Kriteerit seuranhaussa

[Perhonen89]

Seuranhakukeskusteluissa yhtenä toistuvana teemana on kumppaniehdokkaalle asetetut kriteerit. Yleensä valitellaan nimenomaan siitä, että kriteerit ovat liian tiukat. Kriteerien asettamista tunnutaan usein pitävän negatiivisena asiana, erityisesti jos niitä kriteereitä on paljon.

Milloin voidaan puhua tiukoista kriteereistä? Millaisia kriteereitä sinä asettaisit/asetat kumppaniehdokkaalle? Ja ovatko kriteetit lopulta turhia seuranhaun kannalta?

[Adrenalynnie]

Itsellä on kriteerit korkealla, mutta eivät tiukassa lokerossa. Eli olen ollut hyvin monenlaisten henkilöiden kanssa parisuhteessa, mutta ovat olleet minulle sopivanlaisia ja päinvastoinkin ilmeisesti.

[Tuli]

Mä suhtaudun asiaan niin, että seuranhaussa ja deitti-ilmoituksissa tarkoituksena on herättää mielenkiintoa ja samalla saada minulle vääränlaiset ihmiset olemaan vastaamatta. Deitti-ilmoitus on siis seula, jonka on tarkoitus päästää läpi potentiaalisesti sopivat henkilöt, mutta karsia pois ne, jotka eivät kuitenkaan sopisi itselleni.

Kriteerit ovat liian tiukat, jos ne karsivat pois liian ison osan mahdollisista kumppaneista.

Kannattaa myös miettiä sitä, millä tavoin houkuttelee niitä itselleen sopivia ihmisiä.

[scar]

Ylipäätään ihmisissä,ystävissä,tutuissa ja kavereissa..Tutustuminen edellä menen,en pysty enää hypätä sen yli. Jos jotain enemmän olisikin syntyäkseen,niin sitten syntyy

Kriteerit ei kulje etunenässä..se että alkaa kanssakäymiseen,johtuu kai niistä kuuluisista kemioista,joidenkin kanssa vain on ns.helppoa olla,olla oma itsensä,ilman paineita mistään..

Mielestäni kaikilla on oikeus ladata pöytään niin paljon kuin ikinä haluavat,erilaisia seikkoja ja ominaisuuksia,mitä mahdolliselta kumppaniehdokkaaltaan toivoo.
..miksi ei saisi? Joskus se voinee vaikeuttaa tilannetta,mutta sen kai aikuinen ymmärtää.

Jotain perusjuttuja,kuten normaalit käytöstavat,ystävällisyys,kyky huumoriin- niitä kyllä arvostan paljon

Täytyy kyllä tunnustaa,että hieman etoo kaikenlaiset "unelmienpoikamiestyttö"-formaatit,mutta kukin tavallaan-

[armadillo]

Mulla on aina ollut todella todella todella tiukat kriteerit seuranhaussa, jotka sitten on kerta toisensa jälkeen lentäneet ikkunasta ulos, kun vastaan on tullut joku jossa on sitä jotain mitä en oo edes osannut ottaa huomioon. Niinpä mä oon viime aikoina tietoisesti pidättäytynyt kuvailemasta tarpeettoman yksityiskohtaisesti muihin kohdistuvia vaatimuksiani ja rajoituksiani esim. seuranhakuilmoituksissa. Kun kyllä harmittais rajata ennalta pois joku joka olis ollu mulle just sopiva.

Kriteeri-sana seuranhakukontekstissa tuo muutenkin mieleen yhenlaisen kulutuskulttuuriasenteen, missä me ikäänkuin vaativina asiakkaina plärätään ihmiskatalogista mieluisia hyödykkeitä, ja ankaralla kädellä raakataan meidän huomion ulkopuolelle ne jotka ei istu meidän ennaltamietittyihin spesifikaatioihin.

Tottakai jokaisella on oikeus rajata henkilökohtaisesta intiimielämästään pois ne kumppanit jotka ei miellytä, vaikka sitten näennäisen sattumanvaraisilla perusteilla. Rohkenen silti väittää, että hyvin harva meistä on todellisuudessa tietoinen valtaosasta niistä omista ratkaisevista kumppaninvalintaperusteistaan, jotka muodostuu jossain syvällä alitajunnan hämärissä.

Valitettavasti mun kohdalla hirmu pitkän hylkyperustelistan esittely seuranhakuilmoituksessa kuitenkin saa aikaan negatiivisia tuntemuksia, vaikka itse sattuisin osumaankin hakuehtoihin. Joskus tosin silläkin on vaikutusta, miten kriteerit on esitetty.

[Nick]

Itse olen pyrkinyt suhtautumaan avarakatseisesti ja löysentämään omia kriteereitäni.

Muutamia kovia kriteereitä on, ylipainoisen tai kroonisesti sairaan ihmisen kanssa suhdetta tuskin syntyisi. Henkilön ominaistuoksu on jossain tapauksissa sulkenut muuten kaikin puolin lähempään tutustumiseen houkuttelevan henkilön pois. Sinänsä mielenkiintoista, liskoaivot reagoivat suvunjatkamisnäkökulmista vaikka oma kiintiöni on melkoisella todennäköisyydellä täynnä.

