Mitä jos et olisikaan vain hiljaa?

[vila]

Vierastan suomalaisessa kinkyskenessä yhtä asiaa todella paljon. Vaniljamaailmassa ihmiset ovat suhteellisen tarkkoja siitä millaisten ihmisten kanssa viettävät aikaansa ja keitä päästävät tuttavapiiriinsä, mutta kinkymaailmassa tämä kaikki tuntuu heittävän ihan häränpyllyä - ja sitten päädytään juuri näihin tilanteisiin.

Jos vaniljakaverisi eksä syyttää häntä lähisuhdeväkivallasta (ja tiedät kaverisi olevan vähän "hankala" tai kännissä aggressiivinen) niin kuittaatko kyseisen eksän jutut "katkeruudeksi"? Haluatko olla lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneen ihmisen kaveri? Suurin osa sanoo, että no ei todellakaan. Miksei tämä sitten toimi kinkymaailmassa? Miksi näillä känniääliöillä ja epämääräistä mainetta kasvattaneilla ihmisilla on edelleen ihailijoita ja paikka skenessä? Mitä se kertoo esim. D-henkilöstä joka kaveeraa julkisesti sellaisen D-henkilön kanssa, josta lukuisat eksät ja entiset subit kertovat "jänniä juttuja"? Kun juttuja alkaa kertyä niin niissä on yleensä jotain perää.

Kun sessio jatkuu turvasanan sanomisen jälkeen niin kyseessä on raiskaus. Kuinka moni hengailee vaniljamaailmassa raiskaajien kanssa? Ihan oikeasti kuinka moni ottaa ihan varauksetta kaveripiiriinsä ihmisen, josta liikkuu huhuja raiskauksesta? Huhuilla ei ole välttämättä mitään totuuspohjaa, mutta miksi kinkymaailmassa se pohjaoletus on että ne ovat paskapuhetta - kun taas vaniljamaailmassa annetaan epäilyksellekin mahdollisuus?

Kuinka moni oikeasti pyörii vaniljamaailmassa känniääliöiden, misogynistien, "mä määrään teitä kaikkia koska olen JOHTAJA"-vouhottajia, minäminä-prinsessojen, päihdeongelmaisten, rikollisten ja raiskaajien kanssa? Tekeekö poikkeava seksuaalisuus sen, että sitten hyväksytään ihmisiltä sellainen käytös jota ei todellakaan hyväksyttäisi vaniljamaailmassa? Vai elänkö minä oikeasti omassa kivassa kuplassani, jossa ihmiset kohtelevat toisiaan ihmisinä?

[Jayteasee]

No siis niinhän se vähän menee. Sitä näkee paljon, että ihmiset unohtavat, että ovat itse ihmisiä ja että muutkin ovat.

BDSM on siitä juuri vähän inhottava laji, että moraali tahtoo meillä kaikilla vähän liukua. Lainsäädäntö on tässä oma lukunsa, mutta skenen ja yksittäisen suhteenkaan sisällä on vähän vaikea varmaan vetää rajaa siihen, mikä on OK ja mikä ei - juuri seksuaalisen poikkeavuuden tai muun syyn takia.

Helkkarin hyvä kirjoitus Meeriltä.

[kuunlilja74]

Hyvä kirjoitus.
Herätti paljon ajatuksia ja pohdintaa.

Mitä jos ei ole ketään keneltä kysyä neuvoja tai kenelle kertoa jos jotain on tapahtunut tai jos ei ole ketään joka varottaisi vaarallisista tyypeistä.
Jos ei ole tukiverkostoa.

Mitä jos itselle tapahtuisi jotain vastaavaa, miten sitä toimisi, kenelle kertoisi.

Ja jos ei tyypistä missään vaiheessa hälytyskellot soi niin ei välttämättä tajua keneltäkään edes kysellä.

P.s Piti kirjoittaa paljon enemmänkin mutta nyt ajatus takkuaa pahasti,ei irtoa enempää.

