Mitä jos et olisikaan vain hiljaa?

[DareDoll]

En tiedä puhunko samoista vai täysin eri asioista, kun itse olen virkavallalle päin vienyt tapauksen, joka monen vuoden vainoamisen jälkeen täytti selkeästi rikoksen tunnusmerkit. Tyyppi poisti täältä tunnarinsa, varmaan meni lopullisesti pää sekaisin tai tajusi viimein että nyt on mennyt liian pitkälle.
Olen samasta tyypistä varoitellut muutamia tämän hiekkalaatikon käyttäjiä, ja en sitä kyllä kadu yhtään. Kaikkien oma asia tietysti on, haluaako varoituksia uskoa vaiko ei. Toisaalta olen kyllä siitäkin melkoisen varma, ettei tyypillä muita kohtaan ole voinut edes aikaa riittää samanlaiseen pakkomielteiseen vainoamiseen.

[IKRM]

Itseä aina eniten näissä varoitusjutuissa ihmetyttää että miten paljon aikaa joillakin tuntuu olevan käyttää tämän asian pohtimiseen.

Ihmiset on sellaisia että niillä on aina kaikessa tekemisessä omat intressit mukana, tuolta pohjalta kun asiaa miettii niin tämäkin vuodesta toiseen esillä oleva asia saa ihan uuden vivahteen.

Ei sillä, etteikö varmasti olis sellaisia henkilöitä, miehiä ja naisia, subeja ja dominoivia, joista murhetta varmasti tulee jos niitten kanssa alkaa aikaansa viettää, mutta eiköhän ne ole vähemmistönä täälläkin, aivan samoin kuin vaniljaisemmassa maailmassa.


Enkä edelleenkään jaksa uskoa, että yhdestäkään Masterista tai Herrasta olis kenellekään terapeutiksi tai parantajaksi, vaikka täälläkin muutamat väittävät terapeuttisia sessioita vetävänsä.

IKRM

[Meeri]

Nopeasti laskettuna tähänkin ketjuun on kommentoinut 11 ihmistä joilla on samantyyppistä kokemusta. Lisäksi vielä ne privat joita olen saanut asian tiimoilta foorumilla, chatissa ja muita kanavia pitkin. Tämä kaikki vain reilussa vuorokaudessa. Joten ei se nyt niin vähemmistöä tunnu olevan.

Vaniljapuoleltakin tilastoja löytyy aiheesta runsaasti, jos haluaa katsoa faktaa miten yleistä parisuhdeväkivalta on suomessa.

Ja kyllä, sceneturvallisuuden miettimiseen tulee käytettyä aikaa. Ihan senkin puolesta kun on yhdistystoiminnassa mukana ja käy bileissä. Myös ylläpitäjän roolissa näitä tapauksia tulee ihan konkreettisesti vastaan.
Voi olla ettei asia kiinnostaisi jos pyörisi vain omassa pikku piirissään ja voisi olla onnellisen tietämätön kaikesta.

[Meeri]

Kieltämättä tärkeä aihe ja jännä kolumni, jossa mielestäni koottiin paljon aikaisempia keskusteluja yhteen. Otsikko Mitä jos et olisikaan vain hiljaa? nosti odotukseni, mutta en kuitenkaan löytänyt vastausta tähän kysymykseen. Tosin voihan olla ettei se ollut tarkoituskaan. Ja älkää nyt ymmärtäkö väärin, sillä aihe on tärkeä, odotin vaan jotain toimintaohjetta tai -tapaa. Toki keskustelu aina auttaa, melkein asiaa kun asiaan.

Yst. Terv.
Karwis

Tarkoituksena oli herättää keskustelua ja saada ihmiset ajattelemaan asiaa.
Kieltämättä harkitsin ensin että laittaisin kolumniin mukaan omia mietteitäni miten tilannetta voisi parantaa tai toimintaohjeita, mutta päätin jättää ne pois tästä kolumnista, koska ne olisivat vieneet liikaa huomiota itse varsinaiselta aiheelta. Ja kaikenlainen ohjeistus saa aikaan vaan sen että kommentoijat keskittyvät enemmänkin ampumaan neuvoja ja ehdotuksia alas, kuin miettimään uhrin asemaa.
Se olisi kokonaan oman kolumninsa paikka.

