Kinkyys asiallisessa valossa, seksuaalivähemmistönä ja valistuksen aiheena

[Ms. M]

Sehän se, kun saisi yhdistykset vetämään yhtä köyttä tässä asiassa. Voisi saada aikaan paljonkin.

Itse olen aina suuresti ihmetellyt sitä, ettei Seta aja kinkyjen asioita. Kyse on kuitenkin seksuaalisesta suuntautumisesta. Tarpeesta. Onko sitten niin, että Setalle BDSM on liikaa?

Kiitos Senshille tästä aiheesta kovasti! 

En usko BDSM:n olevan Setalle liikaa, mutta ainakin täälläpäin reunaehtoja on samasta sukupuolesta kiinnostuminen.

Määritellä mikä on oikeaa kinky ja sulkeako muut ulkopuolelle? Ei kiitos. Mikään ei ole liian vähän perverssiä ollakseen kinkyä.

Seta pyrkii pyrkii ihmisten tasavertaisuuteen riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, right? Minusta on syrjivää, että Seta pitää reunaehtona sitä, että on kiinnostunut samasta sukupuolesta. Tuolla ajatuksella Seta on yksi iso ristiriita. 

Itse olen biseksuaali, mutta jos Seta kanta on noin jyrkkä, niin en kyllä halua olla mukana toiminnassa (olen siis harkinnut lähteväni mukaan toimintaan, mutta mieli muuttumassa nyt).

Onko täällä ketään setalaisia, jotka voisi tätä hieman selventää vai kysynkö Setasta?

Riippuu niin alueesta. Jossain hyvinkin rajoittunut vain Cay-väkeen.

Nyyyyyt alkaa lähteä aika lailla sivuraiteille. Valtakunnallinen Seta tekee tätä: 

"Sen tavoitteena on yhteiskunnan kokonaisvaltainen muutos, jotta ihmisoikeudet ja hyvinvointi toteutuvat Suomessa ja kansainvälisesti riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Homot, lesbot, bit, inter-, trans- ja muunsukupuoliset henkilöt, transvestiitit ja muut hlbtiq-ihmiset kohtaavat eriarvoisuutta lainsäädännössä ja arjessaan. Haluamme yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuvan."
Lähde: https://seta.fi/jarjesto/

Jäsenjärjestöissä eli eri alueittain on varmaan henkilöistä johtuvaa kirjavuutta, mutta silti ne noudattavat jäsenjärjestöinä Setan arvoja. https://seta.fi/jarjesto/jasenjarjestot/

Kyseessä on seksuaali- JA sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava taho. (Eli ei vain homoseksuaaleille tms.)

--------------------------

Mitä olen aiemmin kuullut Setan työntekijöiltä, niin painopiste on sosiaalisessa identiteetissä ja siihen liittyvissä yhteiskunnallisissa epäkohdissa - ei seksuaalisessa käyttäytymisessä. Siinä kohtaa on hyvä miettiä, että MITEN kinkyys on osa identiteettiä.. ei vain käyttäytymistä... ja mitä yhteiskunnallisia epäkohtia kinky-identiteetillä kohtaa. (Ja kyllä, joillain se kinky varmasti on vain käyttäytymistä ja se on ok. Mutta silloin Seta ei tuon aiemmin todetun perusteella välttämättä ole ensisijainen yhteistyötaho.)

Tosi hienoa, että näitä virallisia kantoja selvitetään Itse koen Sexpon luontevampana yhteistyötahona, koska painopiste on seksuaalisuudessa ja sen ilmenemisessä.

Kiitos tarkennuksesta, bikabika. 

[bikantti]

^ 


Miun yksi kiinnostuksen kohde näissä kinkyjen etuja ajavissa jutuissa on kokemusasiantuntijuus. Heitä ja meitä kokemusasiantuntijoita on useampia, ja toistaiseksi kenttä on luullakseni "villi". Kokemusasiantuntijoita tarvitaan ja heitä kysytään kouluttamaan, konsultoidaan, ihmetellään jne.

Kokemusasiantuntijoiden kouluttamisessa olisi se pointti, että:

- yhtenäinen näkemys siitä, mitä koulutettavien on vähintään ymmärrettävä kinkystä/bdsm:stä koulutusten jälkeen

- varmistuminen siitä, että kokemusasiantuntijat ovat valmiita kouluttajan rooliin (esim. vastaanottamaan erilaista "tökkimistä", joka koskee omaa identiteettiä ja on hyvin henkilökohtaista)

[stoge]

Olihan SETA aika isolla lusikalla siinä sopassa joka poisti osan F koodeista joiden mukana lähti "kinkyäki".
Että siinä mielessä SETA on saanut aika paljonki aikaseks niille jotka moisita luokituksista välittää.

