Tärkeimmät arvosi, periaatteesi, elämänohjeesi

[Kukkanen]

Tulipas tällainen aihe mieleen. Mitkä ovat teille kiintopisteitä, maj, joiden avulla luotsata tätä elämää niin tyynellä säällä kuin myrskyissäkin?

Saa tässä ketjussa pohtia yleisemminkin, en halua tarkkaan rajata, kunhan keskustelu pysyy asiallisena.

Mun pääarvot ovat rakkaudellisuus ja rehellisyys. Voin avata tarkemmin, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. Olisi mielenkiintoista lukea teidän muiden arvoista ja myös siitä, ovatko ne muuttuneet, miten ja miksi?
Myös hyvät neuvot, mitkä toimivat omassa elämässänne, ovat kiinnostavaa luettavaa. Ns. hyvän elämän resepti, mitä se kelläkin sisältää.

[latexbun]

Empatia, itsenäisyys, antaminen.

[tiikki]

Elämä on liian vakava asia otettavaksi vakavasti.

Hulluksihan sitä tulee, jos ei pysty nauramaan oman elämän kömmähdyksille, vähintään jälkikäteen.

Mielipiteet ovat kuin persreiät, jokaisella on sellainen.

Mielipiteillä ei ole mitään väliä, faktoilla on.

[TheJorma]

Ohje johon törmäsin netissä toimii minulle:
 
Love her, use her,
fuck her,slap her.
But if you make her fall damn certain you catch her.

[UW]

Älä valita, ainakaan liikaa. Jokainen kärsimys tulee syystä

Aika paljastaa totuuden

[Perhonen89]

- Empatia
- Lähimmäisenrakkaus
- Kunnioitus
- Rehellisyys
- Huumori

Erityisesti empatiaa, rehellisyyttä, huumoria ja kunnioitusta pidän tärkeinä d/s suhteissa, kuten missä tahassa muussakin suhteessa.

[Kelpie]

Moni kirjoitti ja tulee kirjoittamaan esim rehellisyys.
Mitä se sitten kenellekin tarkoittaa. Onko tarkoitus olla rehellinen itselleen vai muille vai onko epärehellinen ja väittää olevansa molempia?

Sallitaanko jossain tilanteessa epärehellisyys ja miksi arvolla ei siinä tilanteessa ole enää väliä?

Milloin nämä arvot eivät enää ole tärkeimpiä vai puolustetaanko niitä kuolemaan saakka?

Vaaditaanko arvoja myös muilta?

[Greta]

Teen mitä haluan, kunhan tekoni ei vahingoita. Jos tiedostan, että toimintani on vahingollista itselle/toisille/ympäristölle, niin harkitsen sitä tarkemmin.

Mitä tämän asian tai reaktion takana on? Käytän tätä lausetta paljon varsinkii peilatessa omia negatiivisia tunnereaktioita. Ja no, oman toiminnan ihmettelyssä muuteskii.

Haluun myös uskoa siihen, että hyvää tekemällä hyviä asioita tapahtuu. Ja että elämältä saa läksyjä oppimista varten.

[submit]

Mitä Jeesus tekis? Voi soveltaa agnostikoille, ateisteille ja kaikenkieltäjillekin.

[DareDoll]

^^ WWJD 

[käppyrä]

Kohtele muita ihmisiä niin kuin haluaisit heidän kohtelevan itseäsi ja ole rehellinen kaikissa asioissa niin muille kuin itsellesikin. Vain kovalla työllä ja kaiken panostamalla voit saavuttaa jotakin ja ole kiitollinen pienistäkin asioista. Älä murehdi liikaa tulevia asioita koska ne tulevat kuitenkin ja koskaan ei voi tietää etukäteen mitä elämä tuo tullessaan

[ravenvonred]

1. Älä välitä liikaa mitä muut ajattelevat. (Jos olisin ajatellut, niin olisi jäänyt tekemättä sellaisia asioita, jotka ovat itselle tärkeitä + en olisi voinut toteuttaa itseäni kunnolla)
2. Jos joku sanoo "luota muhun/voit luottaa muhun", niin älä todellakaan luota sellaseen henkilöön 
3. "Live hard, live your dream", elikkäs elä täysillä, unelmoi + toteuta unelmiasi, pieniäkin sellaisia

[Apollyon]

Mielenkiintoisia kysymyksiä nämä periaatteita ja arvoja koskevat kysymykset. Monesti kun niitä alkaa rehellisesti pohtia päätyy ensimmäisen perstuntuman pohjalta kirjoittamansa listan korvaamaan hienot ja ihmeelliset arvonsa listalla, joka koostuu suunnilleen niinkin syvällisistä asioista kuin "Tykkään tehdä näin", "Joku kertoi joskus, että on hyvä ajatus...", "Se on niin paljon helpompaa..."

