Myös oman elämäni menkka-aktivistiksi (ja synnytys!) tunnustautuvana korkkaan foorumikirjoitteluni näin juhlavalla aiheella - hurraa!
Kuten suurin osa oman sukupolven naisista, myös minulla kuukautisten alkamiseen kuului jotain vähän häpeällistä, vaikka aiheesta melko avoimesti pystyikin kotona puhumaan. Kuukautiset alkoi ala-asteella, liikuntatunnilla, tottakai ilman mitään varautumista.
Vuosien lapsettomuuden, epäsäännöllisten kuukautisten, kolmen synnytyksen, kolmen keskenmenon ja monissa synnytylksksissä mukana olon jälkeen mikään ei kuukautisissa enää hävetä tai hätkäytä. Näen kierron eri vaiheiden kauneuden ja merkityksen naisena olemisessa ja otan ne kaikki syleillen vastaan. Tottakai se vituttaa, jos ei ovulaation aikaan saa seksiä tai kuten nyt, kieriskelee ikävässä ja kaipauksessa pms:n ja menkkojen ekojen päivien ajan. Mutta koitan ennakoida ja rytmittää elämää kuukautisten ympärille, jotta saan järjestettyä erityistä itsehoivaa silloin kun mieli ja keho sitä kaipaa. Menkkaseksiin suhtaudun kuin seksiin yleensä, mitä nyt vähän pitää katsoa missä paneskelee. Ostin myös niitä menkkasieniä, kuulen mielelläni käyttökokemuksia muilta, omani kun odottavat vielä käyttötarvetta.
Läheisten sukulaisteinien kautta olen ilolla huomannut todella suuren asennemuutoksen! Miten ihanaa, kun teinit pystyvät keskenään keskustelemaan avoimesti aiheesta. Ja kun tädiltä pyydettiin kuukuppia synttärilahjaksi täti osti sen riemulla - kuulemma kaveritkin odottivat kuulevansa käyttökokemuksia. Maailmassa on toivoa!