[vila]

Olihan SETA aika isolla lusikalla siinä sopassa joka poisti osan F koodeista joiden mukana lähti "kinkyäki".
Että siinä mielessä SETA on saanut aika paljonki aikaseks niille jotka moisita luokituksista välittää.

Niinpä. Jotkut Setan paikallisjärjestöt jopa tarkensivat sääntöjään etteivät aja esim. fettarien asiaa. Itse olen edelleen sitä mieltä, että Setalla oli ihan pointti tarkentaa fokustaan. Tämä kinkykenttä on niin villi, että jos Setaa tai Sexpoa nostella tapetille kun rikollisia tuomitaan SM-henkisistä jutuista niin varsin iso joukko saattaisi kärsiä siitä. HBLTQ-ihmisten oikeuksissa on ihan tarpeeksi tekemistä. Meidän pitäisi ensin kyetä muodostamaan riittävän tehokkaita yhdistyksiä itse ja siivota joukosta ne häiriintyneemmät tapaukset, ja vasta sitten alkaa huolehtia vaniljaihmisten jutuista.

[Senshi]

Olihan SETA aika isolla lusikalla siinä sopassa joka poisti osan F koodeista joiden mukana lähti "kinkyäki".
Että siinä mielessä SETA on saanut aika paljonki aikaseks niille jotka moisita luokituksista välittää.

Niinpä. Jotkut Setan paikallisjärjestöt jopa tarkensivat sääntöjään etteivät aja esim. fettarien asiaa. Itse olen edelleen sitä mieltä, että Setalla oli ihan pointti tarkentaa fokustaan. Tämä kinkykenttä on niin villi, että jos Setaa tai Sexpoa nostella tapetille kun rikollisia tuomitaan SM-henkisistä jutuista niin varsin iso joukko saattaisi kärsiä siitä. HBLTQ-ihmisten oikeuksissa on ihan tarpeeksi tekemistä. Meidän pitäisi ensin kyetä muodostamaan riittävän tehokkaita yhdistyksiä itse ja siivota joukosta ne häiriintyneemmät tapaukset, ja vasta sitten alkaa huolehtia vaniljaihmisten jutuista.

SETA:n kannan suhteen selvittäisin valtakunnallisen "virallisen" kannan, en pelkästään paikallisia mielipiteitä. Muuten asia ei ole koskaan loppuun käsitelty.

Olen pannut merkille, että ainakin Turussa on joskus ollut hyvää yhteistyötä TUSETA:n ja Turun Baletin välillä. Tuskin SETA täysin on kinkykansaa vastaankaan. Toki heidän agendansa laajentaminen kinkyyteen olisi aikamoinen uutinen, mutta aina saa kysyä ja keskustella. On heidän toimialueensa laajentunut ennenkin, viimeisimpänä aseksuaalien suhteen. SETA:n ja sateenkaaren allakin ovat omat ongelmansa. Oliko vuonna 2016 vai 2017, kun lehdissä uutisoitiin, miten Priden aikaan oli kyräilyä HLB-ihmisten ja transihmisten välillä. Että miksi toisten asiaa ajetaan enemmän. Tämä oli harmillista. Itse kun olen elänyt siinä toivossa, että sateenkaari kattaisi alleen kaikki ihmiset. Siis heterotkin (roolilla Ally tai mikä vaan). Se on sitten toinen juttu, keiden asioiden ajamiseen SETA haluaa keskittyä. Mutta. Näitä voisi aikanaan kysellä SETA:n suunnalta. Teen sen jollain tavalla.

Kinkykenttä voi olla villi. Nyt onkin kyseessä juuri se, että haluaako pääosa kinkyistä homman olevan villiä, vai järjestäytyneempää. Pysytäänkö omissa kuppikunnissamme vai pidetäänkö yhtä. Halutaanko vain bilettää vai halutaanko saavuttaa ymmärrystä ja tukiverkkoja.

Edelleen roikkuu ilmassa kysymys, että jos edes x % kinkyistä kaipaa vastaavaa tukea elämäänsä, kuin mitä esim SETA antaa HLBTIQ-kansalle, niin jääkö tukea kaipaava ilman tukea, vai mistä hän voisi tukea asialleen saada?

