Voiko kinkyä selittää?

[Kolumnisti]

Voiko kinkyä selittää?

Miten selittäisit kinkyn vaniljalle? Entä humalaiselle vaniljalle? Sitä tuli kevään 2017 Bizarressa mietittyä, kun kinkypuolelle valui kovaan tahtiin uteliaita ihmisiä kyselemään kaikenlaista, kuten “Miten helvetissä joku voi kiihottua tuollaisesta?” tai “Miksi oot pukeutunut noin?” Tai vähemmän nätisti nähdessään kovempaa kipusessiointia “Ootte ihan vitun sekaisin!”

Vaniljoiden tulosta kinkypuolelle voi olla montaa mieltä, mutta niin voi siitäkin, että millainen kuva vaniljavieraille kinkystä jäi. Tai millainen kuva heille olisi hyvä jäädä. Monet kinkyt pitävät pervoilun ytimen tärkeimpinä juttuina molemminpuolista suostumusta ja turvallisuutta. Suostumus ja turvallisuus voi perustua vain jonkinasteisen tiedon varaan, muutoin sillä ei ole merkitystä. Miten tämä näkyi vierailijoille, vai näkyikö? Ehkäpä se oli rivien välissä, ehkäpä kenenkään ei tahtoaan vasten uskota ottavan selkäänsä.

Ilmeisesti useampi kuin yksi vanilja sai maistaa piiskasta tai muusta satutusvälineestä iltojen aikana. Mikä sai vierailijat kivun äärelle? Vieno kutsu? Perisuomalainen yllytyshulluus? Aito uteliaisuus kipua kohtaan? Vahva humala? Ehkäpä he jatkoivat kivun kanssa, kun todella huomasivat rakastavansa sitä enemmän kuin elämää. Tai ehkä he jatkoivat sen takia, kun kaverit kannustivat vieressä ja sisullahan se sitten sujuu. Ehkei humalatila sallinut punaisen huutamista, ken tietää. Mitä väliä?

Onko sillä meille - kyllä, meille pervoille - mitään väliä, että millaista kuvaa kinkystä annamme? Mitäpä väliä sillä nyt olisi, kun eipä niitä kännisiä vaniljoitakaan hirveästi näyttänyt kiinnostavan, millaisen kuvan itsestään antavat. Voivat jatkaa naureskelua iltapäivälehtien otsikoille ja friikeille fantasioille kuten ennenkin. Voivat myös kehua kavereille, että onpa sitä pervojen menoa tullut nähtyäkin, ihan omin silmin. Tietysti se kyseisen porukan utelias kaappipervo voi sitten edelleen yrittää pysyä kaapissa häpeällisten ja epänormaalien fantasioidensa kanssa.

Ehkä edes joillekin meistä sillä on väliä, mitä omalla toiminnallamme luomme. Luommeko orastavaa ymmärrystä vai “painu vittuun”-meininkiä, jossa jokainen pitää huolen omista asioistaan ja omasta tontistaan. Reviirirajat kiinni vai “täällä mahtuu kaikki elämään tavallaan”? Valinta on onneksi jokaisen oma.

Jos ymmärrystä haluaa alkaa rakentamaan, yhteisen tarttumapinnan löytäminen auttaa. “On kivaa kun saa piiskaa.” ei välttämättä oikein tarjoa mitään, mitä aiheeseen vihkiytymätön ei olisi itsekin voinut tajuta. Toisaalta suora tarjous “Tuupa tänne, niin kokeillaan, sytyttääkö “ voi olla mahdoton tilanne… kukapa meistä tuntemattoman piiskattavaksi suostuisi, ainakaan ennen tarkempaa keskustelua kipurajoihin, mieltymyksiin ja turvasanoihin liittyen. On hankala suostua konsensuaalisesti, jos ei tiedä, mihin on suostumassa.

