Sinkkuus ja kriteerit

[Lily]

No niin..
Nyt kun taas pakkasista huolimatta, kevät alkaa kolkutella, niin satuin huomaamaan sen yhden vuodenajan mukanaan tuoman ilmiön: lähes pakkomielteisen halun pariutua. Itselleni tämä ilmentyi tänäkin vuonna tavallista isompina määrinä yksityisviestejä, joissa nimenomaan etsitään millaista vain, tekemään lähes mitä vain, kunhan se johtaa suurimmalla todennäköisyydellä parisuhteeseen, minimissään loppuiäksi..

Kunnioittaen yksityisviestin kirjoittajaa, pyrin aina vastaamaan, kylläkin oman vastineeni viestiin, vähintään sen, etten etsi seuraa tällä hetkellä..

Olen myös tässä kinky vuosieni varrella saanut huomata oudon ilmiön : Kinkyjen seuran/parin haku, se poikkeaa jonkinverran vanilja deitti hausta.
Kinky puolella ihmiset ovat pääsääntöisesti hyvinkin paljon tietoisempia/tiedostavampia siitä mitä etsivät.

 "etsin naista, 25-28 vuotiasta, joka pitää itsestään huolta, on sen ja sen värinen, pituinen, painoinen, lapseton, omillaan toimeentuleva, iloinen, huumorintajuinen, rento ja rempseä"
Vastapainoksi USEIN (ei aina), tämä "luojanluoma täydellisyys" saa tietää hakijasta esim sukupuolen, ja sen ettei ole ulkonäköä ennenkään KUKAAN haukkunut..

Vaikkakin annoin tässä esimerkin, josta voi ymmärtää hakijan olevan mies, näitä hakuja on toki molempiin suuntiin, ja kaikista kinky- lokeroista..

Taas päästään tälläiseen useamman suosimaan saivartelu kohtaan, jossa voidaan kysyä: "eikö saisi omia mieltymyksiään kertoa/ sen mukaisia kumppani ehdokkaita kysellä"?
Tottakai saa, tietenkin. (käännän esimerkin toisinpäin, tasapuolisuuden vuoksi).

Pitänee vaan kuitenkin muistaa se että jos etsinnässä on unelmien prinssi, valkoisella ratsulla, niin voidaan myös olettaa että sillä prinssilläkin on kriteerit, ja joo, kyllä, ihan suuntautumisesta riippumatta meillä kaikilla on jonkinlaiset kriteerit. Itse toki mieluummin käyttäisin nimikettä: mieltymykset, kriteerit kun on sen verran jyrkempi jo sanana.

Tämä on senverran erikoinen aihe, että vaikka miten kirjoittaisin, niin aina joku saattaa lukea väärin, ja hyökätä puolustelujensa kanssa. Toivoisin kuitenkin, että tämä olisi ihan ajatuksen tasolla herättäjänä itse kullekkin, seuranhakijalle, kuin haettavallekkin..

Ja varmasti löytyy ketju, aiemmin kirjoitettu, johon tämän olisi voinut liittää, mutta koska en halunnut kahlata koko baaria läpi, ja mahdollisesti löytäessäni jonkin suht sopivan ketjun, lukea sitä läpi, ja lainailla ja vastailla edellisiin esim 2012 kirjoitettuihin kommenteihin, joiden kirjoittajat jo ovatkin poistuneet foorumilta, löydettyään kriteeriensä ulkopuolisen kumppanin, ja elävät elämänsä onnellisena loppuun saakka, niin silläkin uhalla että se ei kaikkia miellytä, niin aloitin tämän uuden aiheen.

Sain kerran kuulla että : "koska etsin virallista parisuhdetta, niin voimme leikkiä siihen asti, mielellään salassa"
Olen myös kuullut: " muuten kyllä kaikki natsaa, mutta koska olen kriteereihini asettanut ikärajan, ja sen ylität, niin on parempi lopettaa"

Nämä itselle, aika kieltämättä , ovat mielenkiinnon lopettavia lauseita.