Olen elänyt siinä uskossa, että "häiriintyneet tapaukset" eivät saa nykyisessäkään kulttuurissa tukea kinky-yhdistyksiltä. Kun puhutaan laittomuuksista yms. Ja hyvä niin. Ja itseäni ketuttaa kovasti, että uutisissa nostetaan hyvin usein esille jonkun rikollisen poikkeava ja häiriintynyt seksuaalisuus korostamalla "sairasta perversiota" ja muita kinkyyteen viittaavia asioita. Pelkillä näillä uutisilla kinky tulee aina olemaan normiheterolle sairas pervo. Haluaisin näihin selvän erotuksen niin, etteivät kaikki kinkyt leimaudu. Pari päivää sitten julkaistu YLE:n uutinen BDSM:stä saattoi olla mielipiteitä jakava "vaniljatoimittajan näkemys", mutta se että valtakunnan päämedia antaa aiheelle jonkinlaisen asiallisen huomioinnin, se jo piristi minun päivääni. Näitä lisää ja hiotaan sitten pilkut kuntoon.

Huolehtia vaniljaihmisten jutuista? Miten kinky-yhdistykset huolehtivat vaniljaihmisten jutuista? Mitä tuolla tarkoitetaan?

[Senshi]

Sain pyynnön tarkentaa vertausta, että millaista tukea SETA tarjoaa jäsenilleen, josta kinky-yhteisössä voisi ottaa mallia. Tässä muutama henkilökohtainen ajatukseni:

- Kaikki lähtee siitä, että SETA tekee ihmisoikeustyötä. Kinky-yhdistyksillä ihmisoikeustyö ei ole agendan kärkipäässä, eikä sille ole välttämättä ollut yhtä suurta tarvetta tai kysyntääkään. Kinkykulttuuri lienee ollut kautta aikojen enemmän sitä, että ihmiset haluavat irtautua arjestaan pukeutumalla, leikkimällä tai sessioimalla. Kyseessä ei liene ollut niinkään fokus siinä, että joillekin ihmisille kinkyys olisi osa identiteettiä, luonnollista käyttäytymistä, tarpeita tai tunteita. Näitä ihmisiä kuitenkin on. Eli kinkyjen suhteen löytynee jakaumaa siinä, kokeeko joku kinkyilyn kivana arjesta poikkeamisen leikkinä, vai osana itseään, käytösmalliaan ja tarvetta olla oma itsensä.

- Jos kinkyn mahdollinen identiteettikysymys ei vielä joillekin aukea, voi malliksi mainita ICD-koodistosta vuonna 2011 poistetut kohdat. Näissä jokaisessa luokituksessa ihminen voi kokea aiheen osana syvempää itseään ja käyttäytymistarvettaan:
F64.1 Transvestismi, kaksoisroolinen
F65.0 Esinekohtainen seksuaalihäiriö
F65.1 Transvestiittinen fetisismi
F65.5 Sadomasokismi
F65.6 Monimuotoiset sukupuoliset kohdehäiriöt

- Korostaisin sitä, että näitä ei enää katsota sairauksiksi, mutta koetaanko niitä silti tänä päivänä ihmisen tavallisina piirteinä? Homoseksuaalisuuskin on ollut aikanaan sairausluokitus. Nykyään se on poistettu ja nähdään ihmiselle osana syvempää itseään jne. Miksi kinky jätettäisiin tuen tarpeessa yksin, jos myös vastaavissa tapauksissa ihmisille voidaan osoittaa tukea? Jos HLBTIQ+ -kansa saa tukea tarvitessaan, mutta kinky ei, olisiko ollut sittenkin parempi säilyttää kinkyjen ICD-luokitukset ja saada halutessaan apua sitä kautta? (ei varmaan näin)

- BTW, täällä on hyviä kysymyksiä lopussa, jotka ovat varmaan leijuneet ilmassa aina sitten vuodesta 2011 alkaen: https://moodle.amk.fi/mod/page/view.php?id=1544
Mikä vaikutus transvestismin, fetisismin ja sadomasokismin toteuttamisella tai tukahduttamisella voi olla seksuaaliseen hyvinvointiin? Miksi?
Miten vähentää transvestismiin, fetisismiin ja sadomasokismiin liitettyjä ennakkoluuloja?
Miten seksuaalioikeuksien näkökulmasta ihmisten seksuaalisiin mieltymyksiin tulisi suhtautua?
---> samoja kysymysasetteluja voisi hyvin käyttää muissakin seksuaalivähemmistöissä, kuin kinkyissä?

