Social Justice ja me

[vila]

Avoin ja kriittinen keskustelu on kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Turvalliseen keskusteluympäristöön kuuluisi mielestäni myös se, ettei tarvitsisi pelätä leimaa tai karkoitusta yhteisöstä, jos tulee (mahdollisesti tahattomasti) käyttäneeksi jotain termiä, jota pidetään sopimattomana. Hyvä ohje on varmasti se, että jos joku sanoo jotain typerän ja loukkaavan kuuloista on parasta ensin olettaa kyseessä olevan oman väärinymmärryksen tai puhujan väärän tiedon, vasta sitten pahan tahdon,

Et siis elä sellaista elämää, jossa saatat kohdata syrjintää ihan jokapäiväisessä elämässäsi. Kriittisten keskustelujen käyminen on sinänsä ihan kiva, mutta ainakin omalta kohdaltani ne tuppaavat pyörimään samojen aiheiden ympärillä joten ei vaan jaksa. Voisin hyvin kuvitella, että sukupuolivähemmistöt ovat saman ongelman edessä. Aina vaan ne samat jutut, joita jaksaa pyöritellä hetken aikaa - mutta sitten ei vaan jaksa.

Minun täytyy sanoa, että minä en oikein ymmärrä ajatusta siitä että seuraukset ovat yleensä vaarallisia jos vähemmistöjen edustajat vetäytyvät omiin piireihinsä. Itse tunnen paljonkin ihmisiä, jotka pyörivät lähinnä oman vähemmistönsä piirissä. He ovat ihan normaaleja kunniallisia kansalaisia, joiden elämässä on kaikki hyvin. Suhteet enemmistöön ovat työkaveritasolla eivätkä he itse kaipaa sen enempää. Enpä olisi itsekään puolisoni kanssa mennyt naimisiin, ellei hän olisi suostunut siihen että mahdolliset lapset kasvatetaan vähemmistön jäseniksi. Ja näin on toimittukin.

[Tuli]

Avoin ja kriittinen keskustelu on kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Turvalliseen keskusteluympäristöön kuuluisi mielestäni myös se, ettei tarvitsisi pelätä leimaa tai karkoitusta yhteisöstä, jos tulee (mahdollisesti tahattomasti) käyttäneeksi jotain termiä, jota pidetään sopimattomana. Hyvä ohje on varmasti se, että jos joku sanoo jotain typerän ja loukkaavan kuuloista on parasta ensin olettaa kyseessä olevan oman väärinymmärryksen tai puhujan väärän tiedon, vasta sitten pahan tahdon,

Ehkä se on sitten kaupunkilaisjärkeä, että osaa arvioida sitä mikä keskustelunaihe sopii mihinkäkin tilanteeseen.

Avoin ja kriittinen keskustelu osana kansalaisyhteiskuntaa ei tarkoita sitä, että mistä tahansa asiasta kannattaa puhua missä tahansa paikassa.

Ja vielä tärkeämpää - jos meinaa puhua jostakin asiasta, kannattaa oikeasti ottaa selvää mistä puhuu. Valitettavasti vähemmistöjä koskevissa asioissa useimmiten kyse on siitä, että vastaan tulee jatkuvalla syötöllä ihmisiä, jotka haluavat puhua asiasta, mutta eivät jaksa nähdä sen vertaa vaivaa että ottaisivat selvää mistä on kyse - tai edes kuunnella niitä, jotka asiasta jotain tietävät.

Oikeus tietämättömyyteen ja siihen pohjautuvaan paasaamiseen ei ole mikään avoimen kansalaisyhteiskunnan kriittinen osanen - päinvastoin, se on avoimen yhteiskunnan syöpä.

[tiikki]

Avoin ja kriittinen keskustelu on kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Turvalliseen keskusteluympäristöön kuuluisi mielestäni myös se, ettei tarvitsisi pelätä leimaa tai karkoitusta yhteisöstä, jos tulee (mahdollisesti tahattomasti) käyttäneeksi jotain termiä, jota pidetään sopimattomana. Hyvä ohje on varmasti se, että jos joku sanoo jotain typerän ja loukkaavan kuuloista on parasta ensin olettaa kyseessä olevan oman väärinymmärryksen tai puhujan väärän tiedon, vasta sitten pahan tahdon,

Et siis elä sellaista elämää, jossa saatat kohdata syrjintää ihan jokapäiväisessä elämässäsi. Kriittisten keskustelujen käyminen on sinänsä ihan kiva, mutta ainakin omalta kohdaltani ne tuppaavat pyörimään samojen aiheiden ympärillä joten ei vaan jaksa. Voisin hyvin kuvitella, että sukupuolivähemmistöt ovat saman ongelman edessä. Aina vaan ne samat jutut, joita jaksaa pyöritellä hetken aikaa - mutta sitten ei vaan jaksa.

