Mitä sinulle tarkoittaa dominoiva luonne?

[vila]

Aika moni täällä listaa itsensä dominoivaksi luonteeksi. Kiinnostaisi miten te määrittelette dominoivan luonteen? Mikä saa sinut pitämään ihmistä dominoivana luonteena (joko itseäsi tai toista ihmistä)? Ovatko dominoivan luonteen omaavat yksilöt automaattisesti myös seksuaalisesti dominoivia? Pystyykö dominoiva luonne rajoittamaan dominoivuutensa vain makuuhuoneeseen?

[rp_]

Jaa, aika paha kysymys. Onkohan asiasta tehty mitään tutkimusta, joka antaisi tähän jotakin suuntaa?

Ei minua ainakaan pidetä luonteeltani dominoivana kuin siinä mielessä, että osaan kyllä tiukan paikan tullen sitten ottaa sen johtajan paikan. Jos toiset empii vaikka jossakin päätöksentekotilanteessa, niin minä joudun yleensä olemaan se joka sitten saa jotakin sanottua vaikka muut olisi hiljaa. Toisaalta on sitten niinkin, että pysyn aika rauhallisena (melkein) joka tilanteessa ja pystyn säilyttämään toimintakyvyn, kuten nyt vaikka onnettomuuksissa. Kai näillä joku yhteys on. D:n asema kun on olla se aktiivisempi osapuoli. Siksi näin äkkiseltään ajateltuna kovin hiljainen ei ehkä olisi se, joka alkaa sitten makuuhuoneessa ottamaan suurempaa asemaa.

Saman kysymyksen voisi sitten kääntää toisinpäin, että millainen on sitten alistuva. Jonkun teorian mukaan siinä usein halutaan vastapainoa jollekin. Kuten suuryrityksen kovia päätöksiä tekevä johtaja voi sitten haluta vastapainoksi alistua itse makuuhuoneessa. Passiivisempaan rooliin on varmaan helpompi siirtyä "heittämällä aivot narikkaan", mutta toisinpäin voi olla vaikeampaa.

Kai ihmiset on makuuhuoneessa dominoivia (tai alistuvia) eri lähtökohdista. Mutta luulisi tästä jotakin tutkimustietoa löytyvän maailmalta, ei välttämättä Suomesta.

[Sigmamies]

Tunnen vain muutaman dominoivan ihmisen ja ovat hyviä tyyppejä. Helpoiten huomaan sen dominoivan luonteen siitä kun he ei alistu muitten tahtoon jos kokevat olevansa oikeessa.
Luulisin että dominoiva voi olla subi makuuhuoneessa kun seksuaaliset mieltymykset voi dominoivillakin olla erilaisia.

[Major CTRL]

Itse miellän sen vahvana persoonallisuutena ja kykynä/tahtona ohjata asioita tarvittavaan/haluttuun suuntaan. Tämän voi sitten tehdä, kuten kaiken johtajuuden, hyvin tai hyvin huonosti. Ja mikä taas on kenenkin mielestä hyvää tai huonoa johtajuutta on sitten oman keskustelunsa paikka 

Mielestäni dominoiva luonne ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen saisi sitä kautta seksuaalista nautintoa. Se koskee vain perwoja  Ja ei, mielestäni dominoiva luonne ei rajoitu mihinkään huoneeseen koska kyseessä on persoonan piirre.

[vila]

Ehkä olisi kohteliasta vastata tähän kysymykseeni itsekin

Minä olen aikanaan jotenkin sekoittanut dominoivan luonteen jotenkin ns. johtajuuskäyttäytymisen kanssa. On olemassa ihmisiä, jotka vetävät puoleensa ihmisiä jotka etsivät heistä turvaa. He päätyvät ryhmissä johtajiksi, ihmiset luottavat heihin ja he käyttäyttyvät mutkattomasti toisten ihmisten kanssa - eli siis heidät huomataan ilman että karjuvat olevansa paikalla. Näissä ihmisissä korostuu ehkä juuri se turvallisuuden ja luotettavuuden tunne - ihmiset vain hakeutuvat heitä kohti. Se on heillä luontaista ja he ottavat mielellään johtamisaseman vastaan (kunhan saavat sitten vastuun vastapainoksi annetaan myös vapautta).

