Ovatko MT-ongelmat yleisiä BDSM-piireissä?

[Mia-Rouva]

Kiitos, Jiituomas. Nostit tärkeitä pointteja esiin.

[DareDoll]

Sellaisestakin näkökulmasta välillä miettinyt, että..
Onko esim. narsistisia piirteitä omaavan henkilön liian helppo löytää bdsm-piireistä omia patologisia piirteitään vahvistavia kokemuksia?
Onko raiskausleikit seksuaalista väkivaltaa kokeneelle trauman toistoa, samoin kuin esimerkiksi ageplay insestin uhrille?
Onko seksiaddikteille hyväksi hengailla seksuaalisuutta korostavassa yhteisössä jne?
Eli vähän niinku se että kumpi oli ensin, muna vai kana?
Siinäpä tutkimuskysymyksiä jollekin tutkijalle 

[Tulenkantaja]

Oman kokemukseni mukaan ei. Ehkä vaniljoiden keskuudessa alttius peitellä ja kieltää omat mielenterveysongelmat on keskimääräistä korkeampi, kuin kinky-ihmisten parissa – ihmisten yleiset asenteet kun tuppaavat olemaan melko kovia, jonka vuoksi omia "heikkouksia" ei sitten haluta näyttää toisin kuin kinky-piireissä, joissa ilmapiiri on selkeästi vapaampi ja välittömämpi, niin seksuaalisesti kuin muutoinkin. Ainakin näin olen havainnoinut, mutta voin toki olla täysin väärässä.

[Sigmamies]

MT-ongelmia on kinkyillä omasta mielestäni yleisemmin mutta noita nyt tuntuu olevan lähes kaikilla muillakin  . Yhen terveppäisen subineidon tunnen ja lopuilla viiraa vähän tai vähän enempi 

Hellyyksissäni lupasin kesälelulle että jos joutuu Pitkäänniemeen pakkopaidassa niin käyn siellä paijaamassa  . Ei sentään niin pahaks päässyt kun tajus alkaa kuntoileen ja harrastaan

[Caro]

Syyt ja seuraukset voi mennä kyllä myös toisin päin, mielialalääkitys laimentaa tuntemuksia hyvässä ja pahassa, ja saattaa ajaa hakemaan rajumpaa kokemusta jos vanilla lakkaa tuntumasta miltään.

Tämä myös pitää paikaansa, itellä menee tällä hetkellä masenuslääkitys ja se tappaa kokonaan esimerkikisi orgasmin. Itse asissa tunen vaan fyysisen, mutta henkinen katoaa täysin jonekin. Haluaisin vaan syvempää ja rankempaa, mutta kroppa ei kestä enää semoista, joten lopetin koko juttun, koska mulla alko olemaan magic wandi liian usen veressä. Mutta olen pääsemässä lääkityksestä eroon pika puolin, koska masennus on selätetty, mutta työmaa viellä jatkuu asioiten suhteen.

[vila]

Onko esim. narsistisia piirteitä omaavan henkilön liian helppo löytää bdsm-piireistä omia patologisia piirteitään vahvistavia kokemuksia?

Inhoan käsitettä "narsistiset piirteet", koska se leima voidaan lyödä kenen tahansa otsaan koska tahansa. Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia ihmisiä puolestaan BDSM ihan tunnetusti vetää puoleensa, koska D/s:ssa kyse on vallasta ja täällä löytyy heikon itsetunnon omaavia palvelunhaluisia ihmisiä (eli täydellisiä lähteitä). Narsisteillahan kaikessa on aina kyse vallasta ja ylemmyydestä. Minä luulen, että oikeat narsistit eivät löydy sieltä "en tiedä mitä teen"-osastosta vaan jostain ihan muualta. Kun on skenessä ihailijoita ja maine niin on turvassa. Kaikkein vaarallisimmat narsistihan ovat riittävän älykkäitä kyetäkseen luomaan itselleen verhon, jonka avulla kykenevät uskottelemaan monille olevansa "parhaimpia ja luotettavampia" tyyppejä ikinä. Ne uhrit sitten vain katoavat takavasemmalle nuolemaan haavojaan tai syyttelemään itseään.

