Kirjoittaja Aihe: Auktoriteetin illuusion luominen ja negatiivisten attribuuttien ylittäminen  (Luettu 29281 kertaa)

Smooth

  • Vieras
Summa summarum: miehet ovat jumalisia, naiset eivät. Voi paska , eihän sen näin pitänyt mennä.
  Linnanneito

Onhan näitä.
 :cheer:

On näitä :). Moneen lähtöön...

Snadistisadisti

  • Porttikiellossa
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1506
  • TrueMaster and proud of it!
  • Galleria
Meitä hiljaisia, jotka emme roikuskele pää alaspäin kuvissa nättinä ja hoikkana, on paljon. Mitä, jos polullesi osuukin vaikka (hui kauhistus!) lihava sub, josta kuitenkin huokuu se selkärangasta tuleva aito alistuminen ja miellyttämisenhalu? Vaihdat mielummin siihen nättiin ja hoikkaan, joka haluaa tulla luoksesi sidottavaksi ja sessiokuvattavaksi, ja joka samalla antaa palkaksi vähän piiskata ja piparia? Miten syvälle pinnallisissa, ei-niin-aidoissa suhteissa pääsee?
Tämä nyt ehkä osui vähän kohdalle, joten pyytäisinpä hieman enemmän hienotunteisuutta ja vähemmän ikäviä ennakkoluuloja ja oletuksia. Mistä oletus että sidottava "antaisi palkaksi" jotain tai että sitoja ei sitoisi sitomisen vuoksi, vaan piparin tai muun "palkkion" toivossa? Hieman tökeröä vihjailua, sanoisin.
Koetin tulkita ensimmäisen kommentin mahdollisimman ampujaystävällisesti, mutta tylyys kyllä paistaa läpi. Niin paljon se käy hiertämään, että on pakko sananen vielä sanoa.
 
Subini ovat hoikkia, nättejä, jotka haluavat tulla luokseni sessiomaan. He ovat myös sydämellisiä, fiksuja, ihania ihmisiä, joista välitän ja joiden kanssa vietän mielelläni aikaa milloin mahdollista. (Saan pipariakin, jouluna ja juhannuksena.) Molemmat alistuvat aidosti ja vilpittömästi ja luotan heidän lojaaliuteensa sekä nyt, että tulevaisuudessa. (Vaikka suhde jossain vaiheessa lakastuisi.) Samoin he voivat luottaa minun lojaaliuteeni heitä kohtaan. Luottamus on aina kahden kauppa, joka perustuu tekoihin, ei sanoihin. En vaihtaisi heitä kehenkään, kauneuden, nuoruuden tai muun houkuttelevan tekijän vuoksi.

Paino tai ulkonäkö eivät korreloi sen kanssa, millaisia ihmiset ovat. Lihava ihminen ei automaattisesti ole "sisäisesti kaunis", vaan voi olla katkera ja vittumainen ämmä. Sama toimii toisinpäin. Lahjaa ei voi arvioida pelkästään käärepaperien perusteella, mutta ne voivat tehdä siitä pirun paljon houkuttelevamman. Ja rumassakin repussa voi olla hyvät eväät.
« Viimeksi muokattu: 02.12.2011, 00:12 kirjoittanut Snadistisadisti »

Herra_Jack

  • Vieras
Meitä hiljaisia, jotka emme roikuskele pää alaspäin kuvissa nättinä ja hoikkana, on paljon. Mitä, jos polullesi osuukin vaikka (hui kauhistus!) lihava sub, josta kuitenkin huokuu se selkärangasta tuleva aito alistuminen ja miellyttämisenhalu? Vaihdat mielummin siihen nättiin ja hoikkaan, joka haluaa tulla luoksesi sidottavaksi ja sessiokuvattavaksi, ja joka samalla antaa palkaksi vähän piiskata ja piparia? Miten syvälle pinnallisissa, ei-niin-aidoissa suhteissa pääsee?

Ymmärrän kyllä
silmissä jonkun
malli tuo inhottava huora
hoikka iloinen lutka
pää alaspäin piparia antaa
sitojakin vain seksiä haluaa
kuvaaja se vasta kaikkia nussiikin

Ymmärrän kyllä jos
joistakin on
lihava vain ihana
tukeva muita parempi
pullea niin älykäs
ruma aina aito

onneksi kaikki eivät ymmärrä



Edellä oleva oli vain kirjoittajan sairaan mielikuvitukseni tuotetta ja orastavan runoilijan  yritys pukea sanoiksi oma mielipiteensä asiaan eikä siten edusta miessukupuolen tai Mastereiden yleistä kantaa vaan on taiteellisen ilmaisun ja sananvapauden  suomalla oikeudella tuotu näkökulma keskusteluun kohdistumatta kehenkään henkilöön tai yhteisöön.