Minun täytyy sanoa, että minä en oikein ymmärrä ajatusta siitä että seuraukset ovat yleensä vaarallisia jos vähemmistöjen edustajat vetäytyvät omiin piireihinsä. Itse tunnen paljonkin ihmisiä, jotka pyörivät lähinnä oman vähemmistönsä piirissä. He ovat ihan normaaleja kunniallisia kansalaisia, joiden elämässä on kaikki hyvin. Suhteet enemmistöön ovat työkaveritasolla eivätkä he itse kaipaa sen enempää. Enpä olisi itsekään puolisoni kanssa mennyt naimisiin, ellei hän olisi suostunut siihen että mahdolliset lapset kasvatetaan vähemmistön jäseniksi. Ja näin on toimittukin.

Ja koska yhteisöjen välillä ei ole kunnollista kanssakäymistä niin suhteet eivät parane. Tämä johtaa siihen, että jäljelle jää aina juopa vähemmistön ja enemmistön välillä joka voi myöhemmin revetä oikeaksi ongelmaksi. Pahimmillaan kansanmurhan tasolle...
Mielestäni ainoa oikea keino on se ajatusmaailma että me kaikki olemme ihmisiä, ei ole vähemmistöjä taikka enemmistöjä. (Tosin tähän ei varmastikkaan päästä ennenkuin alienit tulee ja ihmiskunta yhdistyy tuon ulkopuolisen uhan edessä...)

[Stylos]

Jokainen joka tänne eksyy kuulunee ainakin jossain mielessä vähemmistöön ja myös ns. valtaväestön edustajat ovat monesti tilanteissa, joissa jostain elämän osa-alueesta tai valinnasta ei jaksa vain keskustella kuin jutut pyörivät samoina.

Oma yhteisö voi varmasti olla voimavara ja kunnon kansalainen lähinnä elää sen piirissä. Kuitenkin yleensä niillä ryhmillä, jotka ovat eristetty tai ovat eristäytyneet muusta yhteiskunnasta, on eniten ongelmia historian saatossa, millä sitten on ollut omat seurauksensa, joskus kammottavatkin, kuten tiikki tuossa totesi. Lähinnä tarkoitin tosin ylempänä valtaväsetön "kupliintumista" aatteellisiin leireihin.

Tietoon perustuva argumentointi pitäisi tietenkin olla kaikilla tavoitteena ja hyvän keskustelun edellytys on, että toista osaa kuunnella. Tässä kohtaa olen kyllä nimenomaan sukupuoliasioissa huomannut, että vähemmistöjen edustajat tai heidän puolustajikseen itsensä katsovat eivät ole aina jaksaneet kunnolla kuunnella tai lukea, mitä toisella on ollut sanottavaa.

[Tuli]

Avoin ja kriittinen keskustelu on kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Turvalliseen keskusteluympäristöön kuuluisi mielestäni myös se, ettei tarvitsisi pelätä leimaa tai karkoitusta yhteisöstä, jos tulee (mahdollisesti tahattomasti) käyttäneeksi jotain termiä, jota pidetään sopimattomana. Hyvä ohje on varmasti se, että jos joku sanoo jotain typerän ja loukkaavan kuuloista on parasta ensin olettaa kyseessä olevan oman väärinymmärryksen tai puhujan väärän tiedon, vasta sitten pahan tahdon,

Et siis elä sellaista elämää, jossa saatat kohdata syrjintää ihan jokapäiväisessä elämässäsi. Kriittisten keskustelujen käyminen on sinänsä ihan kiva, mutta ainakin omalta kohdaltani ne tuppaavat pyörimään samojen aiheiden ympärillä joten ei vaan jaksa. Voisin hyvin kuvitella, että sukupuolivähemmistöt ovat saman ongelman edessä. Aina vaan ne samat jutut, joita jaksaa pyöritellä hetken aikaa - mutta sitten ei vaan jaksa.

