Juu, ei tätä voi ymmärtää kukaan ulkopuolinen, mutta tämä on meidän tälläinen yhteinen alkumatka
Tähän jos alan kirjoittamaan, niin menisi useampi A4:nen. Kuten kirjoitin, meidän suhde alkaa siitä missä useampien suhde päättyy ja tarkoitus on, ettei meidän suhde koskaan pääty. Tämän tarkoitus on myös se, että saan aitoja henkilökohtaisia kokemuksia vastoinkäymisistä. Olin sen sorttinen nainen aikoinaan, että pelkäsin lausua sanoja, jos en lausunut ne oikein. Pelkäsin myös sitä miltä näytin. Olin hyvin epävarma itsestäni. Edellisistä suhteista olin hyväksynyt alistumaan, jotta mies rinnallani kukoistaisi eli tein paljon myönnytyksiä jopa oman unelmieni ja ajan kustannuksellani, koska uskoin, että se kannattaisi tulevaisuutta ajatellen. Pitäisi ymmärtää, että miehen pitää antaa naisen kukoistaa rinnallansa, koska nainen on se heikompi osapuoli. Mies ei ole mies, jos ei saa naisen loistamaan
(imo)
M on antanut minulle todella paljon tilanne- ja ihmiskokemuksia kesän, syksyn ja talven mittaan. Aikaisemmin en pahemmin uskaltanut puhua ihmisille, mutta nyt olen paljon rohkeampi - myös sanomaan hölmöjä asioita suusta! Tai näyttämään hölmöltä ja typerältä! Aikaisemmin olisin varmasti juossut nurkkaan häpeämään ja soimaamaan itseäni ja siinä itsetuntoni olisi taas ollut murusina lattialla.
Kovin paikka on ollut työttömyys, mutta onnistuin saamaan erilaisia työpaikkoja ei-alaltani. Niistä sain rutkasti mielenkiintoisia kohtaamisia, joita en koskaan aikaisemmin ole saanut. Esim. pari työkaveria jallitti minua 1-0, kohtasin välinpitämättömän esimiehen, joka meinasi vietä multa yöunet, huutavia asiakkaita, laittoman työsopimuksen ( ei kannata allekirjoittaa kaikkia papereita mitä eteen sattuu
) ja kerran olin todella nöyryyttävässä työhaastattelutilanteessa että siitä jäi todella pitkäksi aikaa paha maku suuhun. Nyt olen lempialallani, mutta ilmaisena työvoimana eli työkokeilijana. Osa asiakkaista ovat M:n järjestämiä, jotta itsetuntoni vahvistuisi ja se on työpaikka, jossa asiakkaat näkevät minut kasvokkain ja kysyvät kiperiä kysymyksiä eli olen jatkuvasti saatavilla, ja se on ollut yksi se juttu mitä olen pelännyt ennen
Tästä kaikista kokemuksista ja tilanteista ottaa vastuu M ja hän tekee tämän kaiken minun takiani
Tiedän miltä tuntuu elää kun saldo on pyöreät 0 ja ansiopäivärahat rahat tulee vasta viikon tai kahden kuluttua. Opinpahan, että kaapissa on oltava ainakin munia, jauhoja, korppuja ja voita ellei ole niin fiksu, että pakastimessa on lihaa. Kirkonavustustusta olen aikoinaan hakenut ja sillä pärjäsin viikon. "Vastikkeena" ja tilaisuutta hyväksikäyttäen (papin? kanssa tuli juteltua) autoin kirkkoa joulutapahtumassa ja se oli todella ihana kokemus. Siihen tapahtumaan haluaisin viedä lapsenikin. Jouluisin oli parasta saksia kaikki ne ilmoitukset, jossa tarjottiin torttua, pipareita ja kakkua - ilmaista makeista siis!
Läheisten mielestä olen todella paljon iloisempi, rennompi ja luovampi (mm. olen leivonnut ja koristellut ihanan kauniita pipareita ja yksikään saaja ei halua syödä niitä!
Olen askarrellut kortteja ja niitä tulen tekemään jatkossakin. Ne on ylisöpöt!). Olen tukahduttanut todella paljon omaa minuuttani aikaisemmissa suhteissani vain typerien miesten vuoksi. Oma vikani, tiedän...
Ollaan nyt kirjaimellisesti molemmat pyöreähköjä, kun kohdataan toisemme ihmisenä - ei masterina eikä subina/orjana/masona, vaan naisena ja miehenä
Siitä tulee vaikea, koska tiedän, että hän tietää minusta lähes kaiken ja itse olen epävarma siitä mitä hänestä tiedän. Asetelma on hieman nöyryyttävä. M:n pitää tehdä kaikkensa, että saa vakuutettua minut, että hänessä on sitä pehmeämpää puolta ja että hän on minulle se elämänsä mies.. Enpä tiedä mitä tulemaan pitää, mutta tiedän, että se on jotain upeata
Ps. Se rangaistuskausi on ehkä väärä sana. Ehkä parempi köyhyyskausi. Rahat meni parempiin asioihin
Uudelleen luettuna tuli punalipuista mieleen että viestistä ei selviä kumpi oli väkivaltainen riidellessä,petti ja tuli tai teki raskaaksi ja kenen kanssa, oletin itsekkin automaattisesti että M mutta tuskin näin kuitenkaan on.
En ole raskaana. Vatsani on vaan niin pyöreä (ja jalat kuin makkarapötkylällä). Yksinhuoltajuus tapahtuu, kun tekee tahallaan raskaaksi ja yhen yön suhteessa. Sanoisin, että ilman tukiverkkoa nainen on todella kurjassa asemassa sen vauvansa kanssa. En suosittele hankkimaan miehen omakseen sillä keinoin.
Edit2. M on tehnyt taustatutkimuksia minusta ennen kuin tapasimme, koska hän tuntee minut niin hyvin - tietää mistä pidän ja mistä en, heikkoudet ja vahvuudet (stalkkeri!).. Ei hän tähän muuten ryhtyisi
vuosien työ tarjota minulle lähes joka päivä jotain ilman omaa läsnäoloa. Söpöintä (ja pelottavinta) oli kun tuli miehiä vastaan, jotka muistutti M:ää. "Oliko tuo M?!"
Ja sitten uudelleen vilkaisu.. tästä ja monesta muusta tiedän ettei hän ole tavallinen mies
..