Hävisin, hävisit

[Lily]

Kaikenlaista sitä
Halusin  kirjoittaa, ja herättää keskustelua tälläisestä ”tyylistä” johon itse en ole tottunut, eikä toivottavasti tarvitsekaan tottua.
Kun aloitetaan tutustumista uuteen ihmiseen ja vaikuttaa siltä että jotain yhteyttä on syntymässä ja se kipinäkin löytyy ja kemiatkin pelaa, ja sitten ...
Yhtäkkiä ihminen häviää täysin, poistaa kavereista, estää kaikista niistä joiden kautta ootte olleet tekemisissä.
Tässä kohtaa ei ole merkitystä kauanko on yhteyden pito jatkunut, no okei, paheneehan se mitä pidemmälle juttu on edennyt. Mutta vaikka olisi melkoisen viattomalla tasolla, eikä tunteita vielä ole pelissä, niin tällainen ”katoaminen” hämmästyttää, jättää tyhjiön kysymyksineen.

Ei ihmiselle tehdä noin. Jos näkemistä ei haluta jatkaa, se sanotaan. Jos jokin asia vaan töksähtää, se sanotaan. Aina on mahdollista että on kyseessä väärinkäsitys, jonka voisi oikaista kysymällä, reaaliajassa. Jos asiaan liittyy joku muu, joka on osannut  kertoa jotain henkilöstä, sekin on asia mikä kannattaa varmentaa. Koska yllättävää että ihmiset puhuu, ei aina niin totuudenmukaisesti.
Häviämällä, katoamalla ja estämällä jätät avoimia kysymyksiä ja itsesyytöksiä.
Helposti jää myös sellainen häpeän tunne itselle, ettei asiasta halua puhua ja tästä johtuen juuri keskustelua haluankin herättää. Älkää jääkö pyörittelemään tilanteessa, vaan jutella ihmisille mitä on tapahtunut..

Asiat selviää aina, ja näin pienessä scenessä ja näin pienessä maassa, on hyvin vähän lojaaliutta.

Jos minusta haluaa ”eroon” niin se onnistuu sen isommitta draamoitta. Ei tarvitse nähdä poistamisten tai  estämisten vaivaa. Pakitan aivan varmasti, kun vaan sanotaan.

Tämä omakohtainen kokemukseni (ainoa kokemani, onneksi), opetti minulle paljon itsestäni, sekä varsinkin muista ihmisistä, sekä omituisista, jopa epätoivoisesta toiminta tavoista. Vahvisti myös erittäin suuresti sen että mulla on jo kaikki mitä mä tarvitsen, ja enemmänkin

Kiitos teille, kanssani olevat, kanssaeläjät ja vierellä kulkijat, Rakkaani, annatte minulle niin paljon

[Warguess]

Ghousting on syvältä.
Mutta omapa on menetyksensä.
Joskus tälläinen tosiaan vaan vahvistaa sen tiedon, mikä oli unohtunut, tai tullut itsestäänselvyydeksi. Ne omat Rakkaat

 

[kuunlilja74]

Kiitos tästä kirjoituksesta.

Mulle on muutaman kerran tehty tälläinen katoaminen, jopa useamman vuoden ystävyyden jälkeen.
Jäähän se aika paljonkin kaivelemaan mielen päälle, pitkäksikin aikaa.
Ja vaikuttaa tuleviin ihmissuhteisiin kun pelkää että taas toinen häviää.

[TätiHapan]

Mie olen kerran ghostannu yhden. Hän sanoi olevansa hyvin raitis, vakituisessa työssä jne. Oletin rehelliseksi, kunnes alkoi vähän hälytyskellot soimaan. Tyyppi viestitteli liki mihin aikaan tahansa, hyvin pian viestin saatuaan. Jos hän olisi ollut siinä työssä jonka minulle kertoi niin tämä olisi ollut mahdotonta. Joka päivä hänellä oli jotain hyvin outoa tekemistä, kämppäkin oli mennyt alta. Niin siinäpä muistui mieleen keskustelu entisen hoidon kanssa, kun heiltä oli töistä irtisanottu vastikään tyyppi alkoholin käytön takia. Häneltä sitten kysyin asiasta ja hän varmisti fiilikseni.
En sitten tälle valehtelijalle kokenut olevani mitään velkaa. Hän tiesi miten paljon arvostan raittiutta ja rehellisyyttä, avoimuutta ylipäänsä. Niin blokkasin vaan joka paikasta ja se oli mulle siinä.
Minut on kyllä ghostattu jokusen kerran. Uskon sen olevan ihan siitä, että monet pelkää  sitä reaktiota mitä voi tulla, kun sanoo ettei enää kiinnosta. Mitä on kavereilta kuullut niin monikaan ei osaa tulla hyljätyksi vaan joko aletaan riehumaan tai vaatimaan esseen mittaista listaa miksi nyt näin kävi sen sijaan, että sanoisi ”ok, hyvää jatkoa”.