[bikantti]

^ Toivon kyllä kovasti näkeväni sellaisenkin kolumnin 

[Meeri]

Niin mäkin toivon näkeväni sellaisen kolumnin, mieluiten jonkun muun kun itseni kirjoittamana .

Täällä on kuitenkin porukkaa joilla on sellainen koulutus tai ammatti, että ovat päteviä neuvomaan kaltoinkohtelun uhreja.
Itselläni on vain parempia ja huonompia parannusehdotuksia, jotka astuvat enemmän tai vähemmän tiettyjen tahojen varpaille. Ei ole siis mitään idioottivarmaa ratkaisua.

Toivottavasti kuitenkin uudet (sekä vanhat) kolumnistit uskaltavat tarttua vaikeisiinkin aiheisiin, ja tuoda niihin tuoretta näkökulmaa.

[Kakegurui]

Ei sillä, etteikö varmasti olis sellaisia henkilöitä, miehiä ja naisia, subeja ja dominoivia, joista murhetta varmasti tulee jos niitten kanssa alkaa aikaansa viettää, mutta eiköhän ne ole vähemmistönä täälläkin, aivan samoin kuin vaniljaisemmassa maailmassa.

IKRM

Olen Maryn kanssa samaa mieltä ettei se mitään vähemmistöä ole. Omat henkilökohtaiset kokemukset ovat vaniljajutuissa mm. henkisenä väkivaltana. Siihen päälle vielä ne mitä on tullut kavereilta kuultua ja ne kaikki rehentelyt tekijöiltä.

Omista kokemuksista avautuminen saattaa usein olla jopa lähes mahdotonta, varsinkin jos tekijä on eristänyt uhrin turvaverkostaan ja läheisistään. Jos sitä on jatkunut pidempään niin ei sitä turvaverkkoa olekkaan enään niin mahdollista saada korjattua. Varsinkaan silloin jos on ollut todella pahasti tekijän "pauloissa" ja valehdellut muille kuvitellen että säästyy niiltä pahimmilta väkivaltapiikeiltä. Ja siinä pisteessä kun ollaan niin ei niiden kokonaan uusien suhteidenkaan kasaaminen ole helpoimmasta päästä. Luulen tai toivon että kaikissa tapauksissa tekijä ei edes ymmärrä mitä tekee tai on tullut tehtyä. Silloinhan asiat olisi korjattavissa hyvällä kommunikaatiolla.

Oli mulla jotain muutakin sanottavaa asiaan liittyen, menin vain unohtamaan sen jo 

S

Muoks. Kiitos hyvästä kirjoituksesta 

[scar]

Itseä aina eniten näissä varoitusjutuissa ihmetyttää että miten paljon aikaa joillakin tuntuu olevan käyttää tämän asian pohtimiseen...


Enkä edelleenkään jaksa uskoa, että yhdestäkään Masterista tai Herrasta olis kenellekään terapeutiksi tai parantajaksi, vaikka täälläkin muutamat väittävät terapeuttisia sessioita vetävänsä.

Olen ollut tällä foorumilla mukana enemmän ja vähemmän,joskus kovasti  liikaa läyhyten...
tapaa kai olla niin,että jotkin aiheet saavat enemmän aikaan keskustelua kuin toiset,ja siihen on sitten joitain syitä..

Aikansa jokainen voi viettää kai miten haluaa,ellei ole jotain rajoitteita,kuten vaikka duunit hankaloittamassa aatelista elostelua 
Jos väkivallan ja sorron esiintuominen on joutavaa ämmien jauhantaa,niin onko mikään muuttunut sadoissa vuosissa?
Muokkasin,kun tarkoitus js halu ei ole arvostella kenenkään maailmankatsomusta yms.