Minun täytyy sanoa, että minä en oikein ymmärrä ajatusta siitä että seuraukset ovat yleensä vaarallisia jos vähemmistöjen edustajat vetäytyvät omiin piireihinsä. Itse tunnen paljonkin ihmisiä, jotka pyörivät lähinnä oman vähemmistönsä piirissä. He ovat ihan normaaleja kunniallisia kansalaisia, joiden elämässä on kaikki hyvin. Suhteet enemmistöön ovat työkaveritasolla eivätkä he itse kaipaa sen enempää. Enpä olisi itsekään puolisoni kanssa mennyt naimisiin, ellei hän olisi suostunut siihen että mahdolliset lapset kasvatetaan vähemmistön jäseniksi. Ja näin on toimittukin.

Ja koska yhteisöjen välillä ei ole kunnollista kanssakäymistä niin suhteet eivät parane. Tämä johtaa siihen, että jäljelle jää aina juopa vähemmistön ja enemmistön välillä joka voi myöhemmin revetä oikeaksi ongelmaksi. Pahimmillaan kansanmurhan tasolle...
Mielestäni ainoa oikea keino on se ajatusmaailma että me kaikki olemme ihmisiä, ei ole vähemmistöjä taikka enemmistöjä. (Tosin tähän ei varmastikkaan päästä ennenkuin alienit tulee ja ihmiskunta yhdistyy tuon ulkopuolisen uhan edessä...)

Osa meistä on siinä tilanteessa, että voi olla ulkona esim. kinky- tai polykaapista. Toiset meistä taas eivät ole siinä asemassa esimerkiksi oman työn, perhetilanteen tai jonkun muun syyn vuoksi. On mielestäni kunnioitettavaa, että jotkut meistä jaksavat käydä julkista keskustelua aiheesta, jotta tilanne muuttuisi paremmaksi, mutta väärillä jäljillä ollaan, jos sitä ruvetaan pitämään jotenkin velvollisuutena.

Montako kertaa muuten olette jaksaneet kuunnella BDSM:stä tai fetisismistä mitään tietämättömien kommentteja siitä, että D/s-leikit ovat sairaita ja raiskaamista ja että sellaisesta kiinnostunut kuuluisi suljetulle osastolle? Voin todeta, että kymmenennen kerran jälkeen ei kauheasti kiinnosta kuunnella sitä yhdettätoista, jolla on mielestään hienot perusteet siihen ajatukseen, joka perustuu vain täydelliseen tietämättömyyteen.

Mä nostan hattuani kaikille niille, jotka jaksavat ja kykenevät tekemään valistamista lähipiirissään tai julkisuudessa. Ja ymmärrän oikein hyvin sitä, etteivät kaikki voi tai jaksa.

Me kaikki olemme jotain vähemmistöä. 

[Tuli]

Tietoon perustuva argumentointi pitäisi tietenkin olla kaikilla tavoitteena ja hyvän keskustelun edellytys on, että toista osaa kuunnella. Tässä kohtaa olen kyllä nimenomaan sukupuoliasioissa huomannut, että vähemmistöjen edustajat tai heidän puolustajikseen itsensä katsovat eivät ole aina jaksaneet kunnolla kuunnella tai lukea, mitä toisella on ollut sanottavaa.

Kaikissa joukoissa on omat fanaatikkonsa, jotka eivät kuuntele ketään. Useimmiten ei kuitenkaan kyse ole tästä, vaan siitä että todella usein asian ulkopuolelta tulevat tulevat puhumaan ylhäältä päin täydellisen tietämättöminä asiasta eivätkä vaivaudu selvittämään sitä mitä asiasta jo tiedetään ensin. Ei vähemmistöjen edustajilla ole mitään velvollisuutta käyttää omaa aikaansa ilmaiseksi tietämättömien valistamiseen.

[Tuli]

Otetaan esimerkki. Kauan sitten olin eräällä postituslistalla, jossa keskusteltiin seksifantasioista. Itse mainitsin väkivaltaiset seksifantasiat ja kirjoitin vähän siitä, että tällaisia voi toteuttaa turvallisesti oikeassa seurassa. Joku toinen vastasi, että tuo on sairasta ja sellaisesta fantasioiva kuuluisi hoitoon.

Arvatkaapa kiinnostiko minua tuossa vaiheessa enää lainkaan osallistua keskusteluun? No, ei kiinnostanut ja keskustelusta ei todellakaan tullut mitään hyödyllistä tai avartavaa.

