Feminismi ja BDSM

[Toy]

Jatkanpa vielä...

These dynamics do not just leak into how a dom/sub couple treats each other outside the bedroom. It can also leak out into how they interact with others in the community. Would not sexual doms/sadists be more likely to treat others in a way that is controlling, dominating, rude, authoritarian, narcissistic, self-absorbed, without compassion, even subtly or blatantly abusive? And what about subs? Would they not be more likely to accepts harmful mistreatment in real life? To be passive in the face of oppression because they feel falsely empowered through submission rather than truly empowered through resistance?

Sanoo kuka? Ei näy hirveästi lähteitä, jotka tukisivat tällaista näkemystä.

Kun en hirveästi muita subeja tunne, voin puhua lähinnä omasta puolestani. Olen ihminen, joka tuppaa hankkiutumaan kovinkin väittelyihin, koska ei todellakaan ole taipuvainen pitämään suutaan kiinni jonkun puhuessa rasistisesti tai seksistisesti, vähätellessä ja syyllistäessä työttömiä tai muuten esittäessä näkemyksiä, jotka nostavat karvat pystyyn. Vältän mielelläni konflikteja pitämällä tietyn etäisyyden persooniin, jotka haiskahtaa draamalta, mutta konfliktin sattuessa kohdalle en väistä enkä anna periksi, jos koen olevani oikeassa.

Mitä tulee tuohon kotidomiini/-sadistiini, niin kyseessä on mahdollisesti ehjin ja psyykkisesti tervein tapaamani henkilö. Terve psyyke ja itsetunto näkyvät omien näkemysten esiintuomisessa ja puolustamisessa muita jyräämättä.

The desire to dominate, degrade, and hurt others usually comes from a person’s own psychological wounds. People who are into BDSM are more likely to have been abused, especially during childhood. And abuse teaches victims that relationships can only be hierarchal, can only be between dominator and dominated, abuser and victim. Or even without abuse, the experience of living in a racist patriarchal capitalism is enough to teach these lessons and do psychological damage.

Niitä lähteitä? Ai niin, eihän sellaisia tarvita, kun voidaan vain sanoa, että kaikki ovat kuitenkin paskana yhteiskunnan traumatisoimia. Ja ehkä ovatkin, mutta jos kerran kaikki ovat, mikäs meidät BDSM-kinkyt sitten erottaa niistä muista?

These people are also in desperate need of healing. Yet taking on the role of sub just perpetuates or even deepens their psychological wounds. (Tässä viitataan siis subeihin, jotka ovat muutenkin elämässään alisteisessa asemassa, itsetunto alhaalla, traumatisoituneisiin tms.)

BDSM ei taatusti ole mikään terapian korvike tai muoto, mutta traumojen käsitteleminen seksuaalisuuden kautta lienee sekin ihmislajille äärimmäisen tavallista. Riippuu sitten ihan toteutuksesta, onko kokemus parantava, vahingollinen vai ei kumpaakaan.

Vallan antaminen toiselle tai sen saaminen toiselta voivat varmasti olla äärimmäisen korjaavia kokemuksia ihmiselle, jolla on jotain henkisiä vammoja valtasuhteisiin liittyen. Turvallisuus on ilman muuta kaiken pohja.

Given the psychological wounds and previous traumas that people carry into BDSM, the presence of “free choice” should be critiqued, even if the presence of “consent” is not denied. “Free choice” is an idea promoted by ultra-libertarians and post-modernists who don’t recognize the profound impact that society, culture, and our personal life experiences have on shaping everything about who we are. Does the victim of child sexual abuse, who has been taught that she is worthless and that her sexuality is degraded, freely choose a life as a prostitute or porn actress?*** Does the war veteran suffering from post-traumatic stress disorder freely choose to drink to oblivion everyday? Do people who have been raised in a racist, patriarchal, capitalist, pseudo-democratic society “freely choose” to act out sexualized scenarios of domination, degradation, oppression, and abuse?

Niin, ja voiko kikkelillä varustetun miehen halut edellä tapahtuvaa seksiä jatkuvasti korostavassa yhteiskunnassa kasvanut nainen koskaan oikeasti ja vapaasta tahdostaan suostua penetratiiviseen seksiin? Ai voi? Mites se eroaa tästä BDSM-puolesta sitten?