[Kettu vinossa]

Se voi kertoa siitä että ihmiset puhuvat noista ongelmista vapautuneemmin kun joku toinen on ensin aloittanut. Tai sitten ongelmat ovat vaikeampia. Koska mitään tilastoja ei ole niin asiasta ei voi oikeasti sanoa mitään, mutta oma fiilikseni (miiteissä ja bileissä käymättömänä henkilönä) on se, että kinkyjen piirissä vaikuttaa olevan aika paljon syystä tai toisesta huonosti voivia ihmisiä. Oli kyse sitten ihan MT-ongelmista, traumoista tai erilaista elämänhallintaongelmista, mutta joka tapauksessa sellainen yleinen pahoinvointi vaikuttaa olevan yleistä.

Yksi näkökulma toki että jos ihmisellä menee mielenterveyden suhteen kaikki hyvin, hän yleensä pärjää paremmin elämässä muutenkin. Ja jos on esim. hyväpalkkaisessa työssä tai muuten korkeassa asemassa, ei hän välttämättä halua "pilata hyvää mainettaan" ai aiheuttaa asiattomia juoruja esiintymällä kinky-yhteisöissä. Hän rajoittaa kinkyleikkinsä omaan kotiinsa.

Jos olet mielenterveysongelmainen ja/tai köyhä, niin on vähemmän menetettävää. On jo muita asioita mitä hävetä, niin että seksiasioista kertominen on aika pieni häpeä siihen verrattuna.

[Iridia]

Itse olen krooninen depistyyppi ja taustalla on muutakin hulluusoireilua. Sen verran sujut olen tämänkin asian kanssa, että pahemmin en ole "mielenterveyskaapissa", vaikka ns arvostetussa ammatissa olenkin.

Kinkyily liittyy sikäli mielenterveysongelmiini, että vaniljasuhteiden jälkeen hakeutuminen kinkypiireihin on lisännyt henkistä hyvinvointiani merkittävästi. Olen muutenkin aktiivisesti hommannut elämääni niitä asioita, jotka ovat tärkeitä ja vähentänyt vittumaisia asioita. Kummasti helpottaa oloja ja eloja, kun tietää, mikä on itselle tärkeää ja mikä aiheuttaa ahdistusta ym hourailua.

[Von]

Hyvää pohdintaa Ketulla. Mitäs sitä kiertelemään, että monien mielenterveys on hoidon alla. Ja nimiä mainitsematta joillain on näköjään niin vajavainen ymmärrys mielialalääkkeiden käytöstä, että sillekin löytynee jo tautiluokitus. 

Edit: Epäreilua pilkata puutteellista tietoa tarjoamatta parempaa. Tuo käppyrä kertoo aika paljon. http://www.stat.fi/til/ksyyt/2014/ksyyt_2014_2015-12-30_kat_006_fi.html

[Kettu vinossa]

Ja nimiä mainitsematta joillain on näköjään niin vajavainen ymmärrys mielialalääkkeiden käytöstä, että sillekin löytynee jo tautiluokitus. 

Mielialalääkkeissä on huomioitava se, että harva jatkaa lääkitystä ellei lääkkeestä ole mitään apua. Tämän yleensä huomaa parin kuukauden lääkkeen käytön jälkeen, kannattaako jatkaa vai ei. Jos mielenterveysongelma johtuu aivojen välittäjäaineiden ongelmista, niin lääkkeet voivat parantaa elämänlaatua huomattavasti. Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille, ja esimerkiksi masennuksen kaltaisia oireita voi tulla muistakin syistä kuin masennuksesta. Esimerkiksi päihdeongelmat ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita.

Osalle toimii hoitona lääkkeet, osalle terapia ja osalle molemmat.