Tuo on minun näkökulmastani tyypillinen tilanne, kun enemmistön edustaja rupeaa omasta mielestään puhumaan fiksuja tietämättä lainkaan mistä puhuu. Ja juuri sellainen, jossa ihmiset vetävät herneen nenäänsä, jos toinen ei suostukaan leikkimään että toinen olisi tasaveroinen keskustelukumppani. Ei ole, jos ei tiedä mistä puhuu.

Kaikki mielipiteet eivät ole saman arvoisia.

[Sigmamies]

Otetaan esimerkki. Kauan sitten olin eräällä postituslistalla, jossa keskusteltiin seksifantasioista. Itse mainitsin väkivaltaiset seksifantasiat ja kirjoitin vähän siitä, että tällaisia voi toteuttaa turvallisesti oikeassa seurassa. Joku toinen vastasi, että tuo on sairasta ja sellaisesta fantasioiva kuuluisi hoitoon.

Arvatkaapa kiinnostiko minua tuossa vaiheessa enää lainkaan osallistua keskusteluun? No, ei kiinnostanut ja keskustelusta ei todellakaan tullut mitään hyödyllistä tai avartavaa.

Tuo on minun näkökulmastani tyypillinen tilanne, kun enemmistön edustaja rupeaa omasta mielestään puhumaan fiksuja tietämättä lainkaan mistä puhuu. Ja juuri sellainen, jossa ihmiset vetävät herneen nenäänsä, jos toinen ei suostukaan leikkimään että toinen olisi tasaveroinen keskustelukumppani. Ei ole, jos ei tiedä mistä puhuu.

Kaikki mielipiteet eivät ole saman arvoisia.

Mitä väliä sillä on mitä enemmistö on mieltä jos pitää mielipiteistään kiinni ja tekee sitä mistä tykkää eikä välitä mitä joku asiasta tietämätön ajattelee ?
En määkään pidä terveen Miehen merkkinä tarvetta mätkiä naisia mutta kunhan kaikilla on kivaa niin se ei kuulu mulle yhtään  . Tuo ei tarkoita etten itse välillä mätkis huvin vuoksi mutta lelun tarpeetkin pitää ottaa huomioon 

[Alexios]

Ja koska yhteisöjen välillä ei ole kunnollista kanssakäymistä niin suhteet eivät parane. Tämä johtaa siihen, että jäljelle jää aina juopa vähemmistön ja enemmistön välillä joka voi myöhemmin revetä oikeaksi ongelmaksi. Pahimmillaan kansanmurhan tasolle...

Jahas. Että parempi niiden vähemmistöjen tulla sieltä ns. ihmisten ilmoille kuuntelemaan paskaa itsestään, tai muuten seuraa kansanmurha. Kivat vaihtoehdot annat nyt.

Mitkä kansanmurhat historiassa johtuivat sun mielestä siitä, ettei vähemmistöt kuunnelleet enemmistöjä?

[tiikki]

Ja koska yhteisöjen välillä ei ole kunnollista kanssakäymistä niin suhteet eivät parane. Tämä johtaa siihen, että jäljelle jää aina juopa vähemmistön ja enemmistön välillä joka voi myöhemmin revetä oikeaksi ongelmaksi. Pahimmillaan kansanmurhan tasolle...

Jahas. Että parempi niiden vähemmistöjen tulla sieltä ns. ihmisten ilmoille kuuntelemaan paskaa itsestään, tai muuten seuraa kansanmurha. Kivat vaihtoehdot annat nyt.

Mitkä kansanmurhat historiassa johtuivat sun mielestä siitä, ettei vähemmistöt kuunnelleet enemmistöjä?

Kannattaa lukea se koko setti, eikä vain yhtä kohtaa. Kommentoin viestiin jossa segregaatiota pidettiin toimivana ratkaisuna. Tämä eristäytyminen, joko vapaehtoisesti tai pakotettuna, johtaa vaan suurempaan epäluuloon vähemmistöä kohtaan kuten historia todistaa.
Juutalaisten pogromit, Yhdysvalloissa rotuerottelu ei ainakaan tehnyt hyvää, armenialaiset eristäytyivät Turkissa, ja niin edespäin.

[vila]

Ja koska yhteisöjen välillä ei ole kunnollista kanssakäymistä niin suhteet eivät parane. Tämä johtaa siihen, että jäljelle jää aina juopa vähemmistön ja enemmistön välillä joka voi myöhemmin revetä oikeaksi ongelmaksi. Pahimmillaan kansanmurhan tasolle...

Jahas. Että parempi niiden vähemmistöjen tulla sieltä ns. ihmisten ilmoille kuuntelemaan paskaa itsestään, tai muuten seuraa kansanmurha. Kivat vaihtoehdot annat nyt.

