Baarin kannatusmaksut
Puuh. Jos ei kolumnin aihe miellytä, niin voi ihan vapaasti ottaa paikkani kolumnistina ja kirjoitella omin pikkukätösin sitten vähemmän hassuja tekstejä.
Lainaus käyttäjältä: Angelika - 01.08.2017, 05:10Olisiko reilua olla myös lempeä sitä jättäjää kohtaan?Periaatteessa olisihan se reilua, mutta toisaalta kuka täällä niin pyhimys olisi ja niin tekisi ja kääntäisi myös toisen posken.
Olisiko reilua olla myös lempeä sitä jättäjää kohtaan?
Suhteessa ollaan yksilöitä, joten jokainen suhde on yksilöllinen, eikä siihen tai sen loppumiseen voi olla minkäänlaisia yleisohjeita. Hyviä nuo ohjenuorat on, mutta kun eivät sovellu kaikkiin suhteiden loppumisiin.
Lainaus käyttäjältä: Ms. M - 01.08.2017, 11:25Puuh. Jos ei kolumnin aihe miellytä, niin voi ihan vapaasti ottaa paikkani kolumnistina ja kirjoitella omin pikkukätösin sitten vähemmän hassuja tekstejä.Mitä ihmettä sie riehut? Kolumnit ei ole pyhiä tekstejä, joiden tarkoitus on saada seurakunta hymisemään kuorossa ylistystä tekstin kirjoittajalle.Vai ovatko nykyään, ties vaikka olisivatkin, onhan homma muutenkin muuttunut, jos kuka tahansa voi vapaasti tulla kolumnistin nikin alla parantelemaan julistuksen tasoa.Itse olen kuvitellut, että edes artikkelien puolella ei keskustelua asian eri puolista ja mielipiteistä ole kielletty. Eikä tuota riehumista aloittajan puolelta ole sitäkään kielletty, kunhan ihmettelen.Vir
Omia epäsuosittuja mielipiteitäni eroista.Minusta jättäjällä ei ole mitään velvollisuutta kuunnella toisen tunnekuohuja tai selitellä päätöstään. Jos minut jätetään, niin haluanko vielä päälle päätteeksi kuulla olevani paska ihminen, tai luetteloa vioistani ? No en. Siitä on hyötyä suhteen aikana, mutta ei enää silloin kun toinen on jättämispäätöksensä tehnyt. Pahimmassa tapauksessa tuosta tilanne jatkuisi vaan niin, että alkaisin anelemaan toisen edessä "lupaan muuttua" tms. skeidalla, mistä päästään sitten on-off suhteiden ihanuuteen.Ei se jättäjäkään yleensä enää halua pyöritellä veistä haavassa, vaan syitä inttäessä helpompi päätyä sanomaan "kasvoimme erillemme" tyyppinen fraasi.Eli mielestäni kukaan ei ole velvollinen selittelemään toiselle yhtään mitää. En ymmärrä keittiöpsykologia tyylistä asioiden yli-analysointia ja vatvomista, se ei hyödytä ketään. Sen sijaan asian hyväksyminen ja elämän jatkaminen on hyödyllisempää. Jättäjääkin voisi sen verran kunnoittaa ettei ala kyseenalaistamaan hänen päätöstään tai inttämään syitä. Kummallakin on kuitenkin yhtäläinen oikeus päättää suhde, eikä sitä tarvitse selitellä.Mitä sitten tuee txtarilla, meseviestillä tms. tyyppisellä ratkaisulla eroamiseen. Niin, ihannemaailmassahan erosta pystyisi keskustella asiallisesti, halata ja jatkaa kumpikin matkaansa. Jätetyksi tullut ihminen vaan ei yleensä käyttäydy niin, kun mielen valtaa katkeruus, pettymys, ehkä jopa hetkellinen vihakin. Jotka tietenkin on ihan normaaleja tunnereaktioita siinä tilanteessa jos on vielä tunteita jättäjää kohtaan.Päätös on rankka jättäjällekin, eikä hän varmaan halua kimppuunsa raivohullua, inttäjää tai jalassa roikkujaa. Siksi minusta on ihan ok jättää toinen lyhyellä viestillä , jos se siinä tilanteessa kaikki olosuhteet huomioon ottaen on ainoa järkevä ratkaisu. Tämä ei nyt ole kritiikkiä kolumnia tai kolumnistia kohtaan, sanotaan nyt vielä se. Kolumni oli hyvä ja siinä annetut neuvot on varmasti toimivia useammille.
Minusta jättäjällä ei ole mitään velvollisuutta kuunnella toisen tunnekuohuja tai selitellä päätöstään. Jos minut jätetään, niin haluanko vielä päälle päätteeksi kuulla olevani paska ihminen, tai luetteloa vioistani ? No en. Siitä on hyötyä suhteen aikana, mutta ei enää silloin kun toinen on jättämispäätöksensä tehnyt. Pahimmassa tapauksessa tuosta tilanne jatkuisi vaan niin, että alkaisin anelemaan toisen edessä "lupaan muuttua" tms. skeidalla, mistä päästään sitten on-off suhteiden ihanuuteen.
Omia epäsuosittuja mielipiteitäni eroista.Minusta jättäjällä ei ole mitään velvollisuutta kuunnella toisen tunnekuohuja tai selitellä päätöstään.
Raastavinta eroissa taitaa olla itsesyytökset, joissa voi velloa pitkänkin aikaan. Oman pään sisällä sanotaan kuitenkin ne julmimmat asiat. Ja tämä ihan siitä riippumatta loppuiko suhde omasta aloitteesta vai ei. Koitetaan siis olla lempeitä toisille, mutta myös itselle.
Lainaus käyttäjältä: MissMary - 01.08.2017, 15:39Minusta jättäjällä ei ole mitään velvollisuutta kuunnella toisen tunnekuohuja tai selitellä päätöstään. Jos minut jätetään, niin haluanko vielä päälle päätteeksi kuulla olevani paska ihminen, tai luetteloa vioistani ? No en. Siitä on hyötyä suhteen aikana, mutta ei enää silloin kun toinen on jättämispäätöksensä tehnyt. Pahimmassa tapauksessa tuosta tilanne jatkuisi vaan niin, että alkaisin anelemaan toisen edessä "lupaan muuttua" tms. skeidalla, mistä päästään sitten on-off suhteiden ihanuuteen.Niin joo, kaikki ihmiset eivätkä suhteet eivät ole terveitä. Itse en tiedä, miksi ihmeessä olisin toiminut noin, luetellut vikoja ihmisestä jota arvostin ja arvostan tai alkanut ruikuttamaan kun faktat olivat mitä olivat? (Kirjoitin tähän ketjuun aiemmin, sivulla 1.)