Tulkitsin tuollaisen luonteen domoivaksi luonteeksi, mutta olen viime aikoina tullut eri tulokseen kun olen huomannut kuinka ihmiset käyttäytyvät tuota "dominoiva luonne"-sanaa ihan tuolla vaniljamaailmassakin. Monilla se ei vaikuta millään tavalla sitoutuvan vuorovaikutukseen (niin kuin johtajuusnäkökulmasta käsin se tekisi) vaan henkilöt yksinkertaisesti haluavat vain kontrolloida kaikkea ympärillään - ja sillä ohittavat sitten vuorovaikutuksen vaatimukset. Monet dominoivaksi luonteiksi itseään kuvaavat ihmiset vaikuttavat olevan sosiaalisesti aika raskaita ainakin omasta näkökulmastani.


Olen muuten itse miettinyt tuota stereotypiaa toimistusjohtaja-subeista. Kuinka paljon näitä toimitusjohtaja-subeja liikkuu skenessä? Tuskin kovin montaa. Osa syynä ehkä voi olla, että skenestä ei ehkä löydy heille sopivaa puolisomateriaalia (sori taas kaikki). Tai sitten he eivät yksinkertaisesti ole niin alistuvia, että Dommet jaksaisivat kiinnostua? Kyse voi olla yhtä hyvin tarkkaan rakennetusta seksifantasiasta, jossa D-osapuoli on vain rekvisiittaa. Kaikki mikä näyttää alistumiselta ei välttämättä sitä ole.

[scar]

Kiinnostaisi miten te määrittelette dominoivan luonteen? Mikä saa sinut pitämään ihmistä dominoivana luonteena (joko itseäsi tai toista ihmistä)?

Yritettävä pysyä aiheessa..Mielenkiinoisia nämä luonnekysymykset..

Yksi esimerkki omakohtaisesti: Pidin kerran erästä hyvinkin tuttua vauvaa sylissä ja melkeinpä säikähdin sitä määrätietoisuutta ja otetta,jolla tämä ihmistaimi piti tuttipulloa ja siitä joi..Nyt aikuisena tämä luonne on seurannut ja pysynyt- sukua ollaan,mutta itse olen aika erilainen luonne-
Toisten hallitseminen ja johtaminen vie liikaa voimia,ei jaksa kauaa pitää kontrollissa- se ei ole luontaista eikä oikeastaan mukavaakaan- mieluiten annan vapauden ja tilan olla oma itsensä,ohjata voin vähän,jos sitä tarvitaan hetkellisesti.

Jotenkin vaikea ajatella,että jos ihminen ei ole tippaakaan dominoiva/hallitseva/kontrolloiva,että hänestä sitten seksin parissa sukeutuisi sellainen,että luonne muuttuisi ihan toiseksi.
Voi kai sitä näytellä,mutta onko se sitten kivaa ja näkyykö se jotenkin ei-luontevana ulos päin toiselle.

Itsekäs johtaja,empatiakyvytön jopa,on aika kauheaa katseltavaa ja koettavaa. Mielummin sitten varovainen "hissukka".

Jotkut ihmiset saattavat olla erittäin itseohjautuvia eivätkä kaipaa johtajia. Yhdessä voidaan päättää ja kysellä,saada neuvoja,mutta itse tehdään. Onko tuollaiset ihmiset sitten johtajia- eipä välttämättä.

Syntymässä on jo tietyt geenit ja ominaisuudet ja sitten ympäristö vaikuttaa kuulemma paljonkin,hyvään tai huonoon suuntaan. En tiedä onko ns. neutraalia luonnetta ja ympäristöä olemassakaan. Aina jotain särmää tuntuu löytyvän kun vähän pöyhitään

[Sigmamies]

Vila,olit ihan oikeessa aikanaan 
Nykyjohtaminen on usein alistamista jolla ei saa aikaan tuottavuutta eikä sitoutuneita työntekijöitä.

Vähän niinku subinki saa alistamalla totteleen mutta dominoimalla oikein subin saa haluaan tekeen kaikkensa ja entistä paremmin ja ihan niin pitkään kun haluaa .

[Tuli]

Tulkitsin tuollaisen luonteen domoivaksi luonteeksi, mutta olen viime aikoina tullut eri tulokseen kun olen huomannut kuinka ihmiset käyttäytyvät tuota "dominoiva luonne"-sanaa ihan tuolla vaniljamaailmassakin. Monilla se ei vaikuta millään tavalla sitoutuvan vuorovaikutukseen (niin kuin johtajuusnäkökulmasta käsin se tekisi) vaan henkilöt yksinkertaisesti haluavat vain kontrolloida kaikkea ympärillään - ja sillä ohittavat sitten vuorovaikutuksen vaatimukset. Monet dominoivaksi luonteiksi itseään kuvaavat ihmiset vaikuttavat olevan sosiaalisesti aika raskaita ainakin omasta näkökulmastani.