BDSM defenders might argue that not only is there consent, but there is also pleasure – whereas in the above examples there is not. But there is also pleasure experienced in smoking crack. And much like a crack addict consenting to purchase crack from a dealer, consensual practice of BDSM can still be destructive to participants. It may be that they mean no harm, and it may even be that they care about their partner’s wellbeing very much. Yet both doms/sadists and subs/masochists are perpetuating or even deepening their own wounds and each other’s wounds, just as drug dealers do when they consensually sell drugs to an addict, or when the addict consents to injecting heroin.

Niin mitä haavoja? Entä me, joilla ei ole sellaisia traumoja? Tai joilla BDSM on ollut ensin ja traumoja tullut myöhemmin ihan muilta elämän osa-alueilta? Ja jos kerran yhteiskunta traumatisoi meidät kaikki, niin miksi vain BDSM on pahapahapaha ja seurausta traumoista? Vai onko BDSM nyt sittenkin addiktio? Koittakaa jo päättää.

And there are also predatory doms/sadists who knowingly take advantage of subs/masochists. They prey on those with low self-esteem and do not care that they perpetuate and deepen the damage.

Näitä mulkkuja löytyy ihan joka skenestä. Kinkyistä, uskonnollisista hihhuleista, maltillisista uskovista, animehörhöistä, musiikkipiireistä, teatterimaailmasta, feministeistä, runoilijoista, moottoriurheiluharrastajista, ruokabloggaajista, pukuompelijoista, reppureissaajista, militanteista vegaaneista, ihan kaikista.

---

Vittu.

[Toy]

Toivottavasti nämä tekstinvyörymät avaavat sitä, miksi en näe feminustinä mitään ongelmaa BDSM:ssä. Ihan ilman muuta sitä voi toteuttaa vahingollisella tavalla, mutta mitenkään pohjimmiltaan epäfeministinen en kykene ilmiötä tai skeneä näkemään.

[Ms. M]

BDSM ei taatusti ole mikään terapian korvike tai muoto, mutta traumojen käsitteleminen seksuaalisuuden kautta lienee sekin ihmislajille äärimmäisen tavallista. Riippuu sitten ihan toteutuksesta, onko kokemus parantava, vahingollinen vai ei kumpaakaan.

Mitä on terapia lopulta? Itse otan selkääni, kunnolla itkuun ja "murtumiseen" asti, suht säännöllisesti. Ja se on enimmissä määrin minulle terapiaa. Mitään traumaa en käsittele, vaan tyhjennän aivot kaikesta stressistä, ja muusta paskasta. Sellainen "kovalevyn puhdistus"'.

En siis voi olla tuosta samaa mieltä, että BDSM ei voisi olla terapiaa. Toki, pitää olla ÄÄRIMMÄISEN varovainen ja tarkka, kenen kanssa tuollaisia terapeuttisia.sessioita harrastaa. Minulla tuon pieksämisen hoitaa eräs ihana Nainen, jonka tiedän pitävän huolta minusta sen jälkeen.

Mielestäni myös D/s voi olla terapeuttista, mutta pitää olla varovainen.

[VarattuTS]

Feminismin ja BDSM:n sekoittaminen keskenään on vähän sama, kuin jos pohtisimme, onko BDSM vasemmistolaista.

Feministinen BDSM on aina lähtökohtaisesti vasemmistolaista.
Onko muu BDSM sitten rasistista, oikeistolaista tai naista alistavaa ?

[Toy]

BDSM ei taatusti ole mikään terapian korvike tai muoto, mutta traumojen käsitteleminen seksuaalisuuden kautta lienee sekin ihmislajille äärimmäisen tavallista. Riippuu sitten ihan toteutuksesta, onko kokemus parantava, vahingollinen vai ei kumpaakaan.

Mitä on terapia lopulta? Itse otan selkääni, kunnolla itkuun ja "murtumiseen" asti, suht säännöllisesti. Ja se on enimmissä määrin minulle terapiaa. Mitään traumaa en käsittele, vaan tyhjennän aivot kaikesta stressistä, ja muusta paskasta. Sellainen "kovalevyn puhdistus"'.

En siis voi olla tuosta samaa mieltä, että BDSM ei voisi olla terapiaa. Toki, pitää olla ÄÄRIMMÄISEN varovainen ja tarkka, kenen kanssa tuollaisia terapeuttisia.sessioita harrastaa. Minulla tuon pieksämisen hoitaa eräs ihana Nainen, jonka tiedän pitävän huolta minusta sen jälkeen.