Moni meistä, ja heistä, ymmärtää hyvän ruoan päälle. Joillekin lihapullat ja muussi on parasta maailmassa, kerta toisensa jälkeen. Joillekin taas huikentelevainen mitä eksoottisimpia makuelämyksiä metsästävä elämäntyyli on SE juttu. Ehkä voi myöntää, että suurimmalle osalle ihmisistä perusruoan oheen sopii jonkin verran uusia kokeiluja ravintoloissa tai matkoilla, uusia mausteita. Sitten on meitä, enemmän ja vähemmän pervoja, jotka eivät välttämättä tule tyytyväisiksi pelkästä perussetistä. Humalatilasta riippuen, moni vieraileva vanilja ymmärtää kinkyn käyttämisen mausteena seksielämässä. Vähän läpsitään perseelle, pidetään tukasta kiinni kun toinen ottaa suihin, pukeudutaan paljastavammin… tai sussiunatkoon, intoudutaan puolijulkisessa tilassa johonkin seksiaktiin. Kelle se sitten on kinkyä ja kelle ei.

Mausteiden määrästä ja vahvuudesta puhuminen voi johtaa kysymyksiin kivusta, koska kuka on niin ääliö, että haluaa sitä kaikista tulisinta chiliä seksielämäänsä? No, jotkut tykkäävät myös vihtoa saunassa, joillekin se on liian kovaa menoa. Jotkut tykkäävät urheilla hyötyliikunnan muodossa ja jotkut tykkäävät viedä itsensä äärirajoille, ehkäpä runner’s high -fiilistä tavoitellen. Kivussa ei välttämättä ole kyse sen kummemmasta, kuin kullekin sopivan annoksen etsimisestä. Siinä missä välittäjäaineet saavat urheilijan nauttimaan kovasta suorituksesta, voivat ne samalla tavoin saada masokistin haluamaan piiskaa uudestaan ja uudestaan. Lisäelementtejä voi toki lisätä soppaan loputtomasti, ihan kuten urheilussakin, välinehifistelystä erityistreeneihin ties missä ympäristöissä konkarivalmentajineen. Siinä missä kipua kokeva voi haltioitua jo ennen koko kivun kokemista esim. valtiattarensa taitavasta henkisestä pelistä, voinee urheilija löytää itsensä vaikkapa vuorikiipeilemästä itselleen sopivaa huippua tavoitellen. Ehkäpä kumpikaan heistä ei ole ajatellut kipua olennaisena osana settiä ennen kuin se kipu osuu kohdalle. Ehkä se on vain kohtalaisen merkityksetön sivujuonne koko hommassa. Tai ehkä se joissain suorituksissa on välttämätön paha, jotta voi kokea sen oman huippuhetkensä.

Entäs ne fetissit sitten? Miksi pukeutua sadevaatteisiin? Miksi varpaiden nuoleminen on parasta mitä voi tehdä ilman sukkia? Mitä maagista niissä on? Jotkut fettarit tietävät, toiset eivät, suuri osa ei taida välittää. Tarina kertoo, että esim. jotkut urheilijat haluavat ehdottomasti juuri ne kalsarit jalkaansa, joissa tuli voitettua se ja se peli ja vielä se yksi kolmas ja ehkä neljäskin peli. On saatava ne samat onnenkalsongit jalkaansa. Kuinkas sitten kävikään? No taas voitettiin! Fetisisti voi luottaa siihen, että se sama juttu, oli se sitten tietty materiaali, kehonosa tai vaikkapa natsiunivormu, tuottaa sen huippukokemuksen. Siihen on luotettu kerta toisensa jälkeen, monta onnellista sessiota, ja niin se vain edelleen toimii. Mikään ei sitä taikaa hälvennä. Niin elävät onnellisina sekä urheilija että fetisisti, ilman että se jokin tietty maaginen lisä tuottaisi mitään suoraviivaista fyysisesti parempaa suoritusta tai tehoa. Mutta yhtä totta se silti on, heidän maailmassaan. 

Voiko kinkyä selittää? Ehkä, ehkä ei. Yrittää ainakin voi. Kuka selittää sitomalla, kuka puremalla, kuka tarjoutumalla raavittavaksi, kuka keskustelemalla omista kokemuksistaan käsin.

*****

Disclaimer: Kirjoittaja oli läsnä kevään Bizarressa, mikä toimi tekstin innoittajana. Esimerkeillä ei ole kuitenkaan tarkoitus osoitella sormella ketään yksittäisiä henkilöitä tai ison järjestämistyön tehneitä vapaaehtoisia. Ehkä enemmänkin houkutella lisää vapaaehtoisia vaniljan ja kinkyn rajapintaan.