En usko, että oikeastaan kukaan ihminen toimii arvojensa mukaan mitenkään järjestelmällisesti. Opitut ja totutut tavat jyräävät ylevät periaatteet aina silloin, kun niitä ei aktiivisesti ole keskittynyt muokkaamaan.

Omaa elämääni koitan elää seuraavanlaisten arvojen mukaan (eivät välttämättä järjestyksessä):

- Olen vastuussa kaikesta

En voi sanoa "emmä tarkottanu.." tai "emmää tienny...", koska minun pitäisi tietää mitä seurauksia toimillani on ja minun pitäisi tietää. Oma vastuuni koskee kaikkea alkaen sanavalinnoista, ennakkoluuloista ja pienistä vittumaisuuksista päättyen planeetan kohtaloon, henkilökohtaiseen kasvuun ja inhimillisen hyvän lisäämiseen maailmassa. Sama koskee kaikkia.

- Olen velkaa muille

Mikään, mitä me ihmiset teemme ei ole omaamme, vaan osa isompaa kudelmaa jossa omat tekomme koskettavat muita aina. Mikään hyvä, mitä minulla on ei ole omaa aikaansaannostani, vaan olen saavuttanut sen osana joukkoa ihmisiä. En voi ajatella, että "jokainen pärjätköön omillaan", vaan minulla on vastuu ja velvollisuus huolehtia muista ihmisistä. Tämä ei tarkoita, että olen aikaansaamaton paska (vaikka joskus sitäkin), se on pelkkä havainto siitä, miten maailma toimii.

- Aito välittäminen

Sellainen synkällä tavalla cool sarkasmi on jotenkin tosi väsynyttä ja laimeaa, ja aito, joskus pliisu, joskus helvetin badass välittäminen asioista on tärkeää. Pitää antaa itsensä kiinnostua muista ihmisistä, asioista ja suostua olemaan vähän hömelö kun tykkää puolustaa milloin mitäkin asiaa. Muuten sitä päätyy elämään elämänsä keskikaljahuurussa urheilua/putousta/jne tuijotellen samalla tolkuttaen sille tiedostavamalle osalle omasta tietoisuudesta että "Ei tää oikeesti oo paha, ei tää oikeesti oo paha..." Henkiset oopiumit, joilla koitetaan kääntää tietoisuus pois todellisuudesta eivät ole ihmiselle hyvästä.

Kannanko siis kaikesta vastuuta? En helvetissä. Syön lihaa, ajan autolla, joskus en lajittele ihan kaikkia jätteitä.

Maksanko velkaani takaisin muille? En. Taputtelen itseäni ihan jatkuvasti olalle siitä, että olen niin hieno ja aikaansaapa yksilö.

Välitänkö oikeasti kaikesti, mistä pitäisi? En. Turrutan itseäni arjen kauheuksilta ja pieniltä epäoikeudenmukaisuuksilta ihan jatkuvasti.


Ihmiselämässä on käsittääkseni kysymys omien vajaavaisuuksien tunnistamisesta, niiden kanssa selviämisestä ja sitten keskinkertaisten ja hyvien asioiden tekemisestä. Ainakin jos haluaa, että siinä on sen verran järkeä, kuin järjettömään asiaan voi mahduttaa.

[bikantti]

Tärkeitä arvoja minulle ovat mm. turvallisuus, onnellisuus, aitous, totuus, avoimuus, vapaus ja nautinto.

Nautinto tuntuu kummalliselta listata tuonne samaan jonkin totuuden kanssa, mutta sinne se nyt vaan itselläni tuntuu kuuluvan. Elämän aikana suurin muutos on varmaan ollut arvojen kirkastuminen itselle sekä tuon nautinnon tunnistaminen arvona ja pyrkimys hyväksyä asia. En oikein koe, että olen ns. tehnyt mitään arvojeni muokkausta tarkoituksella, vaan ne ovat jotenkin elämänhistoriani tulosta. Ehkä oma päätökseni on ollut tutkia niitä tarkemmin ja pyrkiä elämään niiden mukaan. Ehkäpä nyt ihmettelen, että miksi ihmeessä totuus on minulle niin tärkeää... ollut ihan pienestä asti. Se on noista arvoista myös ehkä jollain lailla jyrkin tai mustavalkoisin, toisin kuin todellisuus. Koen totuuden liittyvän enemmän siihen, millainen maailma ja todellisuus on kuin esim. ihmisten käytökseen jota kuvaisi paremmin termi rehellisyys.

Hyvän elämän resepti.... sopivasti kaikkea, vähän liikaa kivoja juttuja ja jostain ne ylimääräiset tunnit joita en ole vielä löytänyt? Hmm. "Elä siten, ettei kaduta."

[Pip]

Totuus sattuu aina vähiten.