[Ms. M]

Vierastan suomalaisessa kinkyskenessä yhtä asiaa todella paljon. Vaniljamaailmassa ihmiset ovat suhteellisen tarkkoja siitä millaisten ihmisten kanssa viettävät aikaansa ja keitä päästävät tuttavapiiriinsä, mutta kinkymaailmassa tämä kaikki tuntuu heittävän ihan häränpyllyä - ja sitten päädytään juuri näihin tilanteisiin.

Jos vaniljakaverisi eksä syyttää häntä lähisuhdeväkivallasta (ja tiedät kaverisi olevan vähän "hankala" tai kännissä aggressiivinen) niin kuittaatko kyseisen eksän jutut "katkeruudeksi"? Haluatko olla lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneen ihmisen kaveri? Suurin osa sanoo, että no ei todellakaan. Miksei tämä sitten toimi kinkymaailmassa? Miksi näillä känniääliöillä ja epämääräistä mainetta kasvattaneilla ihmisilla on edelleen ihailijoita ja paikka skenessä? Mitä se kertoo esim. D-henkilöstä joka kaveeraa julkisesti sellaisen D-henkilön kanssa, josta lukuisat eksät ja entiset subit kertovat "jänniä juttuja"? Kun juttuja alkaa kertyä niin niissä on yleensä jotain perää.

Kun sessio jatkuu turvasanan sanomisen jälkeen niin kyseessä on raiskaus. Kuinka moni hengailee vaniljamaailmassa raiskaajien kanssa? Ihan oikeasti kuinka moni ottaa ihan varauksetta kaveripiiriinsä ihmisen, josta liikkuu huhuja raiskauksesta? Huhuilla ei ole välttämättä mitään totuuspohjaa, mutta miksi kinkymaailmassa se pohjaoletus on että ne ovat paskapuhetta - kun taas vaniljamaailmassa annetaan epäilyksellekin mahdollisuus?

Kuinka moni oikeasti pyörii vaniljamaailmassa känniääliöiden, misogynistien, "mä määrään teitä kaikkia koska olen JOHTAJA"-vouhottajia, minäminä-prinsessojen, päihdeongelmaisten, rikollisten ja raiskaajien kanssa? Tekeekö poikkeava seksuaalisuus sen, että sitten hyväksytään ihmisiltä sellainen käytös jota ei todellakaan hyväksyttäisi vaniljamaailmassa? Vai elänkö minä oikeasti omassa kivassa kuplassani, jossa ihmiset kohtelevat toisiaan ihmisinä?

Selkääntaputtelusta ja symbioosissa elämisestä tässä lienee usein kyse. Tässäkin yhteisössä on henkilöitä, jotka edistävät omaa agendaansa toisten kustannuksella ja antavat itsestään tarkoituksellisesti suorastaan valheellisen kuvan kanssakinkyille. Se agenda saattaa olla vain nuoren seurustelukumppanin saaminen, tai toive yleisestä ihailusta ja arvostuksesta. Valtaisa status on kaiken keskiössä, kun ihmisessä itsessään on sen mentävä reikä. Vaikka keisarilla ei ole vaatteita, sitä ei kannata sanoa ääneen, ellei halua koko hovin katsovan sanojaa kieroon.

Hankalaa, ikävää ja muille ongelmia aiheuttavaa henkilöä siedetään ja hänen toimistaan usein vaietaan, sillä hänen seuransa hyödyttää jotakuta joko suoraan tai välillisesti. Ilmaisu jota olen usein kuullut käytettävän kinky-yhteisössä, on "pyrkyri." Uusi tulokas yhteisössä voi kuulemma olla pyrkyri, mikäli hänestä on näytillä kauniita kuvia. Pyrkyri voi olla aktiivinen tutustuja miiteissä, tai on muutoin esillä. Pyrkyri hakeutuu suosittuun seuraan (mitä se sitten ikinä onkaan). Kuulostaa uskomattomalta, mutta hämmentävää kyllä, tällainen puhe ei ole harvinaista kuultavaa. Mitä muuta tällainen nimittely on, kuin toisen alistamista ja samalla itsensä nostamista "pyrkyrin" yläpuolelle? Ja kuinka terve on yhteisö, jossa joku leimataan pyrkyriksi, kun joku toinen nostetaan jumalasta seuraavaksi? Vanhoja tekijöitä kumarrellaan kilpaa, vaikka aina siihen ei olisi vähäisintä syytäkään. Mutta kun kaikki muutkin.