Englanniksi tuollaiselle ihmiselle on olemassa termi domineering. Kääntyisi kai suomeksi komentelevaksi luonteeksi.

[Morgul]

Määrätietoisuus, tasaisuus ja oma-aloitteisuus.

Seksi on niin arkaluontoinen ja harmaa alue, ettei voi olla varma mitä kukakin sen aikana on jollei sitä itse näe.

[Laura]

Minusta löytyy dominoivaa luonnetta, tai ainakin sellainen olen ollut. Entinen vaniljaparisuhde kesti yli vuosikymmenen ja koin jatkuvasti, että minä päätin huomattavasti enemmän asioita kuin mieheni. Kaikki lomamatkat olisi jääneet tekemättä ilman että minä olisin ehdottanut, päättänyt ja varannut. Sitä en tiedä, kuinka ex asian kokee, mutta minä koen että esim. ensiasunto, lapset ja ero oli kaikki minun päätöksiä. Olen ajatellut, että olen joutunut olemaan dominoiva kun toinen oli hiljaisempi. Makuuhuoneessa en ole koskaan halunnut olla dominoiva.

Nykyään nautin todella paljon tilanteista kun D päättää mitä laitan päälle hänen valitsemaan ravintolaan tai kun D päättää kaikki asiat makuuhuoneen puolella. Ehkä jokin päivä unohdan sen dominoivan entisen minän, kun avokämmentä tulee nykyisin turhankin usein.

En osaa määritellä dominoivaa luonnetta. Jotkut yrittää olla dominoivia ja heitä on pakko totella vaikkei oikeasti haluaisi (mun pomo, hahah ) Toisilla dominointi taas tulee niin luonnostaan, että on heti mielellään tekemässä niinkuin hän haluaa.

[TätiHapan]

Määrätietoinen, vahvatahtoinen, päämääräkeskeinen, tekijä, suorittaja, oman arvonsa tietävä ja sitä kunnioittava, yhteistyökykyinen, muuta arvostava ja tukeva, ei omaa egoon pönkittävä, rauhallinen, avoin, selkeä.
Siinä piirteitä mitä itse pidän osasina dominoivaa persoonallisuutta.

En koe, että dominoiva persoonallisuus tarkoittaisi sitä, että olisi myös seksuaalisesti dominoiva.
Omalla kohdallani dominointi vaan ”sattuu” tapahtumaan kaikilla osa-alueilla, en missään nimessä rajaa vallankäyttöä vain leikkihetkiin.

[scar]

Sori tämmönen pöhkö välikommentti,mutta tuli mieleen tuosta Vilan "sosiaalisesti raskaista" johtajista..

En jaksa olla äimistelemättä,että miksi kuitenkin edellä mainitut ja kaltaisensa,ovat vuosikymmenistä toiseen vallassa ja hallitsemassa..jatkuvasti tulee esiin heidän törkeitä ja epäinhimillisiä tekoja ja sanomisiaan,mutta monet ovat jopa hurmiollisen haltioituneita niistä..kuinka kauas siis ollaan päästy esim. Aatu H:n ajasta?

Katselin tuossa uusinta Docventuresia ja lopuksi teki mieli laittaa palautetta: Otettasko kampanja ihan yleisen kiusaamisen,koulukiusaamisen ja työpaikkakiusaamisen NOLLAtoleranssin puolesta, lopetettaisiin väärä johtajuus ja väärä hallinta....hehee

[Occam]

 - Dominoiva luonne on aktiivinen, ei passiivinen.
 - Dominoiva luonne kertoo mielipiteensä, ei ole hiljaa hyväksyvä
 - Dominoiva luonne on yleensä se joka kantaa vastuun asioista
 - Dominoiva luonne on mielipiteissään vahva
 - Dominoiva luonne on tahdossa voimakas
 - Dominoiva luonne on kriisissä rauhallinen

 Ja toki paljon muuta. Mutta tuosta lähtökohtaisesti.
 
 Kun kerron olevani Dominoiva se ei liity edes pelkästään D/s toimintaan. Vahvana persoonana pyrin olemaan oma itseni. Kokoaikaisesti. En ole pyrkinyt koskaan olemaan muuta kuin olen ja otan vallan ja vastuun vastaan kun tilanne sitä antaa tai jos tilanne sitä vaatii.
 