[TätiHapan]

Uhrina varmaan on helpoin olla hiljaa. Se saattaa olla se luontainen reaktiokin usealla.
Mutta missään nimessä hiljaa ei tarvitse olla. Saa sanoa.  Jos kaikki ei ole sovittujen sääntöjen mukaista niin asiaa ei kyllä pidä painaa villaisella.
Sitä tosin mietin, että jos itselleni olisi käynyt huonosti niin kenelle kertoisin. Ei mulla oo koskaan ollut mitään muuta kuin vaniljaa lähipiirissä, jolle avautua.

[latexbun]

Vierastan suomalaisessa kinkyskenessä yhtä asiaa todella paljon. Vaniljamaailmassa ihmiset ovat suhteellisen tarkkoja siitä millaisten ihmisten kanssa viettävät aikaansa ja keitä päästävät tuttavapiiriinsä, mutta kinkymaailmassa tämä kaikki tuntuu heittävän ihan häränpyllyä - ja sitten päädytään juuri näihin tilanteisiin.

Jos vaniljakaverisi eksä syyttää häntä lähisuhdeväkivallasta (ja tiedät kaverisi olevan vähän "hankala" tai kännissä aggressiivinen) niin kuittaatko kyseisen eksän jutut "katkeruudeksi"? Haluatko olla lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneen ihmisen kaveri? Suurin osa sanoo, että no ei todellakaan. Miksei tämä sitten toimi kinkymaailmassa? Miksi näillä känniääliöillä ja epämääräistä mainetta kasvattaneilla ihmisilla on edelleen ihailijoita ja paikka skenessä? Mitä se kertoo esim. D-henkilöstä joka kaveeraa julkisesti sellaisen D-henkilön kanssa, josta lukuisat eksät ja entiset subit kertovat "jänniä juttuja"? Kun juttuja alkaa kertyä niin niissä on yleensä jotain perää.

Kun sessio jatkuu turvasanan sanomisen jälkeen niin kyseessä on raiskaus. Kuinka moni hengailee vaniljamaailmassa raiskaajien kanssa? Ihan oikeasti kuinka moni ottaa ihan varauksetta kaveripiiriinsä ihmisen, josta liikkuu huhuja raiskauksesta? Huhuilla ei ole välttämättä mitään totuuspohjaa, mutta miksi kinkymaailmassa se pohjaoletus on että ne ovat paskapuhetta - kun taas vaniljamaailmassa annetaan epäilyksellekin mahdollisuus?

Kuinka moni oikeasti pyörii vaniljamaailmassa känniääliöiden, misogynistien, "mä määrään teitä kaikkia koska olen JOHTAJA"-vouhottajia, minäminä-prinsessojen, päihdeongelmaisten, rikollisten ja raiskaajien kanssa? Tekeekö poikkeava seksuaalisuus sen, että sitten hyväksytään ihmisiltä sellainen käytös jota ei todellakaan hyväksyttäisi vaniljamaailmassa? Vai elänkö minä oikeasti omassa kivassa kuplassani, jossa ihmiset kohtelevat toisiaan ihmisinä?

Selkääntaputtelusta ja symbioosissa elämisestä tässä lienee usein kyse. Tässäkin yhteisössä on henkilöitä, jotka edistävät omaa agendaansa toisten kustannuksella ja antavat itsestään tarkoituksellisesti suorastaan valheellisen kuvan kanssakinkyille. Se agenda saattaa olla vain nuoren seurustelukumppanin saaminen, tai toive yleisestä ihailusta ja arvostuksesta. Valtaisa status on kaiken keskiössä, kun ihmisessä itsessään on sen mentävä reikä. Vaikka keisarilla ei ole vaatteita, sitä ei kannata sanoa ääneen, ellei halua koko hovin katsovan sanojaa kieroon.