Mielestäni myös D/s voi olla terapeuttista, mutta pitää olla varovainen.

Terapeuttista ilman muuta, mutta itse määrittelen terapian kuitenkin ammattimaiseksi, tutkimukseen, psykologiaan ja lääketieteeseenkin pohjautuvaksi toiminnaksi. Tämä nyt on toki ihan semantiikkaa.

[Rotikka]

Feminismin ja BDSM:n sekoittaminen keskenään on vähän sama, kuin jos pohtisimme, onko BDSM vasemmistolaista.

Feministinen BDSM on aina lähtökohtaisesti vasemmistolaista.
Onko muu BDSM sitten rasistista, oikeistolaista tai naista alistavaa ?

Pakko huudella tänne väliin että miten bdsm mitenkään liittyy feminismiin tai mihinkään ismiin tai politiikkaan? Joillakin äärimmäisen hyväosaisilla kuplassa elävillä on taas ollu liikaa aikaa miettiä typeryyksiä jossain hipsterikahvilassa. Mä leikin jo päiväkodissa kinkyleikkejä vaikken sitä tajunnutkaan seksuaaliseksi silloin, jotenkin vain normaalia kivemmaksi. En taatusti ollut patriarkaatin aivopesemä ja sortavien valtarakenteiden uhri, voi jeesus!!!
Sorry, I'll get my coat ja poistun tästä turvallisesta tilasta hauskempiin tiloihin.

[Kelpie]

Feminismin ja BDSM:n sekoittaminen keskenään on vähän sama, kuin jos pohtisimme, onko BDSM vasemmistolaista.

Feministinen BDSM on aina lähtökohtaisesti vasemmistolaista.
Onko muu BDSM sitten rasistista, oikeistolaista tai naista alistavaa ?

Oletin esimerkkini olleen riittävän kaukaa haettu. Ei kai se sitten ollut.
Tytöt on parempia kuin pojat, tästä kaikki on mun kanssa samaa mieltä 

[Piilukko]

Feminismin ja BDSM:n sekoittaminen keskenään on vähän sama, kuin jos pohtisimme, onko BDSM vasemmistolaista.

Feministinen BDSM on aina lähtökohtaisesti vasemmistolaista.
Onko muu BDSM sitten rasistista, oikeistolaista tai naista alistavaa ?

Pakko huudella tänne väliin että miten bdsm mitenkään liittyy feminismiin tai mihinkään ismiin tai politiikkaan? Joillakin äärimmäisen hyväosaisilla kuplassa elävillä on taas ollu liikaa aikaa miettiä typeryyksiä jossain hipsterikahvilassa. Mä leikin jo päiväkodissa kinkyleikkejä vaikken sitä tajunnutkaan seksuaaliseksi silloin, jotenkin vain normaalia kivemmaksi. En taatusti ollut patriarkaatin aivopesemä ja sortavien valtarakenteiden uhri, voi jeesus!!!
Sorry, I'll get my coat ja poistun tästä turvallisesta tilasta hauskempiin tiloihin.

....patriarkaattinen aivopesu alkaa helposti jo ennen syntymää. Se alkaa sillä sekunnilla, kun sun oletettu sukupuoli selviää kanssasi vuorovaikuttavalle kulttuurin jäsenelle. Itseasiassa se alkaa jo ennen sitä, siitä, että ihminen haluaa tietää sun sukupuolen. Toki siis vain, jos tunnustamme petriarkaatyisen kulttuuriaineksen. Jos emme, voimme yksinkertaisesti puhua siitä, miten sukupuolinen kulttuuriin aivopeseminen (jos tämä on termi jota halutaan käyttää) alkaa heti kun sun sukupuoli sun kanssa vuorovaikuttavalle tyypille selviää. Ja tosiaan jo se, että toinen haluaa tietää susta sukupuolen, on osa sitä aivopesua.

Tämän voin sanoa erityisesti tyyppinä, joka kuunteli koko lapsuutensa hokemaa "tyttö ei voi tehdä noin / et sit voi olla tyttö kun teit noin".