Mitkä kansanmurhat historiassa johtuivat sun mielestä siitä, ettei vähemmistöt kuunnelleet enemmistöjä?

Kannattaa lukea se koko setti, eikä vain yhtä kohtaa. Kommentoin viestiin jossa segregaatiota pidettiin toimivana ratkaisuna. Tämä eristäytyminen, joko vapaehtoisesti tai pakotettuna, johtaa vaan suurempaan epäluuloon vähemmistöä kohtaan kuten historia todistaa.
Juutalaisten pogromit, Yhdysvalloissa rotuerottelu ei ainakaan tehnyt hyvää, armenialaiset eristäytyivät Turkissa, ja niin edespäin.

Eli vähemmistöjen oma vika, että enemmistö käynnistää kansanmurhan?

[Leikkisa]

Mukava nähdä, että muitakin kiinnostaa käsitellä tätä vyyhteä

Jos palaisin vielä itse tähän keskustelussa taaksepäin turvallisen tilan käsittelyyn ja myös mainittuihin ennakkovaroituksiin. Tuli ja vila, te näytätte lähinnä näkevän turvallisen tilan kysymyksen keinona päästä eroon näistä töksäytetyistä loukkauksista ja jos asiat osattaisiin esittää sievemmin, niistä voisi myös keskustella. Olen täysin samaa mieltä, että jos keskustelu menee keskustelukumppanin tahalliseksi loukkaamiseksi, se ei hirveästi auta enää toisen ymmärtämisessä ja siitä voi olla vaikea palata itse asian käsittelyyn ennen kuin osapuolet ovat rauhoittuneet.

Otetaan kuitenkin tähän tuo Tulen mainitsema vanha esimerkki: "Joku toinen vastasi, että tuo on sairasta ja sellaisesta fantasioiva kuuluisi hoitoon." Nykyisin tähän samaan kommenttiin voisi varmaan reagoida vähän eri tavalla, kun sairausluokitus on poistunut. Osaan kyllä hyvin kuvitella, miten se on ollut hankala paikka aikoinaan, kun ei ole vielä voinut edes väittää sen olevan väärin lääketieteen näkökulmasta. Tämä oli kuitenkin kyseisen henkilön oma näkemys asiasta ja on varmaan sitä nykyisinkin. Jos se olisi esitetty hienotunteisemmin, niin olisiko sen kuitenkin voinut esittää? Esim. "Minun mielestä tuollaisten fantasioiden toteutuksessa vahingoitetaan aivan oikeasti ihmisiä, eikä niitä sen vuoksi tulisi toteuttaa." Tällainen kommentti olisi aivan yhtälailla vaikuttanut siihen, miten se oma seksuaalisuus koetaan ja siitähän olisi voinut suuttua aivan hyvin myös: miksi tuo ihminen luulee voivansa puuttua siihen, mitä minä teen tai en tee? Jos ei Tuli henkilökohtaisesti, niin aivan hyvin joku muu samalla listalla, joka myös kokee väkivaltafantasiat itselleen läheisiksi.

Jos tuosta sähköpostilistasta olisi luotu turvallinen tila, voisi tämän viestin lähettämiseen sitten puuttua sääntöjen puitteissa. Estämällä tuollaisten näkemysten esittäminen tuskin kuitenkaan parantaa ymmärrystä asian suhteen, koska silloin sitä dialogia, vaikka se olisikin vähän tulisempaa mielipiteiden vaihtoa aiheen arkuuden vuoksi, ei koskaan käydä. Jos tilanteen ratkaisu on se, että: "henkilö on nyt poistettu sähköpostilistalta", mitä oikeasti ratkaistiin? Siinä saa ehkä sitä mielihyvää, että toista nyt rangaistiin omien tunteiden loukkaamisesta, mutta asia ei sillä oikeasti ratkennut mihinkään suuntaan. Edelleen sama henkilö ajattelee samalla tavalla ja on vain vihainen, koska hänen ajatuksilleen ei ole enää sitä foorumia tarjolla, missä niitä voisi käsitellä. Tässä ristiriita on jälleen vähän enemmän kärjistynyt kuin mitä se oli aiemmin.