Tutustukaa ihmiset toisiinne, avartakaa kriteerejänne, antakaa edes välillä virran viedä <3
Voitte yllättyä, "se oikea/ Ne oikeat" saattavatkin olla hädin tuskin kriteerienne rajojen ulkopuolella, tai jopa kilometrien päässä, Tutustumalla ihmisiin ennakkoluulottomammin, saattaa löytyä jotain häkellyttävän kaunista.

Lily
Kriteerien ulkopuolinen, sopiva ihminen

[Nick]

Pari kommenttia, vuodenajoilla on tosiaan merkitystä, keväällä valoisan ajan pidentyessä naaraiden kiima herää mennäkseen talviunille syyskuun alussa. Uroksilla juoksuaika lienee lajityypillisesti tasaisempi vuoden ympäri. Joten naiselle menestyksen konsepti; ole aloitteellinen ja tee se marraskuussa, mikäli miestä etsit.

Toinen huomio, koska vonkaaminen on voluumibusinesta ja edelkeenkin pääsääntöisesti miehen osaksi jäävä, naiset sitten purkavat turhautumistaan kun rasittavasti viestejä tulee liikaa (mutta vääränlaisilta miehiltä väärinen kriteereineen), niin mies toki pyrkii optimoimaan markkinoinnin kohderyhmäksi sen ennakkoon mieluisimman. Jotenkin epätoivoisen suurta työpanosta kannattaa rationoida. muoks Nettideittailun näkökulmasta

[Galesi]

Kriteerit on hyvä tosiaan olla, mutta liian tiukoilla sellaisilla jää kyllä moni ihana ihminen tapaamatta ja monta kokemusta köyhemmäksi. Ite oon mieltänyt nuo omani aina joustavina joskin ylä -ja alaikäraja tulee kyllä jossain vaiheessa vastaan, jos takaraivossa kummittelee ees vähänkin perheen perustaminen.
Toki varmasti jokaisella on ns. dealbreakerit olemassa joista ei kannata joustaa, jos/kun on varmaa, että ei itse saa mitään irti siitä syystä.

Se parisuhde/sessiointi tosiaan vaatii niin paljon muutakin kuin, että se toinen näyttää just siltä unelmien prinssiltä/prinsessalta. Ja, jos käsittämättömällä vaatimuslistalla pudottaa kaikki oikeasti persoonaltaan iskevät ihmiset pois niin saa siinä kyllä kovin pitkään runkkailla, kun odottaa sitä "täydellistä pakettia". Fetissit/mieltymykset harvemmin osuu ihan täydellisesti matchaten. Siihen vielä päälle sijainti, ikä, ulkonäkö, harrastukset, persoona ja yhteiset kemiat.

Oma deittailu on ollut aikamoista säätämistä ja ihmettelyä välillä. Välillä ei kolahda, vaikka kuinka osuisi "kriteerien alle" ja välillä osuu niin vitun lujaa, että meinaa tukka lähtee päästä ja sitten et olekkaan se unelmien prinssi toiselle syystä x tai y ja toista ei kiinnosta ees yrittää.  Sama toki toistepäinkin ja välillä elämäntilanteet eivät vain anna myötä vakavoittaa muuten niin toimivaa leikkikaveruutta.

Tää tällein skenen ikisinkun ja vaikeen/haasteellisen maineen omaavana

[LadyHera]

Kirjoittelin viimeksi preferenssejä jotka otettiin vakavana vaatimuslistana ja kaikki oli ilmeisen pielessä. Tosin järjestin baarilaisille viihtyisän pääsiäisiloittelun, josta olisi pitänyt laittaa lasku perään. Introna kirjoitan usein sillä mentaliteelilla että minä tiedän mitä tarkoitan, mutta en aina osaa kirjoittaa siten, että muutkin tajuaisivat mistä höpisen.

Todellakin ihmisillä on kriteerejä ja preferenssejä. Olen tavannut preferenssieni ulkopuolelta "ali- ja yli-ikäisiä" sekä preferenssiäni lyhyempiä miehiä. Mikään elämässä ei ole kiveen hakattu. En ole näitä miehiä jättänyt kelpuuttamatta ikänsä tai pituutensa takia. Kemiat eivät vaan ole toimineet. Taas yksi intron ongelma, kun ei ole helppo nainen.