- Takaisin SETA-vertauksiin. SETA:n ihmisoikeusagenda nopeasti nettisivujen mukaan (vapaasti lainaten):
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Poliittinen ohjelma
Sateenkaarikunta
Lausunnot ja kannanotot
Sateenkaarihistoria
Viranomais- ja kv-suositukset
Syrjinnän ehkäiseminen
Lisäksi heillä on sateenkaaritietopankki, linkit tuki- ja neuvontapalveluihin, linkit asiantuntija- ja koulutuspalveluihin yms.

- Yllä olevaan liittyen toki monella kinky-yhdistyksellä on samoja päämääriä, asiallista informaatiota, yhteistyötahoja, linkkejä jne. Mutta SETA:aan verrattuna koen, että kinky-yhdistyksillä ei ole valmiutta ja voimaa tukea tuen tarpeessa olevaa kinkyä yhtä hyvin, kuin SETA:lla tuen tarpeessa olevaa jäsentään. Näen tarpeena luoda ohjenuorat, miten tukea tarvitsevaa kinkyä autetaan. Mitkä tahot hänelle voivat tukea antaa ja mitkä tahot ajavat hänen osaltaan tasa-arvotyötä Suomessa.

- Pieni nyanssi väliin, että SETA ajaa jo transvestiittien asioita. Miten SETA suhtautuu, jos kyseessä onkin transvestinen fetisismi?


Aika iso kakku, Senshi. Mites ajattelit tämän menevän eteenpäin?
Näin:
- Selvitän, kokeeko joku muu itseni lisäksi kinky-yhteisössä kinkyytensä osana omaa identiteettiään ja onko halua saada kinkyille mahdollisuus tunnustettuun ja laajaan tukeen ja tasa-arvotyöhön (vrt SETA ja HLBTIQ+ - kinkyillä ei tänä päivänä samanlaisia tukiverkkoja, ymmärrystä tai hyväksyntää).
- Selvitän, mitkä tahot voisivat osallistua keskusteluun ja suunnitteluun. Mitkä tahot antavat ymmärrystä, mitkä eivät. Mitkä tahot ajaisivat asiaa, mitkä olisivat yhteystyökumppaneita, mitkä rajaisivat itsensä ulos.
- Pyrin avaamaan keskustelua eri tahojen kautta niin, että tahot löytävät toisensa, ottavat aiheen käsittelyyn ja katsovat, olisiko jotain mahdollista tehdä ja millaisella strategialla (vrt esim se, jos olisi keskustelutilaisuus kinky-yhdistysten edustuksen, Sexpon edustuksen ja SETA:n edustuksen välillä).
- Jos oma toiveeni toteutuisi, saisimme aikaan jotain seuraavaa:
    - Taho, joka ajaa kinkylle hänen toivoessaan tukea, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
    - Taho, joka voi antaa tukensa syrjintään ja kiusaamiseen liittyvien asioiden karsinnassa.
    - Taho, joka voi valistaa kinkyydestä ja antaa asiantuntijuutta sitä kysyville.
    - Taho, joka pyrkii saamaan maaliin mahdolliset kinkyä koskevat epäkohdat ja asiat, joita ei ole ratkaistu.
    - Taho, joka ohjaa mainittujen asioiden osalta niitä käsittelevien tahojen luo, jos ei itse pysty antamaan niissä tukea.
    - Ja jotain vastaavaa (nämä rykäisin vain nopeasti lonkalta - tarkat pyrkimykset listattaisiin keskustelujen tuloksina)

En mene vielä tämän edemmäs, koska toiveet ovat vielä utopiaa. Jos tämä homma ottaa aikanaan tulta alleen, niin katsotaan, mihin suuntaan asiat alkavat menemään.