Kyllä, yhteisö on laaja (pieni, mutta moninainen), eivätkä kaikki syyllisty edellä mainitun kaltaiseen ihmisten jaotteluun. Onni on löytää hyvä ja turvallinen oma piiri, jossa saa puhua ilman leimautumisen pelkoa kaikesta ja jossa saat hyväksyntää, sekä itse annat sitä vastavuoroisesti.

Lopuksi; ei se parhain lähde, mutta pohdittavaa kuitenkin: https://www.psychologytoday.com/intl/blog/communication-success/201707/6-common-traits-narcissists-and-gaslighters

"Gaslighting is a form of persistent manipulation and brainwashing that causes the victim to doubt her or himself, and to ultimately lose one’s own sense of perception, identity, and self-worth. A gaslighter’s statements and accusations are often based on deliberate falsehoods and calculated marginalization. The term gaslighting is derived from the 1944 film Gaslight, where a husband tries to convince his wife that she’s insane by causing her to question herself and her reality."

WORD.
Bunni puhuu asiaa. Ja tuon asian takia olen päättänyt etsiä seuraavan leikkikaverin jostain kaukaa skenen ulkopuolelta.

Kaikki se sosiaaliporno, kuvitellut hierarkiat ja suoraan sanottuna kuvaennollinen perseen nuolenta, mitä skenessä tapahtuu, on alkanut ärsyttää. Ei ole minua varten. Siihen kun vielä lisätään perättömät juorut, ja se maine, minkä saa kun nostelee kissoja pöydälle niin joo, voi morjens...

Onneksi on täällä lakeuksilla meidän oma "skene" , jossa voi olla ihan rauhassa oma itsensä.  Ja sitten tietysti ne poikkeukselliset yksilöt muualla. 

[IKRM]

Voi olla ettei asia kiinnostaisi jos pyörisi vain omassa pikku piirissään ja voisi olla onnellisen tietämätön kaikesta.

Miksi sen ylipäänsä pitäisi kiinnostaa, ja mitä pahaa on jos liikkuu omassa pienessä piirissään, jossa ihmisiin voi luottaa, niitä voi kunnioittaa ja tuntea olonsa ylipäänsä muutenkin kovin  kotoisaksi ?

Todellakin siis liikun vain omassa pienessä piirissäni, johon voi tulla ehkä mahdollisesti valituksi jos täyttää erittäin tarkat kriteerit, tarvetta ei ole löytää uusia ihmisiä, eikä se helppoa oliskaan löytää koska kriteerit. Suosittelen samaa muillekin, pääsee elämässään paljon helpommalla, säästyy paljon energiaa mukaviin asioihin.

Kannattaa olla tarkka seurastaan, sillä seura tunnetusti tekee kaltaisekseen.

IKRM

[Meeri]

Siinä ei ole mitään pahaa, päinvastoin.
Ja totta tuo että säästyy paljon energiaa mukavampiin asioihin, kun pysyttelee pois draamoista.

Myös pikku breikki ns."scenestä" tekee hyvää itse kullekin silloin tällöin.

[Hippolyta]

Täytyy sanoa, että erittäin hyvä kirjoitus MissMarylta.

Aihe saanut taas hyvääkin keskustelua aikaan, tuon muun ohella.

Meinasin yksi päivä aiheesta kirjoittaa aivan toisen aiheen yhteydessä, en tosin noin pitkästi tai asiaan perehtyneesti. Enemmänkin omakohtaisesta näkökulmasta ja mielipiteestä. Tottakai aina herää mietteitä omassakin päässä, että miten voisi saada yhteiseen tietouteen ”vaaralliset” ihmiset, mitkä kriteerit täyttää ne kenestä tulisi varoittaa, miten tuo varoittaminen toimisi jne jne. Mitkään mustat listat eivät tällaisissa ympyröissä toimi. Kuitenkin valitettavasti, koska seksuaalisuus on hyvin herkkä osa ihmisestä, sitä kohtaan rikottaessa menee helposti ihmisestä rikki samalla jotain, jonka parantaminen saattaa olla pahimmassa tapauksessa jopa mahdotonta.

