Baarin kannatusmaksut
Mua kiinnostaisi teidän vastaukset tarkemmin, jotka olette vastanneet, että ette rakasta itseänne aidosti?Haluaisitteko rakastaa, vai onko se "lällyä"?Koetteko, että ette ansaitse omaa rakkauttanne, oletteko pohtineet mistä juontaa juurensa, jne?Tietenkään ihmisiä ei voi niputtaa yhteen. Kaikenlaiset näkökulmat kiinnostaa
Mutta onko itseään sitten rakastettava kokonaan, kokonaisena? Voiko rakastaa itsessään sitä, että minä selvisin, minä opin ja minä elän nyt näin, vaikka olenkin rikki? Ettei omia arpia tarvitsisikaan rakastaa, vaan voisi rakastaa sitä, että osasi koota sirpaleet edes näin hyvin? Uskon, että rakastaisin enemmän sitä minua, joka olisi selvinnyt ehjänä ja saanut kasvaa rauhassa ja normaalisti. Suren sitä, etten koskaan saanut tavata häntä.
Minä en puolestani tiedä onko minkäänlaisesta rakkaudesta kenellekään mitään hyötyä. Se luo vaan vääriä odotuksia, jotka luo vaan haavoja sieluun. Tuo ahdistusta elämään ja lopulta tappaa jonkun. (...)