[Juuttisetä]

Miksi kinkyyttä pitäisi selittää? Eikä tuo nyt ole sellainen asia että kiinnostuneet kyllä alkaa ottamaan selvää ja lähettiläät voi sitten vaahdota linkkarista oksennukseen...

Jos tykkää maksalaatikosta ei sitä tarvitse selittää sitä vihaaville taikka pinaattiletuista tykkääville, taikka ketään käännyttää tykkäämään maksalaatikosta. Kukin syököön mitä tykkää ihan omassa rauhassaan ja onnellisena, kyllä ne sitten kyselee miksi se maksalaatikko on mukamas syötävää eivätkä vain totea että kauheeta paskaa (=ei edes kiinnosta tietää miksi joku siitä tykkää).

Vähän sama kinkyilyn kanssa. Etsiikö itsensä selittäjä oikeutusta tekemisilleen niiden joukosta ketkä ei tajua koko asiaa? ("vähän" kärjistäen, kiinnostaako isistä mitä kristityt tuumaa niiden toimista, taikka toisinpäin?) Onko tarkoitus saada lisää klinkyjä käännyttämällä? Toi nyt on jo ajatuksena aika naurettava...
Jos joku kiinnostuu se kyselee ja osoittaa kiinnostusta juuri niihin asioihin mihin oma ymmärrys ja innostus piisaa, noille onkin sitten aivan eriasia alkaa avaaman toimintaa....vaikka sitten niiden omien kokemusten pohjalta, jonkin "paperi sanoo näin ja noin" tyylinen selitys voidaan korvata monistenivaskalla ja parilla interweppi osoitteella.

[Reverend Father]

Koittakaa edes? Ainakin kun minä kiinnostuin ddlg:stä ja luin asiasta enemmän minulle oli valaistuminen tajuta, että valtasuhde pyrkii luomaan toiselle turvallisuutta ja nautintoa. (Eikä tuhoamaan toisen persoonaa). Sille mistä aktiviteetistä kukin sitten tarkemmin pitää voi olla vaikea löytää selitystä.

[orjamies]

Omaan lehmän hermot ainakin omasta mielestäni =) ja olen muutaman kerran vääntänyt ratakiskosta mallin joillekkin on varmasti turha edes aloittaa selittämistä jos lähtökohta on hyi vittu sairasta ! sen sijaan jos edes on riittävän utelias olen kyllä jotakin kertonut vaihtelevin menestyksin muutama on käsittääkkseni ainakin käynyt sivulla katselemassa jonkun luulin jo käsittäneen kluun kunnes tuli se entäs jos joku vetäsee tossa kadulla turpaan saatko siitä kiksit ? kysymys no aina ei voi onnistua ei edes joka kerta !!

[Ms. M]

Onko tekstin kirjoittaja tarkoituksella anonyymi? T.nimim. Vähän mietityttää moinen anonyymisyys, kolumnin pointti kärsii hiukan nimittäin.

[poisongrrrll]

Minulla ei ole tarvetta selittää kinkyn syvintä olemusta kellekään ulkopuoliselle. Minulle bileissä käynti on oman identiteettini ja mielihalujeni ilmaisua, paikka jossa tapaan minulle tärkeää viiteryhmää, pääsen leikkimään laitteilla joita ei kotiini mahdu sekä nauttimaan exhibbaripuoleni toteuttamisesta. En mene sinne tarjoilemaan sirkusesitystä, pitämään oppituntia, antamaan ilmaista koeajot, kylän parhaan lypsäjän maatalousnäyttelyä, kuriositeettimuseota, livepornoa tai freak showta. Yleensä bileissä on voinut luottaa siihen, että muut osallistujat suurimmaksi osin ovat niin sanotusti samassa veneessä. Siksi jätin osallistumatta Himoksen bileisiin.

Tässä yhteydessä mielestäni relevantti termi on katse: foucaultlainen valtaa käyttävä katse ja tarkemmin sanottuna turistin katse (tourist gaze). En jaksa sitä tänne sen kummemmin avata, lukutaitoisimmat trogdolyytit osaa googlata.

En halua,  että minua, kehoani ja mielihalujani kuluttaa ulkopuolinen, objektifioiva, kriittinen tai kommodifioiva katse. Sellainen katse, joka hetkeä aikaisemmin on kuluttanut ammattimaisten esiintyjien katsojia varten luomia kaupallisia esityksiä. Sellainen katse erottelee toisistaan tuottajan ja kuluttajan, objektin ja subjektin. Se katse katsoo pornoa toiseuden kautta, pilkkooen objektinsa mikroskoopin läpi tarkasteltaviin näytteisiin. Se katse näkee tissit, perseen sekä viuhuvan piiskan fetissiautomaatin osasina.