Kiitos

Snadistisadisti

  • Porttikiellossa
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1506
  • TrueMaster and proud of it!
  • Galleria
Jaska, sun runopolvessasi taitaa olla vettä, ontumisesta päätellen. Mutta oli se aika hauska silti.  >:D

Herra_Jack

  • Vieras
Jaska, sun runopolvessasi taitaa olla vettä, ontumisesta päätellen. Mutta oli se aika hauska silti.  >:D

Noita loppusointuja pitää vielä hieman hioa mutta tuo edustaakin modernia tyylisuuntaa.  :)) *omaselkätapu*

Leccare

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 939
  • Orgasmikiduttaja
  • Galleria
Minäkin toivoisin, että ei sorrutettaisiin perustettomiin vihjailuihin taikka henkilökohtaisuuksiin.



Juuri siitä syystä jätin aloituksen inspiroineet nikit luettelematta :)

narri

  • Vieras
On kauniita ihmisiä ja on rumia ihmisiä, ikävä fakta vaikka olisikin ihanaa jos kaikki vain vois olla suloisia. Vaikka kauneus onkin mielipidekysymys, on noita yleismaallisia käsityksiä joista samaa mieltä on vaikkapa mutulla 90% ihmisistä. Mikä piirre on toivottavampi kuin toinen ja mikä miellyttää useimpien silmää enemmän.
Jos nyt joku haluaa saivarrella ettei ole sellaista kauneuspiirrettä josta kaikki pitäisi, niin voinee ottaa esimerkiksi vaikka sen että useimmat pitävät kauniina sitä että silmät ovat suht samassa tasossa eikä toinen 10 cm alempana. Juu nou. Paino sinänsä ei ole hyvä esimerkki, sillä on niitäkin jotka aidosti pitävät pehmeämmistä muodoista.

Mutta se mikä on oleellista, jos ihmisestä pitää sisällön puolesta, silmä näkee ne miellyttävät piirteet ja kauneus korostuu. Jokaisessä on niitä parempiakin piirteitä vaikka ei mikään superyksilö olekaan. Klassisesti sanoen kukkii se perunakin ja kaunis kukka sillä onkin.

Samalla tavalla epämiellyttävä luonne rumentaa ihmistä, jos et pidä josta kusta niin kas kummaa kun silmä löytää ne kaikki pienetkin virheet ja ärsyttävät kohdat ja ihminen rumenee silmissä. Sen joskus käytännössäkin huomaa kuinka ensin suloisena ilmestyksenä pitämänsä muuttuu omissa aivoissa jopa fyysisesti epämiellyttäväksi kun huomaa inhoavansa tyyppiä jostain muusta syystä.

Hölmöä ja sokeaa on olettaa että rumemmat ja lihavemmat olisivat automaattisesti sisäisesti kauniimpia ja kauniimmat ja hoikemmat päästään onttoja.

Sinänsä välillähän se näyttää siltä että toivotuimmat naispuoliset yksilöt olisivat niitä Barbi-mallisia, mikä kai luo niitä paineita ja epävarmuuksia joihin voi vastata liian kitkerästi puolustukannalla ollessaan. Mutta niinhän se on muuallakin, muissakin piireissä. Sentään monet etsivät ihmistä eivätkä pelkkää nukkea vaikka sellaisena haluaisikin käyttää.

narri

  • Vieras
Out of topicista alkuperäiseen.

Dominoivuus on sisäsyntyistä, minkä sille voi. Toki sitä piirrettä voi harjoittaa ajan mittaan, kuten kaikkia muitakin olemassa olevia piirteitä. Mutta jos sitä ei ole niin ei sitä voi tyhjästä repiä vaikka kuinka yrittäisi. Kuten charmikin, sitä joko on tai ei ja se lähinnä kouliintuu ajan myötä. Ei nuorella vasta alkaneella sinänsä välttämättä ole samaa itsevarmuutta kuin jo pidemmällä kokemuksella varustetulla - mutta se kipinä täytyy olla oikeansuuntainen.
On kai näitäkin jotka ovat todella epävarmoja sisimmässään ja heikkoja, yrittävät sitten masteritoiminnallaan päteä ja parantaa omaa huonoa itsetuntoaan komentelemalla. Yleensä vain se ei toimi pidemmän päälle, pitää olla hyvin hyvin vähän vaativa sub joka ei kyllästyisi ajan mittaan, huvittuisi huonoista yrityksistä tai tympääntyisi muuten siihen että kokee pystyvänsä luutuamaan halutessaan "masterilla" lattian.
Toisaalta eihän kaikki leikit vaadi toisen ehdotonta masteriutta. Periaatteessa esimerkiksi myös se vahvempikin osapuoli voi olla masokisti ja heikompi osapuoli sadisti. Ja tietenkin on ne jotka viihtyvät vähän kaikissa rooleissa. Kunhan sopivat vastineet toisilleen löytyy niin mikäs siinä.
Silloinhan se ei ole mukavaa jos väittää olevansa jotain mihin ei pysty, kuten se ehdoton herra tai rouva jota pitäisi totella.