[Lettu]

Moisesta tempusta ei ole kokemusta, vielä. Semmonen jäi mietityttämään että kun poistan postilootasta jollekin henkilölle lähettämäni viestin niin häviääkö se myös vastaanottajalta. Kävi nimittäin selville nämä henkilöt jotka hakevat kuulema ns. runkkumateriaalia yhteyden ottojen kautta.

[samaso]

Olisiko tuossa kyse oman itsensä pelosta ja siitä, että hän pyrkii kontrolloimaan oman elämänsä em. syystä sellaiseksi, joka on hänelle tuttua ja turvallista. Olet ehkä herättänyt hänessä itsessään jotain, jota hän ei pysty itsessään hyväksymään. Joten, kun hän poistaa sinut kuviosta, niin hän on poistavinaan "ongelman" kokonaan.

[Flikk]

Moisesta tempusta ei ole kokemusta, vielä. Semmonen jäi mietityttämään että kun poistan postilootasta jollekin henkilölle lähettämäni viestin niin häviääkö se myös vastaanottajalta. Kävi nimittäin selville nämä henkilöt jotka hakevat kuulema ns. runkkumateriaalia yhteyden ottojen kautta.

Ei poistu vastaanottajan laatikosta.

Multa on montakin viestikaveria kadonnut päivän tai parin jälkeen, vaikka on tuntunut että natsaa hyvin yhteen. Mut onneks yks vaan ghostannut, joka siis kahden koeajon jälkeen katosi kesken keskustelun whatsapista. Sekään ei siis blokannut mua tms. Mut katosi kesken iltajuttujen, eikä avannut koko whatsappii ainakaan kuukauteen (kurkin välillä, mut en sentään kämpälle ajanut..). Se oli oikeastaan lopulta ihan hyvä, koska siitä "närkästyneenä" kirjoitin deitti-ilmon ja löysin hyvän 8kk suhteen. (Joka tosin sitten vähän katosi kans, mut palasi sentään viikon päästä kertomaan, että lopetellaan.).   

Luottamus ihan sata nykyään ihmisiin,  että jos joku on varoittamatta päivän kirjoittamatta, ni oletan että se on löytänyt jonkun paremman.

[Snadistisadisti]

Luottamus ihan sata nykyään ihmisiin,  että jos joku on varoittamatta päivän kirjoittamatta, ni oletan että se on löytänyt jonkun paremman.

Olisi aika kammottavaa, jos sessiokumppani odottaisi jatkuvaa viestittelyä ja tilintekoa, jos on vuorokauden radiohiljaisuudessa. Huh...

Toki totaalinen katoaminen ilmoittamatta on perseestä ja olen varmasti joskus siihen tarkoittamattani syyllistynyt. Pyrin kyllä aina ilmoittamaan, jos ei natsaa ja sessiokumppaneille aina.

[Flikk]

Olisi aika kammottavaa, jos sessiokumppani odottaisi jatkuvaa viestittelyä ja tilintekoa, jos on vuorokauden radiohiljaisuudessa. Huh...
..

no siis totutusta viestinnästä poikkeaminen. Että jos on kirjoiteltu joka päivä, ni paljonko se nyt vaatii, että "meen viikon suuna päänä/ vetäydyn korpimökille toistaiseksi, kuullaan myöhemmin"?  Eihän siinä ole kyse tilinteosta, vaan siitä, kokeeko se toinen ihminen mut viestin arvoiseksi.
Topiciin palaten kun toivoisi kaikilta aina sitä samaa. Jonkinlaisen selityksen tai edes infon, että tää on tässä, ettei tarvii rivien välistä lukea.

[VirtaavaSimpukka]

Jonkinlaisen selityksen tai edes infon, että tää on tässä, ettei tarvii rivien välistä lukea.