Sen sijaan haluan, että minua katsoo bileissä lämminhenkinen, vertainen, osallistava ja validoiva katse. Haluan, että minua ja tekemisiäni kuluttaa sellainen katse, joka nauttii itse samoista asioista. Katse, joka osallistuu ja johon katseeseen voin vastata. Katse, joka näkee kokonaisen ihmisen eikä pornofilmistä tuttua kummajaista.

Mielestäni vaniljataviksille ei ole mitään syytä tarjota eksoottisia safareita tai käärmenäyttelyitä. Ei minuakaan kiinnosta mennä peruspertsan makuuhuoneeseen lauantaisaunan jälkeen tirkistelemään lähetyssaarnaajaseksiä peiton alla ja osoittelemaan sormella silmiä pyöritellen. Eri asia olisi se, jos peruspertsa kutsuu minut osallistumaan puuhasteluunsa. Näin nykyisenä internetaikana jokainen bdsm:stä aktiivisen osallistumisen tasolla kiinnostunut peruspertsa osaa etsiä paikkakuntansa kinky-yhdistyksen, ammattilaisen, epävirallisen miitin, bileet taikka omalla kielellään toimivan keskustelupalstan.

[Colestramus]

Jos asiallisesti kysyy, voin yrittää selittää, mutta siitä ei varmaan tulisi kuin sanomista. Miten voisin selittää ja perustella sen että haluan köysien jäljen näkyvän. Kuinka voisin "oikeuttaa" vaniljalle sen että tahdon purra niin että veri roiskuu.

Ei. Sitä ei voi selittää siten että näistä asioista kiinostumaton voisi sitä ymmärtää, vaikka miten yrittäisi.

Yksi asia tosin kuvastaa, mikä ehkä antaa jotain käsitystä siitä mitä tunnen.

"Voit olla alaston ilman vaatteita, mutta entäpä henkisesti. Subini, jota alistan, on täysin alaston edessäni, koska hän luottaa minuun. Ilman tätä, sessiointimme ei onnistuisi. Henkinen yhteys on 99.9% kinkynä olemisesta dom/sub suhteessa. Loput ovat vain välineitä, joita käytämme tätä yhteyttä vaaliessamme, oli se fetissiä, tai kahleita. Eniten rakkautta, olen tuntenut kun ympärilläni olevat kanssapervot antavat nähdä todellisen minänsä. En koskaan tule vanilja maailmassa kokemaan samaa. Mikään ei tunnu pahemmalta, kuin tunne siitä että olet yksin, ja ympärillä olevat ihmiset eivät edes halua kuulla. Nyt en ole yksin."

[hiitamus]

Hyviä pointteja kommentoijilla, mutta mä olen pohtinut hetken samaa teemaa myös pienen piirin sisäpuolelta; mitä kun esim miittiin tulee henkilöitä, jotka sanovat olevansa kovinkin kinkyjä ja samaan hengenvetoon toteavat että hei kaikki mitä te muut teette on ällöä. Hyi kaikille jäljille, hyi pehmoleluille, hyi masokisteille, hyi sadisteille, hyi isoille pahoille sedille, hyi hyi. Miten tällaisille voi selittää, että en kaipaa niitä vaniljoilta tulevia ennakkoasenteita ja haukkumista enää "harrastuksen" parissa?

[Perhonen89]

Ainakin monelle vaniljalle pitäisi selittää ihan perusasioita, jopa rautalangasta vääntäen. Selittää, että nämä asiat perustuvat yhteisiin pelisääntöihin ja molemminpuolin kunnioitukseen. Selittää, että alistuvalla on turvanaan turvasana- tai ele. Selittää, että kinkyt eivät hyväksy oikeaa väkivaltaa tai raiskauksia. Selittää, että vaikka on pervo, niin se ei tarkoita, että sekaantuu lapsiin ja eläimiin.

Sitä pitäisi myös tähdentää, etteivät läheisyys ja hellyys ja bdsm sulje toisiaan pois.