Ilman mitään MeToo-meininkiä, niin kyllä: On omakohtainen kokemus, joten asiasta on sinänsä helppo kirjoittaa. Asia itsessään ei ole helppo millään tavoin. En ole ikinä julkisesti tuosta omasta kokemuksestani kirjoittanut, sen sijaan asiasta kysyttäessä olen siitä aina oman osuuteni kertonut. Valitettavasti useat, keitä olen vuosien aikana ehtinyt ko. henkilöstä varoittamaan, eivät uskoneet varoitteluita ja osalla jälki on ollut pahempaa, toisilla onneksi ei niin pahaa. Tiedän yhden varoituksen toimineen ja sekin on mielestäni parempi kuin ei yhtään.

Miksikö en asiaa ikinä julkistanut? Koska siihen ei ole mielestäni sopivaa keinoa. Omien henkilökohtaisten asioiden ja tapahtumien revittämistä julkisesti foorumilla, todisteiden esittämistä, joissa kaikkien osapuolten identiteetti on sen jälkeen julkista tietoa, mahdottomuutta mitätöidä siltikään kyseisen henkilön mahdollisuuksia löytää uhrejaan lisää…

Tuossa tapauksessa luottamus petettiin kaikin mahdollisin keinoin, hyväksikäyttöä, tahallinen traumatisointi, henkinen väkivalta, valehtelua ja lisää valehtelua, vaarallista manipulointia, empatiakyvyttömyyttä jne jne.. Kaikkea sellaista, mikä ei kuulu mihinkään terveeseen ihmissuhteeseen oli kyse D/s- suhteesta tai jostain ihan muusta. Jotta voi antautua suhteessaan yhä syvemmälle, täytyy pystyä luottamaan ja lujaa siihen ihmiseen, jolle valtaa antaa. Sen väärinkäyttö on pahinta mitä tiedän sellaisessa tilanteessa voivan tapahtua. Ja kyllä, sitä on ollut juuri niin hyväuskoinen, että kun vihdoin ja viimein alkoi tajuta missä sitä on, oli kaikki jo liian myöhäistä. Pahimmat tapahtumathan tulivat vasta suhteen päätyttyä eivätkä ne jättäneet epäselvyyttä siitä, oliko niin oikeus toimia. Minulle hyvin selvästi myös ilmoitettiin, että kyseessä oli ”kosto”.

Tuosta suhteesta ja tapahtumista on oma ylpeys kaukana. Ja kun itseään kasasi pikkuhiljaa takaisin kasaan, ei se ainakaan helpottanut, että tapahtumia tarvitsisi ventovieraille vielä todistella. Vaikkakin, olen tähän päivään asti säästänyt todisteet tapahtumista.



Minulla on ollut kunnia saada kerättyä laaja ystäväpiiri kinky-ihmisiä laidasta laitaan. Jutut liikkuvat ja tietoa on mahdollista saada varovasti kyselemällä. Kaikilla ei kuitenkaan ole samaa mahdollisuutta ja toiset pitävät juurikin kaiken maailman ”sisäpiireihin” kuulumista huonona, jopa tuomittavana asiana. En ole osana mitään sisäpiiriä. Olen osa ystävieni muodostamaa harsomaista ja samalla tarpeeksi tiivistä yhteisöä, jossa pidetään huoli toisistamme tunkeutumatta liikaa kenenkään reviirille. Kaikilla ei ole tarvetta ja halua tuoda elämäänsä millään tavoin ketään muuta kuin leikkikaverinsa. Jokainen olkoon ja eläköön elämänsä omalla haluamallaan tavalla.