[vila]

Se voi kertoa siitä että ihmiset puhuvat noista ongelmista vapautuneemmin kun joku toinen on ensin aloittanut. Tai sitten ongelmat ovat vaikeampia. Koska mitään tilastoja ei ole niin asiasta ei voi oikeasti sanoa mitään, mutta oma fiilikseni (miiteissä ja bileissä käymättömänä henkilönä) on se, että kinkyjen piirissä vaikuttaa olevan aika paljon syystä tai toisesta huonosti voivia ihmisiä. Oli kyse sitten ihan MT-ongelmista, traumoista tai erilaista elämänhallintaongelmista, mutta joka tapauksessa sellainen yleinen pahoinvointi vaikuttaa olevan yleistä.

Yksi näkökulma toki että jos ihmisellä menee mielenterveyden suhteen kaikki hyvin, hän yleensä pärjää paremmin elämässä muutenkin. Ja jos on esim. hyväpalkkaisessa työssä tai muuten korkeassa asemassa, ei hän välttämättä halua "pilata hyvää mainettaan" ai aiheuttaa asiattomia juoruja esiintymällä kinky-yhteisöissä. Hän rajoittaa kinkyleikkinsä omaan kotiinsa.

Jos olet mielenterveysongelmainen ja/tai köyhä, niin on vähemmän menetettävää. On jo muita asioita mitä hävetä, niin että seksiasioista kertominen on aika pieni häpeä siihen verrattuna.

Köyhyys aiheuttaa jo itsessään henkistä pahoinvointia, vaikkei voitaisi oikeasti puhua mistään oikeasta MT-ongelmasta. Syrjäytyminenkin on mielenterveysriski ja osa kinkyistä on vaarassa syrjäytyä jo pelkästään kinkyytensä vuoksi (etenkin jos puhutaan fettareista). Jos on pitkään työttömänä niin kyllähän sitä yksi jos toinenkin masentuu. Sitten kun samaan paikkaan koontuu paljon huonosti voivia ihmisiä niin ne paremmin voivat ihmiset eivät välttämättä edes halua ilmestyä paikalle, koska kokevat olonsa oudoiksi. Jos kaikki kaveritkin koostuvat mielenterveysongelmaisista ja muista ongelmaisista niin äkkiäkös sitä jää johonkin luuppiin.

[Kelpie]

Hyvää pohdintaa Ketulla. Mitäs sitä kiertelemään, että monien mielenterveys on hoidon alla. Ja nimiä mainitsematta joillain on näköjään niin vajavainen ymmärrys mielialalääkkeiden käytöstä, että sillekin löytynee jo tautiluokitus. 

Edit: Epäreilua pilkata puutteellista tietoa tarjoamatta parempaa. Tuo käppyrä kertoo aika paljon. http://www.stat.fi/til/ksyyt/2014/ksyyt_2014_2015-12-30_kat_006_fi.html

Olen itsekin kyllästynyt selittämään masennuslääkkeiden ominaisuuksista. Yleisiä harhaluuloja: kyseessä on rauhoittava lääke, tekee ihmisestä onnellisen, käytetään kun ei kestetä surua, käytetään tarvittaessa.

Narsistisia piirteitä on kaikissa meissä, jossain vaiheessa elämää. Narsismi on suojakuori ihmiselle, joka ei voi tulla muita paremmaksi muuten, kuin tekemällä tai ajattelemalla muut ympärillään alemmiksi. Tunne-elämältään narsisti on hyvin nuoren lapsen tasolla, Sam Vakninin mukaan jopa 4-6 vuotiaan tasolla. Olen kinkypiireissä kohdannut yhden ihmisen, joka on luonteenpiirteineen kuin suoraan oppikirjasta. Vuodet hänen kanssaan olivat sekä antoisat ettå tuhoisat.

[Galesi]

Omien kokemuksien perusteella on ainakin paha sanoa, onko MT -ongelmat yleisempiä skenessä kuin vaniljapiireissä. Kyllä työpaikallakin näkee selvästi tapauksia, joilla ei ole kaikki kotona tai hyvin, mutta toisaalta näiden ihmisten kanssa ei tule käytyä mitään niin laajaa keskustelua kuin kinkypiireissä tulee käytyä.
Kinkypiireissä ollaan kuitenkin paljon avoimempia omasta itsestään toisia kohtaan kuin muissa harrastuspiireissä missä itse olen pyörinyt. Toisaalta myös oma kaveripiiri on pitkälti nykyään pervoja...

