Kyldyyri eli korkeakulttuuri: oopperat, näytelmät etc.

[Mr Birch]

Avataanpa keskustelu foorumin teemojen esiintymisestä korkeakulttuurissa, erityisesti oopperoissa ja näytelmissä.

Tukholman yliopiston apulaisprofessori Axel Englund tutkii seksuaalisuutta oopperassa. Händelin Rinaldo mainitaan esimerkkinä. http://www.tcnjsignal.net/2018/02/13/professor-discusses-themes-of-sexuality-in-opera/

Oletteko valikoineet ja nauttineet korkeakulttuurin antia tästä näkökulmasta?

[Luminukke]

Jos olisi varaa edes haaveilla, niin ehdottomasti olisin heti hankkimassa lippuja ties mihin ja varmasti myös näkisin vaivaa etsiessäni tähänkin liittyviä esityksiä. Onneksi jouluna pääsee taas katsomaan Oopperan kummituksen

[R75]

Olen lapsesta asti rakastanut oopperaa, joten tältäkin kannalta sitä on tullut mietittyä. Minulle kuitenkin tulee oopperoista mieleen lähinnä sellaista pervoilua, joka menee ohi tämän foorumin teemoista. Juuri tällä hetkellä kuuntelen Valkyyriaan suorana lähetyksenä Bayreuthin festivaaleilta. Siinä on siskon ja veljen välinen rakkaussuhde. Oopperan lopussa sisko on raskaana veljelleen, joka on siinä vaiheessa jo ehditty tappaa.

Erityisen kiinnostava tältä kannalta on Richard Straussin Salome, jonka tekstinä on lyhennetty versio Oscar Wilden näytelmästä. Siinä on raamatullinen tarina, sairasta huumoria sekä nekrofiliaa ja muita perversioita. Minusta se on todella hauska ooppera.

Monissa oopperoissa on myös hyvin sadistisesti käyttäytyviä henkilöitä, esimerkiksi Scarpia Puccinin oopperassa Tosca. Kysymys on kuitenkin siitä pahasta sadismista eikä mistään sadomasokismista.

[Feird]

No eipä kyllä ole tullut mietittyä noita pervomielessä, ainoat oopperat mitkä olen käynyt katsomassa on Parsifal, Tannhäuser, Xerxes ja Sevillan parturi, Ringin olen nähnyt kokonaisuudessaan vaan dvd:ltä. Onhan monissa juonikuvioissa vähän outoja rakkaussuhteita mutta en muista mitään varsinaista kinkyilyä nähneeni.

[hohoi]

Kinkykuvastoa on kyllä viljelty jonkinlaisena viittauksena tai tehokeinona oopperan lavalla aina silloin tällöin. Kansallisoopperan produktioista tulee mieleen Patarouva Vilppu Kiljusen ohjauksena, jossa juhlakohtaus oli jonkinlaiset nykypäivän (tai 90-luvun) pietarilaiset s/m-bileet, joissa oli jos jonkinlaista Kimmo Viskarin suunnittelemaa kumi- ja nahka-asua. Feird mainitsi Ringin - ensimmäisessä osassa reinintyttäret taisivat uiskennella jossain nahkakorseteissa hekin.

Mutta nämä ovat vain pientä, Saksan oopperalavoilla on varmaan nähty jos jonkinlaista versioita. Sinänsähän ooppera tarjoaa oivan maaperän tämäntyyppisen kuvaston käytölle, koska valta ja seksuaalisuushan on suunnilleen joka oopperateoksen käyttövoima. Tulee heti mieleen, että nyt Savonlinnan oopperajuhlilla menee Puccinin Turandot - en tiedä minkälaisena versiona, mutta onhan se nimihenkilö aikamoinen sadistinen domme.

[olivia-orjatar]

Onhan bondagea monessa oopperassa ohjaajasta riippuen. Mutta ainakin seuraavissa: Carmen, Manon Lescaut, Ryöstö Seraljista, on monia muitakin, ei nyt tule mieleen.