Seuranhaussa mielensäpahoittaminen tuntuu olevan normi. Jos joku lähestyy minua yksärillä, katson tietenkin profiilin. Jos profiilissa mies hakee treenattua ja laihaa naista niin en vastaa. Sitten tulee paskaa niskaan. Eli mitä opin? Alan vastaamaan, että kiitos viestistä mutta en täytä kriteereitäsi. Eli mykkänä olo on huono juttu (duly noted).

Kirjoitukseni nuoresta miehestä joka oli ali-ikäinen ja alimittainen: En kirjoittanut hänelle sitä sessiojuttua siksi, että hän ei mahtunut kriteereihini vaan siksi, että hänen kulli-painotteinen viestinsä oli asiaton.

En etsi unelmien prinssiä valkoisella ratsulla    Vaikkakin hevoset ovat ihania. Monien miesten kanssa kommunikointi sujuu todella hyvin. Ikävän harvoin vaan kemiat eivät toimi tarpeeksi tai sitten huomaan suht nopeasti yhteydenoton kultaisen langan: minulla on jalkojen välissä "se juttu" mikä on ainoa kiinnostuksen kohde. Hyvä huumorintaju ja sietokyky on todella tarpeellista seuranhaussa.

Kyllähän asiallisesti kirjoittaville ja käyttäytyville tulee antaa tilaisuus päästä keskustelemaan. Valitettavasti jotkut kriteerit vain eivät voi muuttua. En esimerkiksi suostu tapaamaan miestä, joka ikänsä puolesta voisi olla poikani. Jollekin 20 vuotta nuorempi voisi olla ihanteellinen sessiokaveri tai panosuhde, mutta kun etsii parisuhdetta niin ei vain minulle toimi.

Tämä ei ole puolustuspuhe eikä hyökkäys vaan kannanotto by the way    

Sinä päivänä kun minulta loppuu huumorintaju, tarkastakaa pulssini.

[Nick]

Vähän vielä aloituksen kriteerien hölläämisestä.

Taannoin turhauduin seuranhaun tuloksettomuuteen, seuraa kyllä löytyi muttei sellaista jonka kokisi pidemmän päälle mielekkääksi tai sopivaksi.  Aikansa kun hakkaa päätä seinään niin alkaa ajatus kirkastumaan, entäpä jos hakisi aiempien kriteerien ulkopuolelta ja ehkäpä toisin metodein?

Se tuotti tulosta. Toki aiempi tapakin olisi lopulta saattanut toimia, tarpeeksi laajan otannan jälkeen. Ongelmatonta ei ole tuo boxin laajentaminenkaan, vaati aikalailla jälkitöitä jotta oli valmis itse olemaan sinut uuden tilanteen kanssa. Vaikka kriteerien ulkopuolista leikkiseuraa on kyllä aemmin ollut ja siitä kokemuksia, suhde in kuitenkin eri asia.

[Tuli]

Mä olen itse ajatellut, että kriteerien ja deitti-ilmoituksen tehtävänä on suodattaa pois ne varmuudella epäsopivat. Tavoitteena on siis se, että mahdollisimman iso osa epäsopivista tipahtaa pois kuitenkin niin, ettei samalla tule rajanneeksi ulos hyvin sopivia henkilöitä. Tämä vaatii itsensä tuntemista, että ei aseta kriteereitä aivan väärin.

Hyvin tehdyt kriteerit tekevät kaikkien elämästä helpompaa ja säästävät kaikkien aikaa ja hermoja. Tulee vähemmän turhia treffejä ja kahvillakäyntejä ja enemmän kivoja ja hyviä natsasi sitten tai ei.

Sama periaate näkyy muuten myös monilla muilla elämänaloilla. Nigerialaishuijaukset on kirjoitettu surkealla kielellä siksi, että huijauksen tekijä haluaa varmistaa, että ainoastaan todella hyväuskoiset vastaavat. Huijarin aika ei riitä fiksujen kanssa kirjoittelemiseen, joten huonosti kirjoitettu kirje saa vastaanottajat karsimaan itse itsensä huijarin puolesta.

