Pervouteni metamorfoosi

[Kolumnisti]

Pervouteni metamorfoosi

Lelulaatikossani on tällä hetkellä aika paljon erilaisia välineitä, joilla voi tuottaa kipua. Niin itselle, kuin toiselle. Kun viitisen vuotta sitten otin ensimmäisiä haparoivia askeleita kohti BDSM:n maailmaa, minulla oli vain yksi pitkä kouluratsastusraippa. Se löytyy vieläkin, ja se on se ihanin väline, jolla piiskata. Ja tulla piiskatuksi.

Olin reilu kolmekymppinen kun viimein uskalsin lähteä etsimään kunnolla omaa seksuaalisuuttani. Siihen asti seksi oli ollut, niin miesten kuin naisten kanssa, lähinnä sellaista intohimoista ja hiukan rajua. Kipua seksiin ei kuulunut, eikä alistumista. Salaisissa haaveissani kuvittelin, miten konttailisin pukuun pukeutuneen miehen perässä ympäri hotellihuonetta, kunnes hän sitten kurittaisi minua kiimaisuuteni takia. Ja lopuksi tietysti nussisi minulta aivot pihalle.

Nyt nuo haaveet vähän naurattaa, hotellihuoneissa on tullut oltua. On ollut mies puvussa. On tullut kontattua. Olen saanut kuritusta ja on nussittu ”aivot pellolle”. Niistä haaveista se hohto on nyt hävinnyt. Uusia haaveita on tullut tilalle, ja niiden perässä nyt olen. En sitten tiedä, haluanko toteuttaa niitä koskaan.

Pervouteni on kokenut muodonmuutoksen tämän noin viiden vuoden aikana. Aloitin hyvin nöyränä ja palvelualttiina alistuvana, jolla oli erittäin voimakas tarve tulla hyväksytyksi Dominoivan puolelta. Tunnistan sen puolen edelleen itsessäni, mutta se on paljon hankalammin saavutettavissa kuin aikaisemmin. Mistä se johtuu?

Voisin syyttää epäonnistuneita D/s-suhteitani tai sitä, että olen saanut aika paljon kuraa niskaan Dominoivilta. En kuitenkaan usko, että nuo asiat ovat täysin vastuussa pervouteni metamorfoosista. Luulen, että kyseessä on sen oman seksuaalisuuden luonnollinen muutos. Olen valmiimpi olemaan muutakin kuin alistuva. Olen valmiimpi olemaan sadisti, joka satuttaa kohdettaan ja sen aikaa pitää eräänlaista otetta vallan kahvasta. Saan nautintoa siitä, että minun piiskani alle halutaan. Itsevarmuuttani hivelee, kun osaan satuttaa arvaamattomilla tavoilla. Ja kun masokisti nauttii kanssani, se on uskomatonta sillä tiedän, mitä se on.

Täysin Dominoivaa minusta ei koskaan saa, koska tarvitsen tasapainoa elämääni. Olen arjessa, hieman vastentahtoisesti, suhteellisen dominoiva. Minulla on luontaista taipumusta ottaa tilanne haltuun, jos kukaan muu ei sitä tee. Sen takia, pervoillessa, annan mielummin tilanteen toisen haltuun. Toki se on hankalaa, koska luottamus Dominoiviin on kärsinyt matkalla. Opettelen kuitenkin koko ajan heittäytymään enemmän.

Masokismini on kasvanut isommaksi kuin ajattelinkaan. Enemmän minulla on nykyisin tarve saada kipua, kuin alistua. Kivusta on tullut ystävä, joka auttaa keskittymään. En kuitenkaan itse ole aiheuttanut itselleni kipua (mitä nyt välillä testaillessa uusia astaloita omaan jalkaan, on välillä saattanut testi kestää aiettua pidempään), vaan juurikin toisen piiskan alla ollessa saan eniten irti. Jännää on se, että nykyisin kipusessioin mielummin naisten, kuin miesten kanssa. Naiset kun ovat julmempia.

Minulle seksuaalisuus on asia, joka muovautuu koko elämän ajan. Joillakin isommin, joillakin hienovaraisemmin. En enää usko ehdottomiin lokeroihin, minusta ne rajoittavat liikaa. Tietynlainen pelko kai johtaa lokeroitumaan, näen sen myös itsessäni. Olenhan kuitenkin vielä tiukasti kiinni joissakin lokeroissa oman seksuaalisuuteni saralla. Onneksi on aikaa työstää pelkoja ja jatkaa tätä tutkimusmatkaa.