Konkreettisena ongelmana tässä turvallisessa tilassa on nimenomaan se, että raja sopivasta kuulijan huomioonottamisesta on kuin veteen piirretty viiva. Kaikkihan me voidaan yrittää huomioida kuulijaa, mutta se ei aina estä toista loukkaantumasta. Minä olen itse lukemattomia kertoja onnistunut loukkaamaan keskustelukumppaniani, vaikka olen sitä tietoisesti yrittänyt välttää. Yritän välttää sitä näissäkin keskusteluissa, mutta voi se silti muutaman lukijan verenpainetta nostaa. Tämä tulee ihan luonnostaan sitä kautta, että me loppujenlopuksi luetaan ja kuullaan mitä me halutaan. Jos vahva ennakko-oletus on se, että toinen vihaa itseä, me tulkitaan asioita siitä näkökulmasta ja helposti ihan väärin. Sisällöstä löytyy yllättäen se tahallinen loukkaus, mitä sinne ei ole koskaan edes kirjoitettu, vain koska me odotetaan sen olevan siellä.

Turvallisessa tilassa yritetään säätää se, että toista ei saa loukata – riippumatta oikeasti siitä, yritetäänkö toista loukata vai ei. Jos joku loukkaantuu, "loukkaaja" on toiminut väärin. Tällainen ei kertakaikkiaan voi oikeasti toimia ja kaikkea keskustelua rajoittaa sen jälkeen sen herkimmän loukkaantujan mielenliikkeet. Tätä myös käsittääkseni Brak pyrki demonstroimaan ketjun alkupuolen viestillään.

Kun mennään ennakkovaroituksiin, kohdataan ihan sama ongelma. Kaikesta ei kertakaikkiaan voi varoittaa. Sitä voidaan toki tehdä, kun aiheen esittäjä kokee tarpeelliseksi kuulijakuntansa huomioonottaen. Sen edellyttäminen kaikkien niiden asioiden osalta, mitä ihmiset voivat kokea vaikeiksi tekee tehtävästä mahdottoman ja myös hyödyttömän. Paljonko tämän tekstin lukemista olisi helpottanut tekstin alussa kohta: "Käsittelen tässä kirjoituksessa mielipiteitäni, jotka voivat loukata osaa ihmisistä"? Sehän vain alustaa ihmiset siihen, että heidän pitäisi loukkaantua jostain mitä tähän kirjoitin. Siinä vain säädettäisiin sopivasti niitä ennakko-oletuksia, että jossain sen loukkaavan kohdan pitäisi nyt sitten olla. Olikohan se tämä kohta? Ei vielä.. ehkä vähän myöhemmin..

[tiikki]

Ja koska yhteisöjen välillä ei ole kunnollista kanssakäymistä niin suhteet eivät parane. Tämä johtaa siihen, että jäljelle jää aina juopa vähemmistön ja enemmistön välillä joka voi myöhemmin revetä oikeaksi ongelmaksi. Pahimmillaan kansanmurhan tasolle...

Jahas. Että parempi niiden vähemmistöjen tulla sieltä ns. ihmisten ilmoille kuuntelemaan paskaa itsestään, tai muuten seuraa kansanmurha. Kivat vaihtoehdot annat nyt.

Mitkä kansanmurhat historiassa johtuivat sun mielestä siitä, ettei vähemmistöt kuunnelleet enemmistöjä?

Kannattaa lukea se koko setti, eikä vain yhtä kohtaa. Kommentoin viestiin jossa segregaatiota pidettiin toimivana ratkaisuna. Tämä eristäytyminen, joko vapaehtoisesti tai pakotettuna, johtaa vaan suurempaan epäluuloon vähemmistöä kohtaan kuten historia todistaa.
Juutalaisten pogromit, Yhdysvalloissa rotuerottelu ei ainakaan tehnyt hyvää, armenialaiset eristäytyivät Turkissa, ja niin edespäin.

Eli vähemmistöjen oma vika, että enemmistö käynnistää kansanmurhan?

Suosittelen yhä lukemista "eristäytyminen, joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna".

[Alexios]

Mikään ei estä enemmistöjä kuuntelemasta vähemmistöjä ja oppimasta heidän kulttuuriaan. Varmaan ihan hyväkin tehdä niin, jos tämä on asia, joka estää kansanmurhan.

[tiikki]

Mikään ei estä enemmistöjä kuuntelemasta vähemmistöjä ja oppimasta heidän kulttuuriaan. Varmaan ihan hyväkin tehdä niin, jos tämä on asia, joka estää kansanmurhan.

Jos vähemmistö eristäytyy itse ja kieltäytyy kannassakäynnistä niin kuuntelu ja kulttuurista oppiminen on hankalaa.