Vielä loppuun pari heittoa:
- Jos kinkyä ei katsota sairaaksi, eikä hänen kinkyytensä mene laittomuuksiin tai edes eettisen näkemyksen tms perusteella överiksi, miksi häntä ei hyväksyttäisi osana ihmiskuntaa?
- Onko ihmisillä huonoja ennakkoasenteita kinkyjä kohtaan? Jos on, missä syyt? Mitä voisi tehdä?
- Ovatko kinkybileet edelleen paheksuttavia ja negatiivisia tapahtumia? Jos, niin miksi? Vai voiko kinky osallistua niihin tuosta vaan ilman, että hänen tarvitsee elää kaapissa ja pelätä tuomitsemista?
- Haluaako osa kinkyistä säilyttää kinkyyden paheksuttavuuden ja underground-asenteen niin, ettei ymmärrystä aihepiirille edes oikeastaan haluttaisi? Onko kinkyjen sisällä ristiriitoja hyväksyttävyyden ja tuen tarpeen haluamisen suhteen?
- SETA ja kinkyt vetävät usein rajan siihen, että SETA:n alle kuuluvilla kysymysessä on sukupuolikokemukseen ja -identiteettiin liittyvät asiat, kinkyillä sukupuoliseen kanssakäymiseen. Näin rajataan pois se, että kinkyillä aihe voi myös olla osa identiteettiä. BDSM-ihmisten suhdemuoto voi olla elämäntapa, osa identiteettiä, osa luonnollista tarvetta. Fetisisti voi tarvita lähelleen häntä voimaannuttavia asioita ja hän voi jopa rakastaa jotain objektia ihmisen sijaan. Mielestäni kummassakin voi olla edelleen kyse sukupuolikokemuksesta ja identiteetistä. Sukupuolikokemuksessa esim niin, että fetisisti voi kokea tarvetta olla jotain muuta, kuin normaalin arkiminänsä sukupuolikokemus (vrt transvestismi).

[Nuppu]

Vastaan asioihin jotka itseä mietityttävät. Selkeästi on tarvetta saada tukea, jos oma kinkyys tuntuu pelottavalta ja mahdollisesti läheisiltä/ympäristöltä saa kielteistä palautetta. Valistus ja asioista asiallisen tiedon saaminen on tärkeää, jo nuorena jolloin seksuaalinen identiteetti lähtee vahvasti muovautumaan. Silloin on tärkeää saada tietää että on ihan ok haluta kaikenlaista.
Nämä ovat selkeitä tarpeita. Toinen asia mikä mietityttää kovasti on edelleen se, mikä sitten on eri tahojen mielestä hyväksyttävää. Ilmeisesti oma parisuhdemallini on ainakin Sexpon mielestä paheksuttava, joten miten valistus TPE-suhteista mahtaa käydä pirtaan. Ne kuitenkin ovat usein juuri syvällä omassa identiteetissä. Onko sitten jonkinlainen kinkyjen pääyhdistys tarpeen, ja tämä yhdistys ottaa valistus- ja tukitehtävän itselleen?
Vaikka aina itsestäni sanon etten tarvitse vertaistukea panemiseen, niin tiedän omasta ammattiroolistani käsin että jotkut tarvitsevat. Ja heille se pitää suoda, arvottamatta ja sallivasti.

[Brak]

https://yle.fi/uutiset/3-10407987

Siinä olikin sitä jotain, mitä olen kaivannut! Asiallista uutisointia aiheesta

Jutusta nousee päällimmäisenä monine lihavoituine kohtineen esiin viesti, että vaikka satuttamisesta olisi sovittu, niin se ei poista tekijän vastuuta teoistaan. Myöhemmin jutussa todetaan, että "laki ei tunne toisen osapuolen antamaa suostumusta".

Jos kinkyille jokin etujärjestö kehittyy, niin toivon, että se keskittyy tällaisiin käytännön seikkoihin liittyviin kysymyksiin eikä muutu ideologiaa rummuttavaksi vaikuttajaksi. Olisihan se kiva, ettei Ylen jutussa tarvitsisi rinnastaa kinkyleikkejä pahoinpitelyyn, mutta nyt niin vähintään puolisanaisesti tehtiin.

Lukija siis oppi, että kinkyily on monesti laitonta.

[JodieJo]

Ohh, onpa hyvä ja kiinnostava, sekä varmasti myös tarpeellinen keskustelun aihe!

Oon itse miettinyt näitä asioita myös, koska teen siis väikkäriä suomalaisesta kinky-yhteisöstä ja on kiinnostavaa, miten kokemusasiantuntijuus menee aina akateemisen tiedon edelle esim juuri mediassa. Tämä toki on ihan luonnollista: halutaan yksilöiden tarinoita ja henkilökuvia eikä kasvotonta tutkimustietoa (tai ainakin tää lienee se oletus tutkimustiedosta!).

