Varmaan toi ulkonakökeskeisyys on enemmän ihmisen persoonasta kii ku siitä että miten kinky se on.
Sellanen mutu kuitenki on että yleisesti kinky jengillä avainasemassa on ensin se että, potentiaalinen kumppani tykkää samasta asiasta X kun ite ja vasta sitten tulee se fyysinen olemus. Toki, onhan fetissejä joissa ei paljo muuta sit ookkaa ku se fyysinen olemus.
Itelle ei fyysinen olemus merkannu hevonvittuakaan aikasemmin, ainoa minkä "näki" oli se toisen pervous.
Vanhemmalla iällä oon nyt kehittäny, lähinnä varmaan suhteessa olon takia, viehtymyksen isoihin pyllyihin!
Eiku muute nyt jauhan paskaa.
Oon aina pitäny silmistä (ja arvista)
Sitten taas miten suhde ja tunteet vaikuttaa "sessiotoimintaan" niin ei välttämättä mitenkään tai ihan vitusti. Riippuu näkökannasta.
Edelleen kultsin kaa (niinku se tuolla toteaa) tehdään vähän harmaanalueen sadistisia juttuja toisillemme mutta motiivit tehdä sitä on eri
kun jos siinä ois joku randomi Jaska Jokunen tai Liisa Möttönen "uhrina".
Kun kumppani on läheinen, motiivi on yhteinen eli kummatkin tykkää jutuista. Jos kumppani ois Jaska Jokunen, motiivit ois itsekkäitä.
Henkilökohtasesti mä oon huomannu että kaks asiaa on erilailla kun on nyt kumppani josta välittää.
Mä en enää tahdo laittaa mun kumppania pelkäämään, siis oikeasti pelkäämään mua ja se toinen on että mä en pysty enkä halua olla sadistisen aggressiivinen mun kumppania kohtaan, tää tarkottaa sitä kun "randomi" uhrin kanssa vois alkaa mopo lähtee käsistä ja toiminta alkaa menee siellä vähän oikeesti arveluttavassa.
Mutta ei toi oo mitenkään pois multa. Se täydentää toimintaa kun kummatkin tykkää.
En tunnusta, että musta on tullut inhimillinen, mutta hellät tunteet selättää vihan ja aggressiot any day.
Bottom line,
Ole mitä olet, tee miltä tuntuu.
Kuha oot rehellinen itelles.