Secretary

[Nepo]

Mä kans itte pidin leffasta,ei ole liian "päälle käyvä" eikä mikään porno pläjäys.Suosittelen.

[alice]

Tuli justiinsa katsottua, tykkäsin ihan hurjasti! Ei mun mielestä BDSM:ääkään tarvitse käsitellä aina niin kamalan vakavasti, musta tää oli mukavan kevyt katseltava. Kuten muutkin on sanoneet, oli hauska huokailla niiiiiin tutuille tunteille ja tilanteille!

[Linnanneito]

Tämä leffa oli herkullisin ja liikuttavin katsottuna sub-henkisen naispuolisen ystävän kanssa. Huokailimme jälkikäteen, miten kaunis rakkaustarinakin tämä oli. Itselleni tuli fiilis siitä, että melkein pystyin näkemään, mitä pääroolien esittäjien päässä liikkui minäkin hetkenä. Ja Rakastuin. Siis leffaan. Tai päähenkilöiden ajatuksiin. Paljoa ei dialogia tarvita, kun kaiken näkee kasvoilta, kun osaa katsoa.

Jokainen varmasti kokee tämän tavallaan, tämä on mielestäni todella herkkä kertomus henkisen kasvun vaikeudesta ja sen myöntämisestä itselleen, ettei olekaan ns. normaali seksuaalisilta haluiltaan ja ajatusmaailmaltaan.

Oudointa oli, kun tämä leffa oli luokiteltu KOMEDIAKSI. Okei, ehkäpä valtaväestön mielestä tuo on jotenkin huvittavaa, mutta nauru heille sallittakoon.

[klipklop]

Vielä toisen kerran, loistava leffa. Itse en liiemmin tykännyt "lee holloway:n" itsemasokistisesta tavasta satuttaa itseään, mutta kait tällä oli tarkoitus luoda syvällisempi säväys leffaan / selittää osaltaan vaniljaisemmalle väelle Leen viettiä alistumiseen (masokismiin?!)... mietin vain että jos Lee tykkäsi kivusta, olisiko tuo perseelle läimiminen ja alistusleikit riittävän hardcorea täyttämään hänen tarpeitaan irl...?

- liian syvällisiä pohtiva klipklop

[lili]

Vielä toisen kerran, loistava leffa. Itse en liiemmin tykännyt "lee holloway:n" itsemasokistisesta tavasta satuttaa itseään, mutta kait tällä oli tarkoitus luoda syvällisempi säväys leffaan / selittää osaltaan vaniljaisemmalle väelle Leen viettiä alistumiseen (masokismiin?!)... mietin vain että jos Lee tykkäsi kivusta, olisiko tuo perseelle läimiminen ja alistusleikit riittävän hardcorea täyttämään hänen tarpeitaan irl...?

Tämä on ihana leffa. Minä tulkitsin sen itsensä läpsimisen siinä enemmän sellaiseksi, että nainen kaipasi mieheltä saamaansa käsittelyä ja siihen liittyvää nöyryytystä, yritti elää sitä tunnetta uudestaan. Ei siinä ehkä kuitenkaan se kipu ollut se juttu.

[klipklop]

Tämä on ihana leffa. Minä tulkitsin sen itsensä läpsimisen siinä enemmän sellaiseksi, että nainen kaipasi mieheltä saamaansa käsittelyä ja siihen liittyvää nöyryytystä, yritti elää sitä tunnetta uudestaan. Ei siinä ehkä kuitenkaan se kipu ollut se juttu.

Ei, siis tarkoitin sitä kun Lee leffan alkupäässä tuotti kipua itselleen esim. kuumalla teepannulla, pistelemällä itseään jne. saadakseen jonkinlaisen stressinlaukaisun kivun kautta. Sitten miehen tullessa kuvioihin homma alkoikin mennä enemmänkin henkisen alistumisen ja nöyryytyksen kuin fyysisen kivun hakemiseksi... tämä vähän mietitytti. Mutta voihan Lee toki olla sekä masokisti että perinteinen nöyryytyksestä kiksinsä saava sub, kummallista vain olisi näin monimutkaista hahmoa luoda suurelle yleisölle tarkoitettuun leffaan... eli liekö sitten käsikirjoittajalta jäänyt läksyt kesken bdsm:n suhteen. 