Tuolla alkupäässä ketjua pohdittiin, että missä iässä ihmiset löytää kinkyn ja että täällä moni etsii kinkyyttään. Ihmisen seksuaalisuushan on alati muuttuva, eli etsimisiä ja löytämisiä voi tapahtua läpi elämän. Se, että seksikokemukset nuorena ovat usein vaniljaa saattaisi liittyä myös siihen, että sellainen seksi nähdään tässä yhteiskunnassa normaalina, tavallisena, sellaisena miten se kuuluu tehdä. Monilla kuitenkin on selkeitä kinkyjä taipumuksia/mieltymyksiä jo ihan varhaislapsuudesta lähtien.

Identiteettikysymykseen mä näkisin (myös tutkimukseni valossa), että kinky on jatkumo: se voi olla satunnainen seksin mauste, tai se voi olla vahva identiteetti.

Sain itseasiassa just käsiini pari vanhaa Setan lehteä ysärin alusta ja siellä oli juttua kinkystä! Hyvin sellasta valistushenkistä. Varmaan riippuu paljon keitä siellä milloinkin on toimijoina (esim noi artikkelit lienee kirjoittanut asiasta itse kiinnostunut henkilö), ja mikä asia yhteiskunnallisessa tilanteessa menee etusijalle sillä hetkellä. Olis hienoa saada kinky-valistusta laajemmallekin, mutta tärkeysjärjestyksessä ei aina ehkä olla ihan kärkipäässä. Uskoisin, että Setassa olisi sinänsä tilaa kinkyillekin. Esim Islannissa oli kova vääntö siitä, että pääseekö kinkyt mukaan paikalliseen "Setaan". Lopulta pääsivät. Ja onhan ainakin Turussa tehty yhteistyötä TuSetan kanssa!

Sexpohan sitten taas on hyvinkin kinky-myönteinen. Onhan Tommi Paalanen ja Tiia Forsström tän hetken go to -tyypit, keltä kysytään kun halutaan tietoa kinkystä!

Tuota Seta-yhteistyötä vois ehkä miettiä just sitäkin kautta, että mitä Setalta haluaa. Haluaisko saada jonkun vertaisryhmän Setan alle (vrt. nuorten ryhmät, trans-sukupuolisten ryhmät jne)? Mitä on se tuki, jota kinky voisi tarvita? Siis ihan konkreettisesti.

On olemassa myös esim Sinuiksi-palvelu (Pirkanmaan Setan alainen), joka antaa neuvontaa ja infoa seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, myös kinkyyn liittyen.

Kinkyjen kattojärjestöä perustettiin joskus ehkä 2009 tienoilla. Muistelen, että se olisi perustettukin, mutta sen toiminnan tarkoitus jäi itselle vieraaksi, vaikka olin mukana perustamiskokouksessakin. Samalla porukalla koetettiin myös saada aikaan tietopakettia kinkystä, jota voisi levittää esim terveydenhuollon pariin. Tätä ei kuitenkaan taidettu toteuttaa.

Vai tarvittaisiinko taho, joka älähtää, kun mediassa perseillään? Periatteessahan tämä ei vaadi muuta kuin sen kuuluisan jonkun, joka toimii rivakasti ja tekee. Uskoisin esim yhdistysten olevan suostuvaisia allekirjoittamaan vaikkapa jonkun vastineen huonoon artikkeliin tms. Mutta jonkun täytyy vaan kirjoittaa ensin se vastine.

Ehkä se, minkä perään mä nyt huutelisin, olis se, että mitä konkreettista aiotaan/halutaan tehdä. Joo, tukea tarvitaan, mutta mitä se tarkoittaa.

Edit. Ja jos nyt tarvitaan jotain yhteiskunnallista vaikuttamista kinkyyden suhteen, niin ehkä sillai kuitenkin hyvä muistaa, että kinkyt ei varsinaisesti ole sorrettu ryhmä. Ollaan eriarvoisessa asemassa vaniljoihin nähden ja syrjintää esiintyy, mutta mitään ihmisoikeusrikkomukseen verrattavaa en näkis kinkyjen joutuvan kokemaan. Vai koetaanko?

[PinkCat]

Kinkyjen kattojärjestöä perustettiin joskus ehkä 2009 tienoilla. Muistelen, että se olisi perustettukin, mutta sen toiminnan tarkoitus jäi itselle vieraaksi, vaikka olin mukana perustamiskokouksessakin. Samalla porukalla koetettiin myös saada aikaan tietopakettia kinkystä, jota voisi levittää esim terveydenhuollon pariin. Tätä ei kuitenkaan taidettu toteuttaa.