Ms. M, tutkimusmatkailija

[vila]

Minä en itseasiassa usko siihen, että ihmisen seksuaalisuuden ydin muuttuisi elämän aika kovinkaan paljon. Sen sijaan ympäristö muokkaa sitä kuinka ihminen käyttäytyy. Jos esimerkiksi saa jatkuvasti Dominoivilta kakkaa niskaan tai tulee kerta toisensa jälkeen petetyksi/hyväksikäytetyksi/hyljätyksi/jotain niin on luonnollinen reaktio suojella itseään. Tyhmähän sitä ihminen olisi jos juoksisi jatkuvasti samojen rekkojen alle. Niinhän ihmiset toimivat kaikkialla.

Sitä laittaa sen herkimmän osa-alueen lukkoon (ja tämä BDSM skenen kokonaisuudessaan on hyvin raadollinen ja ikävä paikka), ja tekee sitten mieluummin niitä asioita joissa ei altista itseään ihan niin herkille. Joshua Tenpenny (Raven Kalderan orja) on kirjoittanut tuosta muistaakseni jossain, että jotkut 24/7 suhteisiin soveltuvat subit/orjat ajautuivat "full service topeiksi" (eikä tuo ole nyt mikään halventava sana) kun eivät vain löydä omat standardinsa täyttäviä Mastereita (tai saavat tarpeeksi kakkaa). Ja niiden standardienhan pitää olla superkorkealla.

Miten sitten tulee sessiorooleihin niin oma näkökulmani on totaalisen vinksahtanut. En itse koe itseäni millään muotoa Switchiksi, mutta minusta top ja bottom eivät määritä sitä kumpi on Dominoiva ja kumpi on alistuva. Topping from bottomillakin on ikävä maine. Kaikkihan kuitenkin riippuu sessioon (tai parisuhteeseen) osallistuvien ihmisten välisestä kemiasta ja sopimuksesta.

[Ms. M]

Kiitos näkökulmastasi, vila.

Itse koen seksuaalisuuden eräänlaisena virtana. Sen muotoon toki vaikuttaa ympäristö ja kokemukset. Näkisin kuitenkin, että se mitä kutsut ytimeksi on minulle eräänlainen organismi, jonka tarpeet vaihtelevat. On yksilöstä kiinni, uskaltaako hän lähteä niitä kaikkia tarpeita tutkimaan.

Onneksi tässä karussa BDSM-maailmassakin jokainen tekee tavallaan. Pääasia on kai se, että ei satuttaisi sivullisia (ilman heidän suostumustaan).

Ps. Tiedän toki tuon, että tarpeeksi kovia kokenut alistuva lopulta ryhtyy dominoimaan suojellakseen itseään. Omalla kohdallani kuitenkin sadistinen tarve on ollut aina olemassa, se ei ole herännyt huonoista kokemuksistani.

[Sigmamies]

Hieno kirjoitus ja vahvisti käsitystäni siitä miten subin saa kuutamolle väärinkäyttämällä.
Dominoivaksi itseään voi kutsua kuka tahansa mutta tartteeko dominoivalle alistua ilman että dominoiva sanoillaan ja teoillaan sen oikeasti ansaitsee ?
Huvittavaa itselle jopa ajatella dominoivani puolta pienempää naista raippa kädessä kun puhuakkin voi 

Subit on pikkusia ja pikkusia kohdellaan kunnioittavasti vaikka perse tuliskin pipiks,se että kohtelee subeja huonosti ei ole dominointia vaan kusipäisyyttä 

[Ms. M]

Saanen nyt korjata, että kaikki subit eivät tosiaan ole pikkuisia. Esim. Minusta ei saa pikkuista kirveelläkään. Ihan sitä Naisena alistuu, eikä tikkarit maistu. 

[telle]

Varmasti kuulostan kukkahattu-tädiltä, mutta en nyt menisi (ainakaan omasta näkökulmastani) laittamaan kaikkea epäonnisuutta D-ihmisten piikkiin. Loppujen lopuksi jokainen tekee itse omat ratkaisunsa ja ihan itse päättää lähteä kokeilemaan suhdetta. Kahden kauppa, etten sanoisi. Katkeroituminen ja yleistäminen on turhaa. (Paraskin sanomaan, kun itselläkin on toki heikot hetket) Sillä "kuralla" voi olla jopa tarkoituksensa, itsetutkiskelun kautta ehkä oppii jotain myös itsestään. Jos ei nyt ihan tiedä mitä tahtoo niin tietääpähän ainakin sen mitä ei tahdo. Oppia ikä kaikki 

[Sigmamies]

Saanen nyt korjata, että kaikki subit eivät tosiaan ole pikkuisia. Esim. Minusta ei saa pikkuista kirveelläkään. Ihan sitä Naisena alistuu, eikä tikkarit maistu. 