[Mr.Inathu]

Niin kuin useampi on jo todennut, ei luonne/persoona ole sama asia kuin seksuaalisuus ja seksuaaliset mieltymykset/fetissit.
Toisaalta harva ihminenkään 24/7 käyttäytyy siten kuin oma luontainen persoona toimisi, vaan olemme elämämme aikana oppineet hallitsemaan luonnettamme ja - enemmän tai vähemmän - oppineet huomioimaan kanssaeläjiämme, tilanteita ja asiayhteyksiä.

Dominoiva tarkoittaa mielestäni yleisnimitystä hallitsevuudesta ja/tai kontrolloivuudesta, nuokaan kun eivät aútomaattisesti asu samassa ihmisessä ja esim. syy kontrollointiin voi olla vaikka epävarmuus hallitsevuuden sijaan, mutta voi silti näyttää nopeasti katsottuna hallitsevuudelta. Samoin kuin sairaalloisen itsekeskeinen ihminen voi pitkään näyttää erittäin ystävälliseltä, miellyttävältä ja toiset huomioon ottavalta.

Ainostaan "makuunuoneessa" dominoiva ihminen on mielestäni taas ihminen, joka persoonaltaan ei ole dominoiva, mutta jonka seksuaalisuus saa isompaa tai pienempää kiksiä vallan käytöstä.

Sitten taas tuo mistä aloittaja puhui "luontaisena johtajuutena", kuulostaa mielestäni paljon enemmän karismaattisuudelta kuin dominoivuudelta. Karismaattisuus taasen on oma luontainen ominaisuutensa joissain ihmisissä, ei välttämättä dominoivissa, vaan ylipäätänsä. Karismaattisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset pitävät henkilön miellyttävänä ja kokevat luontevaksi luottaa häneen ja ovat valmiita oma-aloitteisesti antamaan valtaa henkilölle. Osa karismaattisista henkilöistä käyttää ominaisuuttaan vastuullisesti, osaa se ahdistaa ja stressaa ja osa taas väärinkäyttää sitä härskisti...

Kuitenkin taas kerran, maailma ei ole mustavalkoinen ja jokainen yksilö on paljon enemmän kuin vain muutaman laatikon verran. Toisaalta ymmärtämällä muutaman suurimman päälinjan ihmisestä, pystyy ymmärtämään paljon paremmin sitä, kuinka hyvin henkilö sopii yhteen itsensä kanssa ja sitähän suurin osa kuitenkin todellisuudessa haluaa tietää - niin parisuhteissa kuin yhteisöissäkin.

-Mr.I

[Klasu]

Tässä onkin tullut jo monta hyvää juttua sanottua joten en lähde niitä toistamaan. Tuota mietiskelin vielä, että dominoivuus on aika tilannesidonnaista. Tietysti jos puhutaan hyvin "hallitsevasta persoonallisuudesta" (Lue: narsisti) niin tämmöinen pyrkii hallitsemaan tavalla tai toisella aina tilannetta. tällainen henkilö tosin harvemmin on se, johon toiset luottavat ja jota vapaaehtoisesti seuraavat. Hän ei myöskään juurikaan kuuntele muita.

Sitten on tämä hieman huvittava dominoiva luonne, eli henkilö jolla on aina mielipide joka asiaan. Ja yleensä vahva sellainen. Näissä henkilöissä tosin huvittavuus vaihtuu aika äkkiä ainakin noin normaalissa elämässä rasittavuudeksi. Ei vaan jaksaisi jankata asiasta henkilön kanssa joka ei välttämättä tiedä kyseisestä asiasta edes perusteita. Hän huomaa hyvin äkkiä usein istuvansa kahvipöydässä yksin.

Mä sanoisin, että meissä kaikissa on sekä dominoivia että alistuvia piirteitä erilaisissa tilanteissa. Yksi asia minkä dominoivassa persoonallisuudessa on varmaan aivan avain asemassa on aktiivisuus vuorovaikutuksessa. Hän on usein se, joka tekee aloitteen. Toisaalta, keskustelua voi dominoida hyvinkin vähäeleisesti ja -sanaisesti. Yksinkertaisesti ohjaamalla sitä haluamaansa suuntaan. Kylläpäs olikin muuten vaikea kysymys. Mitä enemmän pähkäilee, sitä syvemmälle tietämättömyyden suonsilmään vajoaa