Vai tarvittaisiinko taho, joka älähtää, kun mediassa perseillään? Periatteessahan tämä ei vaadi muuta kuin sen kuuluisan jonkun, joka toimii rivakasti ja tekee. Uskoisin esim yhdistysten olevan suostuvaisia allekirjoittamaan vaikkapa jonkun vastineen huonoon artikkeliin tms. Mutta jonkun täytyy vaan kirjoittaa ensin se vastine.

Muinaisina aikoina kun itsekin olin mukana aktiivisemmin kinky-yhdistyksessä, muistan myös tuon kun yritettiin perustaa kattojärjestöä. Muistaakseni esim Bizarresta ei kuitenkaan ketään osallistunut edes siihen perustamiseen koska se oli jotenkin huonosti informoitu/organisoitu jo alunperinkin. Muistan myös että johonkin uutiseen, en enää muista mihin, varmaan tyyliin näitä sarjakuristajamaisia rikollisia jotka tekee asioita ns kinkyvarjon alla, kirjoitettiin joku vastine mutta ei sitä missään koskaan julkaistu.

Joku muu sais tarkentaa jos muistaa paremmin. Silloin näitä asioita / keskusteluja taidettiin käydä ainakin osittain Tuntemattoman maan foorumilla

[JodieJo]

Muinaisina aikoina kun itsekin olin mukana aktiivisemmin kinky-yhdistyksessä, muistan myös tuon kun yritettiin perustaa kattojärjestöä. Muistaakseni esim Bizarresta ei kuitenkaan ketään osallistunut edes siihen perustamiseen koska se oli jotenkin huonosti informoitu/organisoitu jo alunperinkin. Muistan myös että johonkin uutiseen, en enää muista mihin, varmaan tyyliin näitä sarjakuristajamaisia rikollisia jotka tekee asioita ns kinkyvarjon alla, kirjoitettiin joku vastine mutta ei sitä missään koskaan julkaistu.

Joku muu sais tarkentaa jos muistaa paremmin. Silloin näitä asioita / keskusteluja taidettiin käydä ainakin osittain Tuntemattoman maan foorumilla

Mä muistelen et Bizarresta oli kyl henkilö paikalla. Mut saattaa olla et mulla sekottuu yhdistysten yhteistyötapaaminen ja toi kattoyhdistyksen perustaminen. Ne oli silloin samoihin aikoihin (tai niin kauan sitten, että ei enää näillä muinais-aivoilla muista!). Ja nyt kun sanoit, niin hämärästi muistan tuonkin vastineen, jota ei koskaan julkaistu. Pöh. Oliskohan nyt jo ajat toiset?!

Ja siis itse sain just sähköpostiin ehdotuksen mennä puhujaksi marraskuussa Turun pääkirjastossa järjestettävään tapahtumaan, josta tuli mieleen, että itse oon myös ollut puhumassa populaarimmissa yhteyksissä, enkä ainoastaan akateemisissa tapahtumissa. Ja niinkun aiemmin on tullut ilmi, niin kokemusasiantuntijoitakin on ollut ainakin radiossa ja lehdissä haastateltavana. Aikoinaan Turun Baletilta myös pyydettiin juttusarjaa kinkystä johonkin pornolehteen. Tehtiin hienojuttusarja. 

Eli siis kyllä kinkyä on tuotu esille ja tuodaan. Se vaan tosiaan ei oo laajassa yhteiskunnallisessa viitelehyksessä tärkeysjärjestyksessä ja merkittävyydessään niin suuressa roolissa kuin .. noh, tärkeämmät asiat. Toki ois hienoa, jos voitas oikoa esim. mediassa esiintulevia harhaluuloja ja ne ulostulot pääsis kans näkyville.

[Brak]

Ihmisen seksuaalisuushan on alati muuttuva

Vähän tuota epäilen. Homoksi itsensä jo nuorena kokeva tuppaa olemaan homo koko elämänsä eikä löydä yhtäkkiä sisäistä heterouttaan. Sama koskee heteroa.

Kaikenlaisia seksuaalisia kokeiluja voi tietenkin olla, mutta mielen joustavuus ei tarkoita samaa kuin identiteetin joustavuus. En ole koskaan ymmärtänyt ajattelumaailmaa, jossa jokainen hetero on vähän homo ja jokainen homo vähän hetero. Bi on bi ja seksuaalisuudella leikittelijät leikittelijöitä, mutta lokeronsa löytäneet harvoin ovat jotain muuta. Jopa ihmiset jotka vakaumuksensa vuoksi yrittävät päästä identiteetistään eroon, epäonnistuvat siinä. Kristitty ex-gay tuntee edelleen vetoa samaan sukupuoleen.