Voit samaan aikaan olla kiinnosutnut BDSM-tyyppisistä jutuista, vaikka et seksuaalisuudesta vielä mitään tiedäkkään, ja olla patriarkaatin aivopesemä. Myöskään tässä ei väitetä, että BDSM olisi olemassa koska patriarkaatti meidät siihen aivopesee. Jotkin BDSM-elementit saattavat olla enemmän edustettuja tai ylipäänsä edustettuja, koska patriarkaatti, mutta tätä emme mitenkään voi tietää.

Tässä keskustelussa on tarkoitus asettaa feminismi ja BDSM erilaisin tavoin suhteeseen toistensa kanssa, siten ne liittyy. Vastaus toki saattaa olla "evät liity mitenkään", mutta varsin monet ihmiset kokevat että näilä jokin yhteys on, esim "feministit kieltää BDSMn". Voi myös olla, että tälläinen keskustelu on etuoikeutettujen näpertelyä. Jokainen täällä on maailman mittakaavassa hyvin etuoikeutettu, joten kritiikki tästä on myös etuoikeutettujen näpertelyä. Siksi en pidä tätä näkökulmaa kovin hedelmällisenä.

[Apollyon]

Menee vähän OT:n puolelle, mutta itselle aina vähän sorahtaa korvaan kun kyseenalaistetaan ihmisten puheoikeus ja relevanttius oletetun position pohjalta.

Etuoikeuksia löytyy itseltä vaikka kuinka, ja niiden tiedostaminen on tärkeää, mutta puheoikeuttani tai kykyäni käydä merkityksellistä keskustelua en ihan äkkiä ole valmis luovuttamaan.

--

Jos me ollaan kovasti aivopestyjä, niin onko ihmiset olleet joskus jotain muuta?

[Sigmamies]

Voihan patriaarkaatti sentään   

[Toy]

Ja onko vaniljat sitten jotenkin vähemmän aivopestyjä kuin kinkyt?

Noin etuoikeusnäkökulmasta BDSM(kin) on mielenkiintoinen aihe. Erityisesti etuoikeus näkyy nähdäkseni siinä, ettei minun valkoisena subina tarvitse miettiä, miten alistumiseni näyttäytyy historiallisessa tai poliittisessa kontekstissa suhteessa etnisen viiteryhmän asemaan. Samoin uskon, että naisena on huomattavasti kivuttomampaa alistua miehelle kuin päin vastoin, koska kaikesta emansipaatiosta ja "vahvojen naisten" glorifioinneista huolimatta miehiin kohdistuvat paineet olla vahva ja kontrollissa näyttävät huomattavasti kovemmilta.

[Ms. M]

BDSM ei taatusti ole mikään terapian korvike tai muoto, mutta traumojen käsitteleminen seksuaalisuuden kautta lienee sekin ihmislajille äärimmäisen tavallista. Riippuu sitten ihan toteutuksesta, onko kokemus parantava, vahingollinen vai ei kumpaakaan.

Mitä on terapia lopulta? Itse otan selkääni, kunnolla itkuun ja "murtumiseen" asti, suht säännöllisesti. Ja se on enimmissä määrin minulle terapiaa. Mitään traumaa en käsittele, vaan tyhjennän aivot kaikesta stressistä, ja muusta paskasta. Sellainen "kovalevyn puhdistus"'.

En siis voi olla tuosta samaa mieltä, että BDSM ei voisi olla terapiaa. Toki, pitää olla ÄÄRIMMÄISEN varovainen ja tarkka, kenen kanssa tuollaisia terapeuttisia.sessioita harrastaa. Minulla tuon pieksämisen hoitaa eräs ihana Nainen, jonka tiedän pitävän huolta minusta sen jälkeen.

Mielestäni myös D/s voi olla terapeuttista, mutta pitää olla varovainen.

Terapeuttista ilman muuta, mutta itse määrittelen terapian kuitenkin ammattimaiseksi, tutkimukseen, psykologiaan ja lääketieteeseenkin pohjautuvaksi toiminnaksi. Tämä nyt on toki ihan semantiikkaa.

Se on kyllä ihan totta, että sanaa "terapia" en ehkä liittäisi tuossa esittämässäsi kontekstissa BDSM:n, "terapeuttinen" on parempi. Tokihan kyllä nykyisin on kaikenmaailman yksisarvisterapiaa, energiaterapiaa jne.

Mut juu, turha vääntää semantiikasta.