[lili]

Ai niin tosiaan. Se oli tosiaan vähän hämmentävää. Minä tulkitsin sen enemmänkin niin, että se itsensä satuttaminen oli pahan olon purkamisen keino, johon ei välttämättä liittynyt varsinainen masokistinen kivusta nauttiminen? Aitoa itsetuhoista käytöstä siis, sisäisen tyhjyyden paikkaamista, jota Lee ei enään tarvinnut, kun sai elämäänsä sitä, mitä oikeasti tarvitsi ja josta nautti. Voi kyllä olla, että minun tulkintani on syvällisempi kuin elokuvantekijöiden 

[Edwarda]

Pidin Secretaryssa ennen kaikkea siitä, että elokuvan rakenne oli aivan kuten 'normaalissa' romanttisessa komediassa: vaikeus ja epäonni - rakkauden pelastus - häiriötekijä - ja takaisin rakkauden satamaan. Secretaryssa tämä häiriötekijä on se, ettei Mr. Grey suostu enää piiskaamaan Leen takapuolta...

Onko Secretary ensimmäinen elokuva, jossa masokismi ja sadismi kuvataan iloisena asiana, jopa romanttisena? 70-luvun pätkät, esim. Image ja Story of O näyttäytyvät ehkä joidenkin aiheeseen perehtyneiden silmissä tällaisina, mutta kyllä niiden ohjaajat ovat selvästi pyrkineet tuomaan sen jännitteen nimenomaan 'pahuuden' ja 'moraalittomuuden' kautta. Bunuelin 'Päiväperho' (1967) sen sijaan yrittää mielestäni huumorin kautta antaa katsojalle suvaitsevaisuutta fetissejä kohtaan (esim. bordellikohtaukset). Huumori poistaa katsojalta oikeuden asettua yläpuolelle, ja samaa menetelmää käyttää myös Secretary. Toki asenteet ovat tänä päivänä melko erilaisia kuin 70-luvulla, sehän näiden elokuvien taustalla näkyy.

Nyt kun Bunuel on mainittu, alkaa Secretary tuntua elokuvallisesti jo hieman vaisummalta. Aiheen käsittelystä, lämmöstä ja uudesta tulokulmasta, täytyy kuitenkin antaa kiitosta.

Muuten, jos jollakulla on tulkintoja Päiväperhosta - etenkin sen loppukohtauksista - kuulisin mielelläni.

[Riida]

Awws, tää oli ihana  Vahingossa törmäsin Netflixn kautta ja oli erittäin positiivinen yllätys. Elokuvana ei sinänsä mikään mestariteos, mutta ehkä juuri omat kokemukset ja toiveet, jotka pystyi projisoimaan päähenkilöön, teki tästä hauskan katsottavan. Musta leffan vahvuus oli henkilöhahmot, jotka oli rakennettu inhimillisiksi.

Ärsytti vaan lopun teatraalinen "huipennus", mutta söpö silti 

[Abbath]

Katsoin myös tämän satunnaisesti Netflixin ehdottamana ja tykkäsin kyllä. Lähes kaikki olennainen analysointi on jo tehty, joten yhdyn aiempiin kommentteihin. Ehkä sisälläni heräsi myös pieni dominoiva sielu, joka nauttisi nähdessään miten nainen pyrkii hakemaan huomiota ja kerjäämään läimäytyksiä kaikin keinoin...

Maggie Gyllenhaal on lisäksi varsin ihastuttava!

[dragonist]

Hyvä leffa. Maggie vetää mainion roolin ja vastanäyttelijä samoin. Kokonaisuutena mainio 

[Bacchus83]

Hyvä leffa. Tuli katottua tyttöystävän kanssa aikaan jolloin ei vielä tiedetty täysin toistemme mieltymyksiä. Leffa toimi hyvänä keskustelun avaajana. Suosittelen.

[Perhonen89]

Tuli katsottua tänään tämä leffa ja pidin enemmän kuin fifty shades of greystä.

Pidin tosiaan siitä, että d/s jutun molemmat puolet, masterin alistaminen, käskyttäminen ja huolehtiminen subista ja subin halu alistua ja miellyttää masteria tuotiin esille. Näyttelijät olivat myös hyviä.

[brahma]

Tuli katsottua tänään tämä leffa ja pidin enemmän kuin fifty shades of greystä.

Pidin tosiaan siitä, että d/s jutun molemmat puolet, masterin alistaminen, käskyttäminen ja huolehtiminen subista ja subin halu alistua ja miellyttää masteria tuotiin esille. Näyttelijät olivat myös hyviä.

Joo, ja onhan noilla leffoilla ihan sikana ikäerookin, sen Reymond Red Reddingtonin verran

[Musashi]

Hyvä leffa. Pidin siitä miten hahmot kasvoivat siihen omaan juttuunsa, vaikka kumpikin oli aluksi tietämätön omista taipumuksistaan ja yritti taistella niitä vastaan.