Kun työn puolesta näkee noita ties mitä nappeja popsivia ihmisiä tuon tuosta, niin eipä nuo mielenterveydelliset tai muut ongelmat mitenkään kauhean erikoiselta ja jännältä tunnu. Enemmänkin fiilis on, että vain yksi niistä puolesta miljoonasta ihmisestä, joilla moisia ongelmia on. Pervopuolella noista mun mielestä pitää olla hyvin avoin ainakin mahdollisen leikkikumppanin suuntaan. Ei ole kiva laukaista jotain traumaa tietämättömyyttään.

Maryn kuvailemaan nappien vertailuun en ole ainakaan miiteissä törmännyt. Ehkä Suomen Chicagossa on vähä eri meno senkin asian suhteen?

[DareDoll]

Onko esim. narsistisia piirteitä omaavan henkilön liian helppo löytää bdsm-piireistä omia patologisia piirteitään vahvistavia kokemuksia?

Inhoan käsitettä "narsistiset piirteet", koska se leima voidaan lyödä kenen tahansa otsaan koska tahansa. Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia ihmisiä puolestaan BDSM ihan tunnetusti vetää puoleensa, koska D/s:ssa kyse on vallasta ja täällä löytyy heikon itsetunnon omaavia palvelunhaluisia ihmisiä (eli täydellisiä lähteitä). Narsisteillahan kaikessa on aina kyse vallasta ja ylemmyydestä. Minä luulen, että oikeat narsistit eivät löydy sieltä "en tiedä mitä teen"-osastosta vaan jostain ihan muualta. Kun on skenessä ihailijoita ja maine niin on turvassa. Kaikkein vaarallisimmat narsistihan ovat riittävän älykkäitä kyetäkseen luomaan itselleen verhon, jonka avulla kykenevät uskottelemaan monille olevansa "parhaimpia ja luotettavampia" tyyppejä ikinä. Ne uhrit sitten vain katoavat takavasemmalle nuolemaan haavojaan tai syyttelemään itseään.

Tottahan tuo, että kuka tahansa (maallikko) voi leimata kenet tahansa narsistisia piirteitä omaavaksi, tai vaikka suoraan narsistiksi, toinen asia sitten kuinka paljon sille haluaa antaa painoarvoa.
Narsistituus ihan persoonallisuushäiriönä mahtaa sitten olla vakava mielenterveyden sairaus, ja siitä kärsivillä sitten huomattaviakin oireita, jotka tekevät heistä melkoisen vaarallisiakin käytökseltään, esimerkiksi juuri tässäkin skenessä, kuten totesitkin. Moniin mt-ongelmiin sitten taas liittyy juurikin narsistisia piirteitä, jotka voivat vaikuttaa mm. käytökseen erilaisissa yhteisöissä.

OT: en usko, että kovin moni terveydenhuoltoalan ammattilainen käy miiteissä ja bileissä varsinaisesti diagnosointimielessä, samoin kuin harvat skeneläiset myöskään (toivottavasti) tulevat tapaamisiin kyselemään apua ensisijaisesti terveydellisiin ongelmiinsa.
Itse en ainakaan menisi leegojani esittelemään, jos miiteissä hammashuoltoalan ihmisiin törmään 

[Brak]

Sitäkin voi pohtia, että erilaiset persoonallisuudet ilmentävät mielenterveysongelmiaan eri tavoin.

Lienee mahdollista, että kinkypiireihin hakeutuu ihmisiä, jotka katsovat oikeudekseen käyttäytyä levottomasti ja tehdä ongelmistaan näkyviä.

Mielenterveysongelmahan ei tarkoita samaa kuin täydellinen hallinnan menetys. Ongelmainenkin pystyy vaikuttamaan käytökseensä. Persoonallisuuden piirteet vaikuttavat siihen, kuinka ongelmiaan päästää esiin.