Ei tietenkään ihan kaikki ole mutta kyllä aika suuri osa subeista haluaa tuntea olevansa pikkunen kun on kunnolla käytetty ja paijattu. Eikä tuo synny yhdessä illassa vaan vaatii tutustumista ja täyden luottamuksen.
Ei tohon pikkusuuteen tartte tikkareita,värityskirjoja tai pehmoleluja vaikka niistäkin osa tykkää,itselleni noin pikkuset on liian pikkusia 


En oo tainnut edes nähdä omiani tikkari suussa mutta jos haluan nähdä niin sitten näen.

[vila]

Varmasti kuulostan kukkahattu-tädiltä, mutta en nyt menisi (ainakaan omasta näkökulmastani) laittamaan kaikkea epäonnisuutta D-ihmisten piikkiin. Loppujen lopuksi jokainen tekee itse omat ratkaisunsa ja ihan itse päättää lähteä kokeilemaan suhdetta. Kahden kauppa, etten sanoisi. Katkeroituminen ja yleistäminen on turhaa. (Paraskin sanomaan, kun itselläkin on toki heikot hetket) Sillä "kuralla" voi olla jopa tarkoituksensa, itsetutkiskelun kautta ehkä oppii jotain myös itsestään. Jos ei nyt ihan tiedä mitä tahtoo niin tietääpähän ainakin sen mitä ei tahdo. Oppia ikä kaikki 

Jos kerta toisensa jälkeen kokee pettymyksiä niin kyllä se ihmiseen jälkensä jättää. Jos ei saa niitä onnistumisia tai onnistumisen tunteen jälkeen kuitenkin pettyy niin kyllähän ihminen varovaiseksi tulee. Pitää olla myös niitä kokemuksia, joissa kaikki menee putkeen ja on "näkyvä". Missä vaiheessa varovaisuus muuttuu katkeruudeksi on sitten eri asia. En itse pitäisi negatiivisten juttujen esiintuomista (joka on Ms.M:lta iso palvelus aloitteleville subeille) välttämättä merkkinä katkeruudesta.

Dominoivaksi itseään voi kutsua kuka tahansa mutta tartteeko dominoivalle alistua ilman että dominoiva sanoillaan ja teoillaan sen oikeasti ansaitsee ?
Huvittavaa itselle jopa ajatella dominoivani puolta pienempää naista raippa kädessä kun puhuakkin voi 

Raipalle ja rangaistuksille yleensäkin on helppo alistua. Paljon helpompaa kuin sanoille. Näin ainakin omalla kohdallani. Voisin kuvitella että jos ei hae mitään hirveän syvällistä kokemusta (eikä kaikkien tarvitsekaan - eikä aina kannatakaan) niin miksei sellainen "jos et tottele niin saat rangaistuksen"-skenaario voisi antaa ihan palkitsevia tuntemuksia. Minustakin oli paljon helpompaa alistua kun tarvitsi pelätä rangaistuksia. Nykyään kun omaan suhteeni ei enää liity minkäänlaisia rangaistuksia vaan "orja tottelee tai sitten ei ole orja" niin alistuminen pitääkin hakea omasta itsestään. Ainahan se pitää hakea, mutta se korostuu kun ei tarvitse pelätä "kättä pidempää" tai muuta vastaavaa epämukavuutta. Itse ainakin välillä kiehun kiukusta kun minulle huomautetaan, että yritän neuvotella (omasta mielestäni minä vain "esitän toisen näkökulman"). Tuossa tilanteessa vaan pitää olla tieto siitä, että toinen on aidosti ja oikeasti sen alistumiseni arvoinen. Tämä siis vain oma vähän vääristynyt näkökulmani eikä tarkoitus ole arvottaa kenenkään alistumista, itsestäni olen vain huomannut tuollaisen eron.

[Ms. M]

Tellen kanssa olen samoilla linjoilla, ettei D-ihmisiä voi syyttää ihan kaikesta, jos nyt joku alistuva yhtäkkiä ryhtyykin dominoimaan.

Toki, varsinkin ne ensimmäiset kokemukset D/s:n saralla varmasti merkitsevät paljon alistuvalle (kuten myös dominoivalle) ja jos ne ovat huonoja, on haasteita edessä seuraavissa suhteissa.

Se on kuitenkin alistuvasta kiinni, haluaako/pystyykö tukahduttamaan alistuvan puolen itsestään täysin vai ei. Jotkut siihen kykenevät, toiset eivät. Sitä tuleevaan varovaisemmaksi ja vaativammaksi. Ei enää nöyristele ihan kelle vain ja "testailee" dominoivaa pidempään, ennen kuin antautuu. Mutta sitten kun antautuu, niin antautuu täydestä sydämestään.