Naisena suhtautuisin melkoisella varauksella puhtaasti hormonaalisiin ehkäisymenetelmiin ja esimerkiksi koiran hankkimiseen (vaikka itse koirista pidänkin).

Erilaiset taktiikat sukupuolien välillä seuran saamiseksi luovat helposti myös vääriä mielikuvia todellisuudesta, erityisesti näin nettiaikakaudella. Miehen ”kannattaa” tykätä kaikista naisista ja tiukentaa seulaa prosessin varrella. Tämä luo naiselle illuusion tarjonnan rajattomuudesta ja laadukkuudesta. Tähän liittyen on iso ero siinä millainen seuralainen kelpuutetaan hätää helpottamaan versus parisuhteeseen.

[kuunlilja74]

Mulla on aika tiukat kriteerit sessioseuran suhteen.
Osittain siksi että olen perheellinen ja haluan pitää asiat mahdollisimman helppona ja yksinkertaisina.
En matkustele pitkiä matkoja enkä luvatta liikkeellä olevien kanssa sessioi.
Ja mielellään se paikka sessiointiinkin pitäisi löytyä siltä toiselta.
Ja on ulkonäölläkin merkitystä.
Dominoiva,suomalainen heteromieskin pitäisi vielä olla.

Mutta sitten jos ja kun päästään kasvokkain tapaamaan niin se kemia ja fiilis mikä toisesta lähtee on tärkein.
Se toisen käytös ja millaiseksi itsesi tunnet toisen seurassa,se että toisen kanssa on hyvä ja helppo olla.
Aika paljon asioista on kuitenkin järjestettävissä ja sovittavissa jos ne kemiat 

Itselläni vaan on tosi, tosi harvoin sittten tavatessa, ne kemiat osuneet kohdalleen ja tullut se FIILIS.
Mutta on niinkin joskus pari kertaa käynyt 

[Anonyymi sissy]

Alkuvaiheessa tärkein kriteeri itselleni on, että ylipäätään kiinostuu omastaprofiilistani sen verran, että vaivautuu vastaamaan mahdolliseen deitti-ilmooni. Loput selviää kuitenkin keskustelujen kautta ja sen myötä viisastumme onko meistä toisillemme vai ei.

Itse katson toisen ilmoituksesta, olenko ylipäätään sitä mitä hän hakee ja onko jotain joka mahdollisesti rajaa itseni sen ulkopuolelle. Lisäksi luen profiilin. Rajaavina tekijöinä voi olla esm. paikkakunta, ikä, täällä saitilla suuntaus ym. tai noiden tietojen puuttuminen.   

[isabella]

Minulla on seuranhaussa kriteerinä että pitää olla nainen. Paitsi että olen parisuhteessa kahden eri miehen kanssa eli ei se ainoakaan kriteeri taida ihan ehdoton olla

Oikeasti olen varsin nirso seurani suhteen. Mutta en osaa ennalta luetella mitään listaa, millä perusteella ihminen kelpaa. Jonkun kanssa synkkaa ja toisen kanssa ei. En missään tapauksessa harkitsisi suhdetta esim. rasistin tai siisteydestään huolehtimattoman ihmisen kanssa mutta tällaisten kirjoittaminen deitti-ilmoon tuntuisi hassulta kun ne ovat vähän niinkuin itsestäänselvyyksiä. Toki itsestäänselvyys on tässä tapauksessa subjektiivinen asia, rasisti varmaan mieluummin pariutuu toisen samanlaisen kanssa

[Rietas Merenneito]

En tällä hetkellä ole seuraa hakemassa, mut kyllä minulla aika tiukat kriteerit oli. Joitakin ne ärsyttivät (tuli äkäisiä kommenttej kuten "ai oonko mä sulle liian lyhyt, kiitti vaan"), mutta suurin osa suhtautui neutraalisti. Sehän on ihan luonnollista, että varsinkin iän myötä tietää mitä tahtoo, ja mitä ei ainakaan tahdo. Parempi näin, niin ei ihan hakuammunnaksi mene. 

Karsastan muutenkin vähän ajattelua, jossa seuranhakukriteereihin suhtaudutaan nuivasti ja sanotaan, ettei niitä harrastavalle kelpaa kukaan. Kun kyse on intiimin, jopa elämänmittaisen suhteen etsinnästä, niin kyllä silloin pitääkin olla aika tiukkana itselle tärkeistä asioista. En mä ainakaan haluaisi "kelvata" kenellekään, koska se kuulostaa siltä, että toinen ottaisi minut säälistä... mieluummin niin, että toinenkin tietää mitä tahtoo, ja sitten katsotaan löytyykö yhteistä tulevaisuutta.

[hiitamus]

Mulla alkaa tipahdella kriteerit sitä mukaan, kun tutustun erilaisiin ihmisiin. Ulkonäkö eri mittoineen ei ole ollut kriteerinä pitkään aikaan. (Mistä pääsen siihen, että kovin monet silti laittaa ne numerosarjansa "165/100/25/SUPERDD", eli kai ne sitten jollekulle merkitsee.)

