälyinen ja henkisesti tasapainoinen ihminen kyllä ymmärtää sen, kun kohteliaasti ilmaisee sen, ettei nyt valitettavasti intressit oikein kohtaa.

[Morgul]

Välillä on tullut vastaan.
Rasittaahan tuo, mutta syyt voivat olla myös ymmärrettäviä.
Mutta Tinder on kyllä ihan aasinperseestä.

[balance]

Valitettavasti ghostaamista tulee vastaan. Netissä tullut muutamia kertoja, mutta sitten itsekin vetäytyy pois. En itse ole ihmeissäni, jos toinen ei vastaa päivään tai kahteen, mutta viikon tai kahden hiljaisuus aktiivisen viestittelyn välissä, ilman mainintaa on sitten jo enemmän ihmetystä aiheuttava asia.

Itselleni pahin ghostaaminen (ja pettäminen) tapahtui 1,5v aktiivisen IRL suhteen jälkeen. Toinen päätti kadota ihan täysin, poisti tunnuksensa, oli ottanut toisen käyttöön, jonka tajusin myöhemmin, suhteen jälkeen kun palaset alkoi loksahdella kohdalleen. Alusta asti vannotti että on hyvä puhumaan, mutta koskaan ei kuitenkaan puhunut mitään siitä, että asiat ei miellytä. Eniten ihmetytti se, että toinen myös tiesi että en myöskään ole mikään draamaqueen, en sitten millään tasolla, että miksi ei voi puhua niin kuin asiat on?

Minusta ghostaaminen on yleensä hyvin raukkamaista. Äkillinen sellainen, ilman syytä. Minusta on eri asia kommunikoida toiselle ja kertoa missä mennään ja ghostata sitten, mikäli toinen ei ymmärrä, kuin että lopettaa vain täysin ilman selityksiä. Mutta ehkä ne, jotka ghostaavat, pelkäävät itse jotain. Tuo mitä Coach sanoi aikaisemmin, että ghostaaminen tapahtuu, kun on jo pitkään ollut tyytymätön asioihin, mutta ei ole sitä halunut myöntää aikaisemmin, on varmaan ihan totta. Siltä minustakin tuntuu. Mutta sen verran pitäisi aikuinen olla, jos lähtee tutustumaan toiseen, saati suhteeseen asti, että osaa sitten myös puhua suoraan ja sanoa miten asiat on. Reilusti.

Ja en väitä, että itsekään mikään pulmunen olisin. Mutta onneksi sitä kasvaa ja muuttuu ja kehittyy ihmisenä - ainakin toivottavasti, joten toivoa on.