Fyysisiin ominaisuuksiin en ota kantaa, sillä eivät ne sinänsä ole mikään masteriuden ehto. Ehkä se on vain helppo kiinnittää huomio johonkin pieneen kokoon tai hentoon ääneen jos toisella ei sitä sisäistä voimaa ole muutenkaan. Mutta eipä nuo isot ja lihaksikkaat möreä-äänisetkään aina ole sisältä vahvoja.
Ehkä se illuusio siitä että pienet ja hennot olisivat automaattisesti myös henkisesti heikompia ja isommat vahvempia tulee vain siitä kuinka ympäristö reagoi. Luolamiesmäisesti ajatellen fyysisesti suurempia alitajuisesti varotaan enemmän. Mutta käytännön elämässä kumpi käsittelee vastoinkäymisiä ja ihmisiä paremmin ei mene aina ihan niin.
Rekvisiitasta, muiden mollaamisesta tai itsensä kehumisesta ei pidemmän päälle ole yhtään mitään hyötyä jos se kipinä puuttuu.

Teoriassa nyt itseni kumoten voisi kuvitella että elämänkokemuksella voi epävarmasta ihmisestä myös kasvaa henkisesti vahva ja voimakas dominoija. Mutta se taas vaatii pidemmän polun ja nöyryyttä, sitä tuskin armeijatyylisellä kersanttihuudoilla ja piiskan heilutuksella löytyy. Näissäkin tapauksissa todennäköisesti se henkinen vahvuus on ollut sisällä piilossa syystä tai toisesta ja päässyt parempiin asemiin ajan kanssa.

isabella

Näkisin asian niin että jos vaikka kokee että masterilla on nariseva ääni ja se häiritsee itseä niin silloin se ääni ei ole varsinainen ongelma vaan kemian puuttuminen. Jos ihminen aiheuttaa oikeanlaisia värinöitä ja alistumishalua niin ei sitä narisevaa ääntä edes huomaa tai sitä pitää vain viehättävänä piirteenä.

Täytyy kyllä sanoa että sellaiset stereotyyppiset isot alfaurosmasterit aiheuttavat itsessä usein lähinnä huvittuneisuutta tai välinpitämättömyyttä. Minä innostun aivoista ja sellaisista tyypeista jotka eivät päällepäin vaikuta kovin dominoivilta. Jos mies on fiksu eikä pidä kauheasti meteliä itsestään mutta kuoren alta löytyy tarvittaessa myös dominoiva puoli niin tykkään :P

SMIle

Näkisin asian niin että jos vaikka kokee että masterilla on nariseva ääni ja se häiritsee itseä niin silloin se ääni ei ole varsinainen ongelma vaan kemian puuttuminen. Jos ihminen aiheuttaa oikeanlaisia värinöitä ja alistumishalua niin ei sitä narisevaa ääntä edes huomaa tai sitä pitää vain viehättävänä piirteenä.

Isabella osui asian ytimeen. Noinhan se menee kaikessa suhteenmuodostuksessa :)

Isabis

  • Vieras
Avoin kysymys alistaville: entä subin aitous, illuusio vai tosiasia? Miten todennatte? Meitä hiljaisia, jotka emme roikuskele pää alaspäin kuvissa nättinä ja hoikkana, on paljon. Mitä, jos polullesi osuukin vaikka (hui kauhistus!) lihava sub, josta kuitenkin huokuu se selkärangasta tuleva aito alistuminen ja miellyttämisenhalu? Vaihdat mielummin siihen nättiin ja hoikkaan, joka haluaa tulla luoksesi sidottavaksi ja sessiokuvattavaksi, ja joka samalla antaa palkaksi vähän piiskata ja piparia? Miten syvälle pinnallisissa, ei-niin-aidoissa suhteissa pääsee?
Jepjep. Minulta yllättäen löytyy galleriasta kuva jossa roikun pää alaspäin nättinä ja hoikkana. Löytyy myös sessiokuvia, jossa kroppani on ruoskittu mustaksi.

Sidontakuvia ei ole otettu sessiossa, vaan sitomisfiilistelynä ja kuvaus tarkoituksissa. Mistä tulee oletus, että olen joutunut maksamaan tai (jos piparilla ei tarkoiteta sitä uunissa paistettua versiota) huoraamaan jotta joku haluaisi sitoa?