Tärkeimpänä taidan nykyään pitää sitä, että toisen seurassa viihtyy ja juttu luistaa. Mihin sit taas vaikuttaa esimerkiks arvot ja huumorintaju.

Musta on vain hienoa, että pohtii mikä on itselleen tärkeää, mitä itse haluaa kumppaniltaan. Koska silloin on joo, mahdollisuus jättää tekemättä aloitetta, jos toisen arvot ei tässä asiassa kohtaakaan - mutta myös isompi todennäköisyys sille, että niistä treffeistä tulee jotain enemmän. Esimerkiksi lasten haluaminen on vain niin iso kysymys, että siitä ei kannata tehdä kompromissia vaan mieluummin sitten hakea samanhenkistä ihmistä kumppaniksi.

[vila]

Jos joskus sinkkuuntuisin niin en luultavasti etsisi seuraa vaan omistaisin elämäni jollekin muulle kuin kikkelipalvonnalle (koska siihen se kuitenkin menisi). Joten seuranhakukriteerit olisivat "jos saat kiinni ja sittenkin ei".

[Sigmamies]

Ekat kriteerit on : pillu ja Tampere. Ekasta en jousta mutta toka on neuvoteltavissa 
Noi kun on kunnossa voi jotain upeeta syntyä tai jäädä syntymättä eikä se nyt niin kamalaa ole ”turhaan” tutustua johonkin naiseen joka ei nautikkaan samanlaisista jutuista kuin itse tai ettei kemiaa ole  .

En tosin ole ollut treffeillä ilman kemiaa vaikkei kaikki treffit silti ole johtanut sessiointiin 

[D79Mies]

Seuranhakukeskusteluissa yhtenä toistuvana teemana on kumppaniehdokkaalle asetetut kriteerit. Yleensä valitellaan nimenomaan siitä, että kriteerit ovat liian tiukat. Kriteerien asettamista tunnutaan usein pitävän negatiivisena asiana, erityisesti jos niitä kriteereitä on paljon.

Milloin voidaan puhua tiukoista kriteereistä? Millaisia kriteereitä sinä asettaisit/asetat kumppaniehdokkaalle? Ja ovatko kriteetit lopulta turhia seuranhaun kannalta?

Onko sinun tarkoitus miellyttää kaikkia kirjoittajia vai löytää se kaipaamasi ihminen juuri itsellesi? Minusta kriteerit kertovat siitä, että hakija tietää mitä haluaa. Henkilökohtaisesti olen halunnut seurustella lähinnä sellaisten ihmisten kanssa, jotka tiedostavat halujaan.

On eri asia esittää kriteerejä kuin olla (toisen mielestä) odotuksissaan epärealistinen tai ristiriitainen. Nämä vähäpätöisiltä vaikuttavat asiat ovat itse asiassa hyvin merkittävät. Koska kriteerit ovat ilmoituksen laatijan kirjoittamia, niin niitä kuuluu peilata ensisijaisesti häneen, eikä lukijoihin. Esimerkiksi itselläni oli täällä joskus pitkähkö treffi-ilmoitus kriteereineen, mutta olin henkisesti valmis olemaan mieluiten yksin kuin korvikkeiden kanssa. Voiko siis väittää, että ilmoitus voi olla liian tiukka, jos se on johdonmukainen, realistinen ja vääriä hakijoita karsiva?

Minusta turhina kriteereinä voi nähdä ainoastaan epärelevantit sellaiset. Epärelevantit laatijalle, ei lukijalle.

Esimerkiksi minua välillä vituttavat itseä kymmentä senttiä pidempiä miehiä hakevat naiset. Minä kun tahdon katsoa toista silmiin, eikä hiusjakaukseen. Minulle toisen ergonominen sopivuus on tärkeämpi kotona kuin ulkona vierekkäin kävellessä. Mutta... juuri niin, minulle. Ei ilmoituksen laatijalle. Tällöin pitää vain hoksata toisen painottavan eri arvoja ja herätä siihen, että olin etsimässä itselleni yhtenevää puoliskoa omien arvojeni kanssa. Tällöin korkkarinaiset on helppo jättää vähemmälle huomiolle.

Loppu on työtä sekä kykyä olla yksin. Yksinkertaista.

[Feird]

Kriteereitä on vähän hankala luetella, joko synkkaa tai ei. Olen huomannu et ulkonäkökriteerejäkin on tosi hankala alkaa listaamaan kun ihmisessä ainakin mua viehättää muutkin asiat kun ulkonen olemus ja monennäköset ihmiset voi olla kiinnostavia. Jos on yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja jutut on samalla levelillä niin sillä pääsee jo pitkälle. Mut jotain hakukriiteerejä täytyy olla, muuten menee ihan metikköön. Eniten ihmetyttää jotkut nollaprofiilien deitti-ilmot "haetaan dominaa, iällä ja paikkakunnalla ei väliä, kaikki käy". Aika vaikee kiinnostua tollasesta alkuunkaan...jotain tarttumapintaa pitäis löytyä jos haluaa jotain seuraa hakea.