Hankalaa, ikävää ja muille ongelmia aiheuttavaa henkilöä siedetään ja hänen toimistaan usein vaietaan, sillä hänen seuransa hyödyttää jotakuta joko suoraan tai välillisesti. Ilmaisu jota olen usein kuullut käytettävän kinky-yhteisössä, on "pyrkyri." Uusi tulokas yhteisössä voi kuulemma olla pyrkyri, mikäli hänestä on näytillä kauniita kuvia. Pyrkyri voi olla aktiivinen tutustuja miiteissä, tai on muutoin esillä. Pyrkyri hakeutuu suosittuun seuraan (mitä se sitten ikinä onkaan). Kuulostaa uskomattomalta, mutta hämmentävää kyllä, tällainen puhe ei ole harvinaista kuultavaa. Mitä muuta tällainen nimittely on, kuin toisen alistamista ja samalla itsensä nostamista "pyrkyrin" yläpuolelle? Ja kuinka terve on yhteisö, jossa joku leimataan pyrkyriksi, kun joku toinen nostetaan jumalasta seuraavaksi? Vanhoja tekijöitä kumarrellaan kilpaa, vaikka aina siihen ei olisi vähäisintä syytäkään. Mutta kun kaikki muutkin.

Kyllä, yhteisö on laaja (pieni, mutta moninainen), eivätkä kaikki syyllisty edellä mainitun kaltaiseen ihmisten jaotteluun. Onni on löytää hyvä ja turvallinen oma piiri, jossa saa puhua ilman leimautumisen pelkoa kaikesta ja jossa saat hyväksyntää, sekä itse annat sitä vastavuoroisesti.

Lopuksi; ei se parhain lähde, mutta pohdittavaa kuitenkin: https://www.psychologytoday.com/intl/blog/communication-success/201707/6-common-traits-narcissists-and-gaslighters

"Gaslighting is a form of persistent manipulation and brainwashing that causes the victim to doubt her or himself, and to ultimately lose one’s own sense of perception, identity, and self-worth. A gaslighter’s statements and accusations are often based on deliberate falsehoods and calculated marginalization. The term gaslighting is derived from the 1944 film Gaslight, where a husband tries to convince his wife that she’s insane by causing her to question herself and her reality."

[Alexios]

Erittäin hyvä ja tärkeä kirjoitus, kiitos Mary! Ja kyllä, mielestäni kinky-yhteisön pitäisi ottaa aktiivisempi rooli uhrien suojelemisessa ja hyväksikäyttäjien blokkaamisessa.

[Snadistisadisti]

Ehdottomasti tarvitaan #metoo tyyppinen noitatuomioistuinjärjestelmä scenen sisälle. Erityisen tärkeänä pidän juuri siihen liittyvää tutkimatta tuomitsemista ja pelkkien huhupuheiden perusteella ristiinnnaulitsemista. Myös kaikkien epäiltyjen ja epämääräisten varoittelujen kohteiden kuvat ja henkilötiedot pitäisi julkaista iltapäivälehdissä.

Totuus on toisarvoista, fiilikset ratkaisee!

[Meeri]

#MeToo - liikkeessä oli nimenomaan kyse siitä että ihmiset kertoivat omia kokemuksiaan. Huhupuheiden kanssa sillä oli hyvin vähän tekemistä.
Kannattaa ehkä lukea koko kolumni, ajatuksella.
Sisälukutaito on kova juttu.

[stoge]

Ehdottomasti tarvitaan #metoo tyyppinen noitatuomioistuinjärjestelmä scenen sisälle. Erityisen tärkeänä pidän juuri siihen liittyvää tutkimatta tuomitsemista ja pelkkien huhupuheiden perusteella ristiinnnaulitsemista. Myös kaikkien epäiltyjen ja epämääräisten varoittelujen kohteiden kuvat ja henkilötiedot pitäisi julkaista iltapäivälehdissä.

Totuus on toisarvoista, fiilikset ratkaisee!

+1

Toi on se ongelma.

Tuomitseminen perustuu mielipiteisiin, näkemyksiin, tulkintoihin ja siihen ketä nussii kenenkin kanssa kunnes sukset menee ristiin ja siitä kumppanista tulee se mulQ.

Jos sitten taas on näyttöä, on muiden instanssien tehtävä hoitaa asioita, ei minkään naamattoman yhteisön joka ei todellisuudessa voi ees tehä mitään.