[telle]

Jotenkin olettaisin ettei taipumuksiaan vain voi tukahduttaa, ainakaan ilman pahaa vahinkoa omalle itselleen. Varmaan monen sattuman summa ja olemassa aina olleen piirteen voimistuminen on kuitenkin mahdollista. Seksuaalisuus kun kuitenkin kehittyy vuosien varrella suuntaan jos toiseen.

Omalla kohdallani olen jo vuosia sitten tunnustanut sen tosiasian, että jääräpäisen ja pahansisuisen pohjalaisakan kanssa ei toimi rankaisu tai pakottaminen. Ylpeän luontoinen akka alistuu kun tuntee itsensä arvostetuksi. Hyväsydäminen ja oikeudenmukainen D saa paljon enemmän irti kuin kiukutteleva ja omahyväinen. Aikoinaan totesin, että pohojalaastahan ei pelekällä ruoskalla ryömitetä 

[Ms. M]

Telle, meissä on aika paljon samaa! T.nimim. poholaas akka (syntyjään kyl muualta, mutta pohojalaastunu aikojen saatossa)

[telle]

 Mä vaan olen jo tasaantunut vanhalla ikää  Tai riippuu varmaan siitä keneltä kysyy 

[ToyMaster]

Deja Vu Ms. M.

Oma matkani vuosikymmenien aikana on poikinut samankaltaisia oivalluksia ja kehityksen tuntoa. Sen verran syvällisiä olleet, että on pistänyt itseni pohdiskelemaan samoja aika-ajoin. Niiden ja kokemuksenieni pohjalta oma vakaa mielipide aiheesta on, että kokemuksemme kehittää meitä koko elämämme aikana. Myös meidän seksuaalisuutemme puolella. Meidän kokemukset, partneri(-t) käyttäytyminen, partnerin oma vastaava kehitys (tai sen puute), oma henkinen hyvinvointi, kehomme fysiologinen kunto, libidon hetkinen taso jne. vaikuttaa. Ylläripylläri kaikki vaikuttaa, jotenkin.

Joskus tuntuu, että meidän rakkaat serkkumme vanilja paastoijat rakentavat oman pikku hunajan makeat valjaat itselleen. Kiristäen niillä vain yhden 'hyväksytyn' näkymän missä rimpuilevat sitten turvallisesti elämänsä aikana tyytyväisenä omaan tietämättömyyteen. No toi oli nyt vähän kirpeästi sanoitettu; salli minun kehittää; he ovat tyytyväisiä heidän tarjontaansa ja kaikki onni ja menestys viattomille siitä sydämeni pohjasta.

Me, yleisesti katsottuna, BDSM yhteisössä olemme monin tavoin avoimempia, kokeilu ja seikkailu haluisia seksuaalisuutemme kanssa. Tämä jo itsessään altistaa meidän viettimme kehitykselle ja muutokselle ihan toisella taajuudella, kuin yllä mainitut serkkumme.

Itse pari vuosikymmentä sitten olen aikoinaan lähtenyt aika määrittelemättömästä semi-sub-epä-maskuliini-yh-kasvatti-vanilja-munkki-makeasta tilanteesta kehittymään. Toi kehittyi mm. vahvaksi esileikki ja kiusoittelu vietiksi. Löytyi väkevä himo toisen reaktioiden aistimiseen. Pistänyt lukemaa naisen anatomiaa tarpeeksi asti. Subimaisuus suli kokonaan pois hohtavan domin ilmaannuttua. Vietti epämukavuuden, alistamisen ja jopa kivun tuottamisen syttyi, kun näin sen raivo himon jonka se sytyttää oikeassa partnerissa. Toi oli täys yllätys itselleni ja sitä seurasi oma pitkä itse pohdiskelu aikoinaan. Oma haasteeni sen kanssa oli sen ristiriitaisuus oikea-mies-ei-alista-naista-tasa-arvo-kunniaan opin kanssa. Siitä päästyäni törmäsin pyyntöön hengellisestä alistamisesta leikissä - ja sitä seuraava omatunnon tuskainen sisäinen keskustelu. Muuta? 'Ylläri' miehelle, että tissit kiinnostaa; vasta äskettäin peput ovat alkaneet herättään syvää mielenkiintoa. Jatkan yhä matkaani nais kehon isoimman elimen, ihon, tutkimista.

Kokemusteni ja huomioideni perusteella olen vakuuttunut siitä, että mitkä lie aiheet tänään ja nyt saa minut syttymään; vuoden päästä se kokonaisuus on todennäköisesti muuttunut ja kehittynyt. Odotan sitä itseltäni ja partneriltani. Huomioin tämän ja pyrin antamaan sille tilaa suhteessani. Rehellisesti nautin, irstaasti, katsella, kun toinen aistii, oppii, yllättyy ja kehittyy.

Ihanan pervoa.