Älkää silti olko huijareita. Mutta tehkää kriteereistä sellaisia, että ne karsivat fiksulla tavalla vastaanottajista ne, jotka eivät kumppaniksi kuitenkaan sopisi.

[Kettu vinossa]

Pari kommenttia, vuodenajoilla on tosiaan merkitystä, keväällä valoisan ajan pidentyessä naaraiden kiima herää mennäkseen talviunille syyskuun alussa. Uroksilla juoksuaika lienee lajityypillisesti tasaisempi vuoden ympäri. Joten naiselle menestyksen konsepti; ole aloitteellinen ja tee se marraskuussa, mikäli miestä etsit.

Ihmisillä ei ole tiettyyn aikaan sijoittuvaa kiima-aikaa. Aiheesta on useita tieteellisiä artikkeleita, tässä yksi lyhyt selitys suomeksi: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-ihmisella-ei-ole-sellaista

[Vaakalintu]

Kriteerit ja niiden listaaminen tuo deittailuun päämäärähakuisuutta, joka ei aina ole eduksi mielenkiintoisia tuttavuuksia haluavalle. Elämänkumppania (muodossa tai toisessa) etsiessä peli on syytä tehdä selväksi heti alussa, mutta kriteerit ja pariutumishaavet sivuuttamalla voi toisinaan tutustua erittäin positiivisiin yllätyksiin. Yllä mainittiin turhat treffailut, mutta harva nyt ainakaan suoranaisesti menettää mitään, vaikka joisikin sen kahvikupillisen täysin itselleen sopimattoman ihmisen kanssa. Siinä mielessä en pidä yhtäkään kokemusta turhana, joskin antoisuuden perusteella tapaamiset voi toki rankata paremmuusjärjestykseen.

Tavatkaa ihmisiä mieli avoinna, älkääkä istuttako niitä etukäteen täyttämään jotain päässä maalattua roolia.

[hunajapeura]

Aika paljon täälläkin saa paskaa niskaansa jos on kriteerit.

[Kaamos]

En ymmärrä miksi kukaan suuttuisi toisen ihmisen omista kriteereistä. Omasta mielestä jokaisella on täysi vapaus etsiä juuri sitä mitä haluaa sukupuolesta, iästä, rodusta, pituudesta, painosta, varallisuudesta, väristä, koosta tai etnisestä taustasta riippumatta jos tarkoituksena on kumppaninhaku. 
 
Jos omat kriteerit on liian kovat ja/tai epärealistiset siihen mitä itse on ja voi tarjota toiselle, on se etsivän omalla vastuulla osata rajata ne sopiviksi. 
 

[Nick]

Aika paljon täälläkin saa paskaa niskaansa jos on kriteerit.

Se on totta että valitettavasti joitakin kriteereitä ei kannata tuoda esiin koska ne herättävät ei-toivottuja reaktioita ja usein myös kohderyhmään kuuluvissakin.

[Lily]

no mut pää asia et suurin osa ymmärsi kirjoituksen sisällön, joka ei suinkaan ollut se ettei kriteerejä saa olla ollenkaan, eikä niistä varsinkaan saa kertoa kenellekkään, enemmänkin niin että ihmisillä voi olla liian tiukkoja rajaavia aitoja, jolloin voi timantteja valua hiekan mukana sormien lävitse.. mutta peace & love, niillekkin jotka mahdollisesti mielensä pahoittivat tästä..

[VarattuTS]

En ymmärrä miksi kukaan suuttuisi toisen ihmisen omista kriteereistä. Omasta mielestä jokaisella on täysi vapaus etsiä juuri sitä mitä haluaa sukupuolesta, iästä, rodusta, pituudesta, painosta, varallisuudesta, väristä, koosta tai etnisestä taustasta riippumatta jos tarkoituksena on kumppaninhaku. 