Ja vaikka mielipiteeni tekeekin musta yleisesti kusipään, väitän istuneeni maijan takakontissa enemmän kun useimmat täällä sekaantuessani naisten yksityisyyttä loukkaavien tilanteiden ratkaisemiseen epäortodoksisilla metodeilla.

Se on tää maailma vaan niin paha paikka ja ihmiset ei vaan tuu toimeen keskenään. Kyynel.

[Apollyon]

Maryltä hyvä kirjoitus, asetelmat BDSM-seteissä liippaa sen verran lähelle hyväksikäyttöä (siis ei ole sitä, mutta temaattisesti menee lähelle), että tarkkuuteen ja avoimuuden kulttuuriin pitää panostaa.

Puhukaa siis armon subit ja subittaret avoimesti ja rohkeasti väärinkäytöksiä vastaan.

Snadistisadistille ja miksei Stogellekin vinkki: lue uudestaan Miss Maryn kolumnin viimeiset kaksi lausetta, saatatte kuulua kohdeyleisöön.

[stoge]

Maryltä hyvä kirjoitus, asetelmat BDSM-seteissä liippaa sen verran lähelle hyväksikäyttöä (siis ei ole sitä, mutta temaattisesti menee lähelle), että tarkkuuteen ja avoimuuden kulttuuriin pitää panostaa.

Puhukaa siis armon subit ja subittaret avoimesti ja rohkeasti väärinkäytöksiä vastaan.

Snadistisadistille ja miksei Stogellekin vinkki: lue uudestaan Miss Maryn kolumnin viimeiset kaksi lausetta, saatatte kuulua kohdeyleisöön.

Diipadaapa.

Mun ainoa pointti on se, että kuka osottaa että syytökset väärinkäytöksistä ovat totuudenmukaisia eikä kyseessä ole esim. henkinen väkivalta ?

[Meeri]

Se on varmaan tapauskohtaista.
Mun tapauksessa tekijä itse kehuskeli teoillaan kymmenille ihmisille, lisäksi viestit ja muut, joten todisteita oli reippaastikin. Siihen vielä lisäksi ne muut henkilöt joilla oli samantyyppinen tarina kerrottavana samasta henkilöstä.

Sehän onkin yksi syy miksei nämä tyypit joudu tilille teoistaan, kun he tietävät ettei esim. henkistä väkivaltaa voi todistaa mitenkään.

[stoge]

Sehän onkin yksi syy miksei nämä tyypit joudu tilille teoistaan, kun he tietävät ettei esim. henkistä väkivaltaa voi todistaa mitenkään.

Tää on just se ongelma joka ei tuu koskaan poistumaan.

Sama leikki voi pyöriä moneen suuntaan.
Oon ollu antamassa itse lausuntoa esim. raiskaussyytettä vastaan tapauksessa jossa raiskaus ei yksinkertasesti ollut mahdollinen.
Äijä sai kuitenkin raiskaajan maineen ja siinä tais mennä duuni ja kämppä ja alamäki alko hauskasti muutenkin.

Tarkotus ei siis ole vähätellä sitä mten vittumaisia tilanteet on. Ongelma on todellinen mutta siihen tuskin on mitään varsinaista ratkaisua.

[latexbun]

Maryltä hyvä kirjoitus, asetelmat BDSM-seteissä liippaa sen verran lähelle hyväksikäyttöä (siis ei ole sitä, mutta temaattisesti menee lähelle), että tarkkuuteen ja avoimuuden kulttuuriin pitää panostaa.

Puhukaa siis armon subit ja subittaret avoimesti ja rohkeasti väärinkäytöksiä vastaan.

Snadistisadistille ja miksei Stogellekin vinkki: lue uudestaan Miss Maryn kolumnin viimeiset kaksi lausetta, saatatte kuulua kohdeyleisöön.

Diipadaapa.

Mun ainoa pointti on se, että kuka osottaa että syytökset väärinkäytöksistä ovat totuudenmukaisia eikä kyseessä ole esim. henkinen väkivalta ?

Ei kukaan, ellei todistajia ole, tai asia on jo muinainen.