Luulen että kinkyys on samankaltainen ilmiö kuin seksuaalinen suuntautuneisuuskin. Jotkut havahtuvat kokemukseensa jo hyvin nuorina. Näiden lisäksi on leikittelijöitä, joille kinkyily on kiva lisämauste elämään.

Minulle kinkyys vyöryi kokonaisvaltaisesti mielenmaisemaan jo ennen murrosikää, kun luin Aku Ankkoja. Karhukoplan sitomiset sun muut saivat aikaan kummallisen tunnevyöryn, jota en tuohon aikaan ymmärtänyt.

Olisi kiva tietää, mihin näkemys ihmisen seksuaalisesta joustavuudesta perustuu, koska käytännön elämässä en ole siihen törmännyt. Kyllä minäkin heterona fantasioin pakotetusta homoseksistä, mutta tällöin kysymys on muusta kuin identiteetistä. Romanttisesti en pysty mieheen hullaantumaan samalla tavalla kuin naiseen.

[JodieJo]

Olisi kiva tietää, mihin näkemys ihmisen seksuaalisesta joustavuudesta perustuu, koska käytännön elämässä en ole siihen törmännyt. Kyllä minäkin heterona fantasioin pakotetusta homoseksistä, mutta tällöin kysymys on muusta kuin identiteetistä. Romanttisesti en pysty mieheen hullaantumaan samalla tavalla kuin naiseen.

Se, että just sulla ei ole tästä kokemusta, ei tarkoita, että se olisi yleistettävissä muihinkin ihmisiin. Uskoakseni tästä aiheesta on ihan tehty tutkimustakin, mutta ei ole just nyt heittää mitään linkkiä artikkeliin tms.  Plus että tää keskustelu ei ehkä ihan nyt koske tätä aihetta sen kummemmin. Ihmisiä on kovin paljon erilaisia erilaisine kokemuksineen ja mieltymyksineen.

[vila]

Itse koen, että me tarvitsemme puolustajia juuri siitä syystä että ihmisen seksuaalisuutta pidetään "alati muuttuvana". Vaikka se olisikin enemmistölle sitä niin se ei ole sitä kaikille. Seta-aktiiveiltakin on kuulunut ajatuksia siitä, että fetisisti voi vain olla toteuttamatta fetissiään. Samoin kuin kinkyjenkin joukossa on ihmisiä, jotka olettavat että ihminen voi terapiassa eheyttää itsensä vähemmän kinkyksi.

[JodieJo]

Itse koen, että me tarvitsemme puolustajia juuri siitä syystä että ihmisen seksuaalisuutta pidetään "alati muuttuvana". Vaikka se olisikin enemmistölle sitä niin se ei ole sitä kaikille. Seta-aktiiveiltakin on kuulunut ajatuksia siitä, että fetisisti voi vain olla toteuttamatta fetissiään. Samoin kuin kinkyjenkin joukossa on ihmisiä, jotka olettavat että ihminen voi terapiassa eheyttää itsensä vähemmän kinkyksi.

Okei, tässä tuntuu nyt menevän kaksi asiaa sekaisin.

On eri asia sanoa, että ihmisen seksuaalisuus voi muuttua luonnostaan/itsestään, kuin sanoa, että väkisin pitäisi muuttaa sitä. Käännytysterapiat ja sen semmoisethan on ihan todettu toimimattomiksi ja ei hyvänen aika kukaan kai tässä semmoisten perään ole kuuluttanutkaan. Sen sijaan sitä tapahtuu, että vaikkapa fetissit muuttuu joillain ihmisillä, tai subille tulee vaikka kiinostus dommeiluun jossain vaiheessa elämää. Tätä toki voisi kutsua vaikka itsensä etsimiseksi, mutta se vähän sillai ehkä väheksyy sitä seksuaalisuutta minkä kokee tällä hetkellä omaksi. Moni ei myöskään osaa sanoa selkeästi et mitkä on ne omat jutut, tai kaikki vähän kiinnostaa: ehkä ne kiinnostuksen kohteet selkeytyy myöhemmin, tai ehkä ei. Tätä on se muutos, mitä tarkoitetaan kun sanotaan että ihmisen seksuaalisuus on muuttuva. Ei ulkoa tulevaa pakkoa muutokseen!

Edit. Lisäys vielä, että eipä taideta kyllä pitää eettisenä enää nykypäivänä mitään eheytyshoitoja muualla kuin uskonnollisten yhteisöjen sisällä.