Mä näen BDSM:n hyvin tasa-arvoisena. Ja vaikka nyt jotkut sitten vikiseekin, että "ei D/s:ssä ole mitään tasa-arvoa, unohda se", niin minun maailmassani se menee vähän toisella tavalla. D/s:ssä D:llä on valta. S:llä on VAPAUS vallasta. D käskee, s tottelee. Jos ei tottele, tulee rankkua (näin kärjistetyn yksinkertaistettuna). Yksinkertaista. Minun maailmassani valta tuo vastuuta. Kun vallan antaa toiselle, on vapaa vallasta ja sen tuomasta vastuusta. Minulle se vapaus on yhtä arvokasta, ellei arvokkaampaa kuin valta. Toki s:llä on aina vastuu siitä, että hän tietää omat rajansa ja sen, mitä voi/pystyy tekemään.

Tämä siis hyvin yksinkertaistettuna ja täyttä mutua. Ei jaksa lähteä vääntämään käsitteistä, jotka loppupeleissä vaan sotkee ajatukset ja yksinkertaisuuden. 

[Stylos]

Ja on aina hauskaa, kuinka ei-feministiset miehet tietävät parhaiten, miten feminismi toimii.

Ihmekkös tuo. Olemmehan esimerkiksi saaneet myös nähdä kuinka Master- ja nais- ja fetlifefundeeraaja oletetut ovat niin tietäväisiä sub-miesten kokemusmaailmasta, valkonahkaoletetut muun väristen asioista ja asemasta, ihmisoletetut eläinten jne.

Mutta jatkakaa vain. Älkää antako minun häiritä. https://www.youtube.com/watch?v=YKUOB8MN4Kc

[Brak]

koska kaikesta emansipaatiosta ja "vahvojen naisten" glorifioinneista huolimatta miehiin kohdistuvat paineet olla vahva ja kontrollissa näyttävät huomattavasti kovemmilta.

Toistan uudestaan, että tämä on minusta harhaa. Harhaa sekä tässä aiheessa että muissa aiheissa luovat ja toistavat pääsääntöisesti naiset, erityisesti feministiset naiset. Naiset ovat yhteiskunnassa ryhmä, jolla on valtava tarve vahvistaa erilaisia rooleja. He luovat niitä toisilleen ja he luovat niitä miehille. Miesten keskinäinen kulttuuri on vapaampi, monissa asioissa rooliodotuksiltaan avoimempi. Se ei johdu siitä, että miehet olisivat jotenkin naisia avaramielisempiä, vaan siitä, että miehiä ei kiinnosta, mitä mieltä muut miehet ovat. 

Tein kerran moraalittomuuttani (häpeän vieläkin) ja uteliaisuuttani Iskuriin ilmoituksen, jossa tarjosin alistuville miehille pikkukivaa alistavana naisena. Puin ilmoituksen ehdottomaan mutta lämpimään ja ystävälliseen sävyyn. Vastauksia tuli valehtelematta satoja, kuukausien päästä niitä lienee ollut yli viisi sataa. Anonyymi mailini pullisteli niitä.

En usko, että vastaajien enemmistö oli varsinaisia kinkyjä. Mieluummin oletan, että vastaajissa oli paljon miehiä, joista olisi ollut vain kiva kokeilla seksiä, jossa nainen vie ja mies saa vikistä.

Jos naisesta tuntuu, että mies kokee alistumisen vieraaksi ja itseään uhkaavaksi, niin pahoinpa pelkään, että nainen liikkuu joko ahtaissa piireissä, joissa näkee vain tietynlaisia miehiä, tai sitten feministisissä piireissä, joissa erilaisten ennakkoluulojen lietsonta ja helliminen ja vahvistaminen on sääntö eikä poikkeus. 

[Toy]

Edelleen: Kuka tässä keskustelussa on ulkopuolelta pätenyt sub-miesten elämästä ja kokemuksista? Spleinaamista feminismistä ei-feministimiehiltä kyllä riittää. Ja pysytään nyt tässä keskustelussa, koska internetistä tunnetusti löytyy ihan mitä tahansa, jos vain viitsii etsiä. Varmasti siis myös naisia selittämässä, miten sub-mies toimii. Tai aasialaisia maitomiehiä pätemässä jugend-arkkitehtuurista. (Ja nyt, kun se on tässä kirjallisena, siitä on takuulla myös pornoa.)