Nimenomaan. Tiettyhän sitä aina kuulisi mieluusti syyt, mutta yksinkertainen "kiitti ja moi" on aina parempi kuin houdinit. Kokeeko katoaja sen yksinkertaiseksi helpoksi, sitä en tiedä, mutta dick move se on joka tapauksessa.

[Lily]

Jonkinlaisen selityksen tai edes infon, että tää on tässä, ettei tarvii rivien välistä lukea.

Nimenomaan. Tiettyhän sitä aina kuulisi mieluusti syyt, mutta yksinkertainen "kiitti ja moi" on aina parempi kuin houdinit. Kokeeko katoaja sen yksinkertaiseksi helpoksi, sitä en tiedä, mutta dick move se on joka tapauksessa.

joo juurikin näin. Eipä ole ollut tarvetta jäädä vonkaamaan jos syystä tai toisesta tyyppi ei ole halukas jatkamaan. Suorapuheisuus on ehdottomasti plussaa.
No tällä kertaa tässä käv näin, ja syy selviää sitten ajallaan, kun rikkinäinen puhelin pääsee oikeuksiinsa, alkua sille on tullut jo ilmi.
Mutta se että asiat tulee mun korviin , halusin tai en..
Tälle kadonneelle toivon kaikkea hyvää jokatapauksessa.

[SaRu]

Kyllä.
Perseestä on katoaminen.
Jättää ikävän jäljen.
Itselle noin on tehty muutaman kerran. Pari ensimmäistä jätti syvimmät arvet.

Toinen katosi parin tapaamisen jälkeen, kesken keskustelun. Viikon odottelin vastausta viestiin, jota hän ei edes lukenut sinä aikana  ja sitten itse pistin viestin, et joo, tää oli tässä, kiitti hei.
Toisen kanssa viesteiltiin epäsäännöllisesti, joten sen katoamisen hiffasin paljon myöhempään. Mutta yhtä tyhjiin imetty olo siitäkin jäi.

Lisäksi näistä jäi epävarmuus, joka puski pintaan nykyisen suhteen alkuaikoina vahvasti.
Mutta eipä tuo ole (vielä) kadonnut 
Eheyttävä kokemus sinälläänkin, ettei enää friikkaa siitä, ellei viestiä kuulu muutamaan tuntiin. Tai vuorokauteen. Uskaltaa luottaa, että se toinen on siellä vielä, nyt vaan on kiireinen, mutta vastaa kyllä. Eikä katoa mihinkään.

Kiitos siitäkin. 

[Galesi]

Pienessä skenessä ghostaamisella ei kyllä juurikaan mitään saavuta. Jos jotakin tulee lähinnä bileissä/miiteissä käynneistä vaivaannuttavia, kun moiset ghostauksen "uhrit" tulevat noissa vastaan.
Sanakin kyllä liikkuu myös aika nopeasti näistä tapauksista lopulta. Skenehän on kuin pikkukylä ja sen tädit&mummot&sedät, jotka käyvät läpi jokaisen asiat ja tietävät aivan varmasti paremmin kuin osalliset itse mitä kävi ja miksi

[Nicole]

Minun ihan ensimmäinen D katosi yllättäen kuin tuhka tuuleen ja se kyllä jätti aikamoiset arvet. Varsinkin, kun tiesi taustani, eli sen kuinka minua oltiin haukuttu mieltymysteni vuoksi aiemmassa elämässäni ja kuinka kovan työn takana oli oppia taas hyväksymään itseni ja haluni sellaisina kuin ne on. Luottamusta hänen kanssaan rakennettiin pitkään ja kun viimein opin luottamaan häneen täysin, hän katkaisi mitään sanomatta kaikki yhteydet ja esti minut monessa paikassa. Tämän tapauksen vuoksi minun on edelleen vähän vaikeaa solmia syvempiä D/s-suhteita, tai siinä kestää aikaa ennen kuin päästän ketään niin lähelle itseäni.

Ihmisillä saa luvan kanssa leikkiä, mutta ihmisten tunteilla ei. Aina on ok sanoa, jos ei natsaakaan. Itse en ainakaan ole mikään riippakivi, josta ei pääsisi eroon.

[Kinkykundi]

Hmm... No Tinder-maailmassahan tämä on ihan normikäytöstä. Saattanut itsekin joskus jonkin kerran tuohon siellä syylllistyä. Jos osumia on kymmeniä, niin hankalahan siinä on päättää alkaa keskittymään johonkin yhteen - ja kun lisää tulee kokoajan...