Mutta kuvitellaan hetkonen, että nyt mainitsemani tilanne olisi tosi. Kumppanini tunnustaa, ettei ole koskaan käynyt sukupuolitautitesteissä ja hiljattain paljastui, että hänestä on parempi ajatus kuvata miesten välistä seksiä kotivideolle ilman kondomin käyttöä, koska se "näyttää paremmalta kamerassa." Paljastuu että tämä satunnainen seksikumppani on käyttänyt suonensisäisiä huumeita ja häntäkään ei olla testattu sukupuolitautien varalta, koskaan. Suutun, koska nyt minullakin voi olla sukupuolitauti, sillä emme ole kumppanini kanssa käyttäneet kondomia. Kumppanini huutaa minulle ja olen hänen mielestään inhottava ihminen, koska en hyväksy hänellä muita kumppaneita. Kumppanini kieltäytyy käyttämästä kanssani kondomia, eikä mene testeihin. Eroamme, minä käyn testeissä ja kaikki on hyvin.

Tämä voisin olla minä, tai se voisi olla joku muu. Onko tämä henkistä väkivaltaa? Onhan se. Jos minä tai tarinan henkilö olisi saanut HIV-tartunnan, olisiko se myös fyysistä väkivaltaa? Olisi se.

Tarina voi olla totta, tai se ei ole, se voi kertoa jostakusta, tai se voi olla kertomatta, sitä on voitu muunnella.

[stoge]

Maryltä hyvä kirjoitus, asetelmat BDSM-seteissä liippaa sen verran lähelle hyväksikäyttöä (siis ei ole sitä, mutta temaattisesti menee lähelle), että tarkkuuteen ja avoimuuden kulttuuriin pitää panostaa.

Puhukaa siis armon subit ja subittaret avoimesti ja rohkeasti väärinkäytöksiä vastaan.

Snadistisadistille ja miksei Stogellekin vinkki: lue uudestaan Miss Maryn kolumnin viimeiset kaksi lausetta, saatatte kuulua kohdeyleisöön.

Diipadaapa.

Mun ainoa pointti on se, että kuka osottaa että syytökset väärinkäytöksistä ovat totuudenmukaisia eikä kyseessä ole esim. henkinen väkivalta ?

Ei kukaan, ellei todistajia ole, tai asia on jo muinainen.

Mutta kuvitellaan hetkonen, että nyt mainitsemani tilanne olisi tosi. Kumppanini tunnustaa, ettei ole koskaan käynyt sukupuolitautitesteissä ja hiljattain paljastui, että hänestä on parempi ajatus kuvata miesten välistä seksiä kotivideolle ilman kondomin käyttöä, koska se "näyttää paremmalta kamerassa." Paljastuu että tämä satunnainen seksikumppani on käyttänyt suonensisäisiä huumeita ja häntäkään ei olla testattu sukupuolitautien varalta, koskaan. Suutun, koska nyt minullakin voi olla sukupuolitauti, sillä emme ole kumppanini kanssa käyttäneet kondomia. Kumppanini huutaa minulle ja olen hänen mielestään inhottava ihminen, koska en hyväksy hänellä muita kumppaneita. Kumppanini kieltäytyy käyttämästä kanssani kondomia, eikä mene testeihin. Eroamme, minä käyn testeissä ja kaikki on hyvin.

Tämä voisin olla minä, tai se voisi olla joku muu. Onko tämä henkistä väkivaltaa? Onhan se. Jos minä tai tarinan henkilö olisi saanut HIV-tartunnan, olisiko se myös fyysistä väkivaltaa? Olisi se.

Tarina voi olla totta, tai se ei ole, se voi kertoa jostakusta, tai se voi olla kertomatta.

Kummalta se on henkistä väkivaltaa ?
Siltä joka vaatii kondomien käyttöä ja täten pilaa asian toiselta vai siltä joka ei niitä suostu käyttämään ja tuo mukaan riskielementin ?
Riippunee siitä kummalta kysytään ?
 
Voin olla väärässä mutta HIV tartunta lasketaan fyysiseksi väkivallaksi kai vasta jos tartunta siirtyy henkilöltä joka on tietoinen tartunnastaan (?)