Lyödäänkö vetoa että joku taatusti pahoittaisi mielensä JOS tekisin deitti-ilmon seuraavilla kriteereillä 😉:

"-Syntyperäinen nainen jolla on pillu.
-Biseksuaali ja hyväksyy muut naiset mutta on vain minun omistuksessani/käytössäni
-Suomalainen, valkoihoinen, agnostikko tai ateisti
-Hoikka , urheilullinen, kaunis, 19 - 26 v.
-Maksaa omat laskunsa
-sub/orjatar tai swich

Itse olen 50 v. Kalju parrakas tukeva Master"

[LadyMysterious]

Kauan sitten nuoruudessani kun itselläni oli deitti-ilmoitus, sain paljon palautetta siitä, että ilmoitukseni oli täysin erilainen kuin kaikilla muilla ja että se oli virkistävää ja pelkästään jo sen takia vastaamisen arvoinen ilmoitus. No, uteliaisuus toki sai kurkkaamaan että mitä ihmettä ne muut naiset ilmoituksiinsa raapustelee. Ja toden totta, olihan ne ihan erilaisia kuin oma ilmoitukseni.

Ja mikä sitten erotti minun ilmoitukseni muista? Itselleni oli käsittämätöntä tajuta, että toiset tosiaan hakevat seuraa vaadelistalla, yleensä ranskalaisiin viivoihin typistettyjen tympeisiin ja toinen toisiaan toistaviin ”huumorintajuinen, omillaan toimeentuleva” jne. luetteloihin (vaniljapuolen deittipalstasta kun oli kyse).

Itse raapustelin romaanin, joka heikompia hirvittää. Deitti-ilmoituksen sanarajoitus taisi olla 1600 sanaa, joten alkuperäisestä n. 3000 sanan ilmoituksesta piti ”hieman” karsia. Joo, mä tykkään kirjoittaa. Ja yksi keskeinen vaade itseäni kiinnostavalle miehelle on, että se tykkää lukea, ja ymmärtää lukemansa - ja vielä tykkää siitä. Tuli sillä karsittua isoin osa niistä jotka ei tähän kykene. Toiset voi haluta ilmaista asiansa ytimekkäämminkin eikä siinä mitään, jokainen itselleen sopivalla tavalla.

Ja mitäkö kirjoitin? En niinkään siitä, mitä mä haluan mieheltä. Enimmäkseen siitä mitä itse olen, millainen elämänvaihe on menossa ja mitä siihen sisältyy ja millaisen miehen osaisin nähdä osana sitä kaikkea. Kuvittelisin, että moni muukin lukisi mielummin tämäntyyppisiä ilmoituksia kuin niitä ranskalaisia viivoja ehdottomine kriteereineen.

Jos siis ranskalaiset viivat on kokeiltu ja tehottomiksi havaittu, fiksu ihminen vois vaikka kokeilla jotain vaihtoehtoista taktiikkaa

[Aino]

Kaikilla meillä on varmasti ennakko-oletuksia siitä, millainen kumppani itsellemme sopisi. "Kriteereistä" ei toki ole mikään pakko kenenkään joustaa, ja jokainen on paras asiantuntija omalla kohdallaan sen suhteen, mitkä asiat toisessa ovat ehdottomia vaatimuksia. Silti, toisinaan saattaa yllättäen löytää vierelleen aarteen, jota ei koskaan olisi edes älynnyt kaivata, kun antaa mahdollisuuden kriteerien ulkopuolelle jäävälle.

Itse esimerkiksi kohtasin miehen, josta tuli elämänkumppanini, sieluntoverini, paras ystäväni ja aviomieheni, vaikka luulin, etten ikinä voisi olla parisuhteessa miehen kanssa.

Ihanan masokistikisuni taas löysin täältä baarista; hän uskalsi vastata ilmooni, vaikka asui (ja asuu edelleen) reilusti maantieteellisen hakualueeni ulkopuolella, ja oli kyllä aika hilkulla, etten olisi ajatellut hänen olevan myös aivan liian nuori, vaikka virallista ikä-rajaa en tainnut hakuuni määritelläkään.