Sessiokuvat taas on otettu aidon session yhteydessä tai jälkimainingeissa. Se, että antaa piiskata itsensä raidalliseksi vaatii luottamusta ja kunnioitusta. Aitoa alistumista. Ja se, että antaa julkaista itsestään kuvia joissa on heikoimmillaan, vaatii sitä vielä potenssiin 1000. Mikä näistä sessiotilanteista tekee pinnallisen tai ei-niin-aidon? Se että kuva miellyttää ainakin niiden silmää, jotka pitävät hoikkaa hakattua ja alistettua vartaloa kauniina?


Jospa vielä tiivistän täysin off-topik.
Miksi on poliittisesti korrektia haukkua nättiä/hoikkaa/kaunista... pinnalliseksi, vittumaiseksi, kylmäksi, itsekkääksi, ylpeäksi ja tyhmäksi?
Termit; kiva, symppis, ystävällinen, sisäisesti kaunis ja älykäs on varattu ilmeisesti vain rumille ja lihaville. Ja jos muuta uskaltaa sanoa, voi painua suoraan helvettiin.

orjamies

  • Porttikiellossa
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1978
  • Etsin itseäni parenpaa seuraa
  • Galleria
kiva, symppis, ystävällinen, sisäisesti kaunis ja älykäs . hitsi kaikki osu mutta olenkin lihava ja ruma.

BadDream

Jospa vielä tiivistän täysin off-topik.
Miksi on poliittisesti korrektia haukkua nättiä/hoikkaa/kaunista... pinnalliseksi, vittumaiseksi, kylmäksi, itsekkääksi, ylpeäksi ja tyhmäksi?
Termit; kiva, symppis, ystävällinen, sisäisesti kaunis ja älykäs on varattu ilmeisesti vain rumille ja lihaville. Ja jos muuta uskaltaa sanoa, voi painua suoraan helvettiin.

Ilmeisesti siksi, että ei terveydestään, elintavoistaan ja olemuksestaan huolta pitävä vain voi olla muuta kuin kylmä ja itsekäs narsisti. Kyllähän tämä aika oudolta kuulostaa, mutta varsinkin täällä kotimaassa tuntuu lähtökohta potentiaalisia partnereita rankatessa yleisimmin olevan tämä. Mielenkiintoista on tosiaan ollut havaita, että ainakaan eteläisestä Euroopasta tai Amerikasta lähtöisin olevilla on käsitys ollut itse kokemieni tapausten kohdalla reilusti neutraalimpi. Väikkäriainesta.

Linnanneito

  • Vieras
*hymy* arvasin, että provosoiva kärjistykseni otetaan henkilökohtaisesti moniltakin eri tahoilta. Ei, ei ollut tarkoitettu piikiksi ketään/keitään kohtaan. Ainoastaan kärjistys asiassa, joka on mennyt ihan off-topiciksi ap. aloitukseen nähden.

Tortut on hyviä, samoin piparit, varsinkin homejuuston kera. Olkaamme kaikki kauniita sisäisesti, ulkoisesti sekä muiltakin puolilta.

Tip tap, tip tap, tipetipe tip tap, tip tip tap.

viana

  • Vieras
Miksi on poliittisesti korrektia haukkua nättiä/hoikkaa/kaunista... pinnalliseksi, vittumaiseksi, kylmäksi, itsekkääksi, ylpeäksi ja tyhmäksi?
Termit; kiva, symppis, ystävällinen, sisäisesti kaunis ja älykäs on varattu ilmeisesti vain rumille ja lihaville. Ja jos muuta uskaltaa sanoa, voi painua suoraan helvettiin.

Tämä on jännä juttu, ihmettelen täällä aina samaa (ja muualla myös sitä, kuinka kauniin ulkonäköä saa julkisestikin kritisoida, ruman ei - ei kenenkään saisi!). Herranen aika, ihmisen ulkonäkö ja luonne eivät millään tavalla liity toisiinsa, niin kauniissa kuin rumissakin on
ikäviä ja pinnallisia tyyppejä sekä syvällisiä ja ihania ihmisiä. Aika jännä, jos tällainen ei ole aikuisilla ihmisillä tiedossa.

Mä tarkastelen hommaa molemmilta kannoilta, koska en itse en ole nykykriteerien mukaan kovinkaan kaunis, mutta itse olen kovasti "kauniiseen menevä": jotenkin
sitä visuaalisena ihmisenä jaksaa innostua kauniista ihmisistä, etenkin naisista. Kyllä sitä tähän ikään mennessä on jo hyväksynyt, ettei perässä roiku samanlaista mieslaumaa
kuin kauniilla kanssasisarilla, ei semmoisesta jaksa lähteä katkeroitumaan. Onneksi maailmassa on myös porukkaa, joille ulkonäkö ei niin merkkaa - toisenlaisia kuin pinnallinen  minä, siis.