”Pelkkä” foorumikirjoittelu on kuitenkin vaan netistä löytyviä sanoja, vaikka nickejen takana onkin oikeita ihmisiä. Harvoin pystytään tuomaan niin paljon faktaa pöytään, että niiden perusteella voitaisiin julkituoda henkilöiden identiteettiä. Kun ristiriitaisesti tämän ”skenen” pitäisi kumminkin suoda ihmisille mahdollisuus anonymiteettiin…

Nyt en ollut enää vain hiljaa.   Vielä kun löytyisi hyviä ideoita millä tavoin olisi se ”oikea” tapa varoittaa vaarallisista (ei virheellisistä… (siitä olen pikkusiskon kirjoittaman kolumnin ”Se vaarallisin D” kanssa yhtä mieltä, että virheitä tekee jokainen…)) ihmisistä.

[Pulse]

Paljon ajatuksia.. toisaalta hämää tämä ”scenen alleviivaaminen” sekä jonkinlainen omastamielestä vääristynyt mielleyhtymä D- ihmisten kaikki voipaisuudessa muiden ylitse!?!
Jos pienen lapsen äiti pystyy jättämään ” miljönäärimiehensä ja nykyisen ylenpalttisen elämänlaatunsa kaikkinensa” esim. miehen syrjähypyn takia -muuttamaan kaupungin vuokra-asuntoon tuilla.. kuka kehtaa väittää ettei ”subi”, voisi lähteä sekunnissa ulos ovesta sanomatta sanaakaan esim. 10v Ds -suhteesta mukanaan vain lompakko ja yllä olevat vaatteensa.. jos siltä tuntuu..
Käsittääkseni kenenkään ei pitäisi elää päivääkään suhteessa vain ”tavan vuoksi” kärsien mistä hyvänsä.. Vaikeita asioita, itse jättäisin parisuhteeni luultavasti heti ellei kumppani a) mielestäni ole täysissä järjissään b) riittävän kunnianhimoinen, yritteliäs ja voimakastahtoinen menestyjä c) jos itse mokaan pahasti ts. stiplaan ajattelemattomuuttani..jne jos todella mustavalkoisesti muotoilee...
Edellisillä ei siis ole mitään tekoa kinkyilyn kanssa.. Niin, kinkyt ”pahantekijöinä” ovat käsittääkseni murusia mitä tulee perus parisuhdehelvettiin jollaista kenties muutkin ovat todistaneet päihde-, moniongelmaisten, jne joukossa. Ps. Itse en tiedä yhtäkään edes tappoa ns. Kinkyilyn tuloksena ” onnellisten ydinperheiden joukosta näitä todistellaan lähes päivittäin 
Hiljaa ei koskaan pidä olla, mutta kun suu avataan: pitäs oikeasti pohtia ”millä asialla ollaan” .. ihmisluonto kun on rakennettu itseäruokkivaksi.. miettikää vaikka mieluummin punaisenristin toimintaa, hyväksyttekö moisen riiston !! Ok, hyvän nimissä on teillekin myyty illuusio auttamisesta, johon kenties jopa uskotte.. Mut oishan se kiva jokupäivä istua silmästä silmään oikean ”kinkyhannibalin” pahantekijän kanssa ja analysoida tämän habitusta.. kahta murhaajaa olen ollut aikoinaan lehtiartikkeliin vankilassa kuvaamassa, mutta molemmat olivat harmikseni ”ressukoita taviksia”.. tai osasivat taitavasti hämätä...

Edit: mut onhan se tietty niin että kun monet subitkin etsivät vain ”sadistisia leikkikavereita”.. ei ilmeisesti ongelmilta voidakaan välttyä..
Itse päässyt siinä mielessä ”tavishelpolla” kun etsinyt aina vain parisuhteita ja mausteet sitten rakennettu enemmän tai vähemmän yhdessä molempien ehdoilla.. <3

[Puris]

Paljon ajatuksia..  kahta murhaajaa olen ollut aikoinaan lehtiartikkeliin vankilassa kuvaamassa, mutta molemmat olivat harmikseni ”ressukoita taviksia”..

Ja hamsteri häkissä, aika tavis ressukka, voi jopa maistaa 12" mustaa patukkaa?? 

[Meeri]

No niin, osa viesteistä on nyt off topicissa.

Jos haluaa puhua perättömistä syytöksistä, sille olisi hyvä avata oma aiheensa.