[LadyHera]

Jos joku vaniljatuttuni haluaisi jotain tietää, niin kehoittaisin lukemaan BDSM-aapisen. Sitten voisi sen jälkeen keskustella. Siinä on hyvällä tyylillä ja asenteella avattu monia pääpiirteitä ja olisi helpompi jutella enemmän "osuvista" aiheista. Kylmiltään en tiedä mistä aloittaisin eli ei, en osaisi todennäköisesti tyydyttävällä tavalla kinkyä selittää. Meitä on niin monenlaista kulkijaa. Miten sadisti selittää halunsa läimiä alistuvaa hyvässä yhteisymmärryksessä? Miten ulostefettarit voisivat selittää tekemisensä? Miten subi-nainen selittää piiskan jäljet vartalossaan ja kertoo että nautti jokaisesta iskusta? Miten selittäisin, että monilla meillä on todella mukavaa ja nautimme elämästä? Allekirjoittanut nauttii ilman mitään tunnetta, että olisin poikkeava. Kommunikoinnista nauttivana voisin yrittää, lopputulosta ei vain voi ennustaa. Epäilen kylläkin....

[reissumies]

Mikä lasketaan kinkyksi?Jokainenhan itse sen määrittää mikä omasta mielestään on kinkyä.Itse en koe edes tarvetta selittää asiaa,tiedän mitä itse olen ja mitä haluan.Ehkä siinä vaiheessa voisin alkaa selittämään jos yleensäkkin ollut syvällisempiä keskusteluja seksuaalisuudesta.Kylmiltään aika hankala selittää asiaa kinky,jos sitä joku kysyisi.Aika haastava urakka olisi täysin vanilija ihmiselle selittää kinky tai edes omat mieltymykset,kun niitä ei kaikki kinkytkään ymmärrä tai hyväksy 

[Ms. M]

Mä olen vähän sitä mieltä, että jokaisessa ihmisessä on jotain kinkyä. Että jokainen saa seksuaalista mielihyvää jostain hiukan "vinosta".

Ero onkin siinä, kuka lähtee toteuttamaan mielihalujaan ja kuka ei.

Lisäksi, kinkyyteen kuuluu ehdottomana osana konsensuaalisuus. Pervoutta ei toteuteta niiden kanssa, jotka eivät täysin ymmärrä/tajua mitä ovat tekemässä. Eikä lasten tai eläinten.

Voisin nyt vielä kukkahattutäteillä tähän siitä, miten vahvassa humalassa sessiointi tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena sessiointi ei mielestäni kuulu pervouteen millään tavalla. Tai kuinka suhteessa, jossa toinen on kokenut ja toinen kokematon, tulee kokeneen tajuta miten iso vastuu hänellä on (varsinkin jos kokenut sattuu olemaan Dominoiva, toki kokeneella alistuvallakin on vastuu jos Dominoiva on kokematon).

Ugh.

[Kettu vinossa]

Voisin nyt vielä kukkahattutäteillä tähän siitä, miten vahvassa humalassa sessiointi tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena sessiointi ei mielestäni kuulu pervouteen millään tavalla.

Se on sitä risk-aware consensual kinkkiä, RACK. Erilaisten päihteiden ja lääkeaineiden käyttö kuuluu monien ihmisten sessiointiin, hyväksyipä sitä tai ei. Erilaisilla päihteillä voi saada aikaan hyvinkin vahvoja tuntemuksia aikaan  joita ei selvin päin voisi saavuttaa. Moni päihde myös vie estoja ja rentouttaa. Siksi sellainen houkuttelee monia. Osa myös leikkii alkoholilla, unilääkkeillä tai rauhoittavilla, koska on fetissinä leikkiä täysin puolustuskyvytöntä.

Päihteillä leikkiessä olisi aina hyvä huolehtia siitä että sessiokaveri olisi aina mahdollisimman selvinpäin siltä varalta jos päihtyneemmälle osapuolelle tulee joku sairaskohtaus, sattuu tapaturma tai tapahtuu jotain muuta ikävämpää. Olisi myös hyvä pitää kirjaa siitä mitä aineita on käytetty ja kuinka paljon, jotta osaa tarvittaessa selvittää ensiavussa, mitä toinen on käyttänyt.

[bikantti]

poisongrrrll kirjoittikin aika hyvin. Vertaisuus on se, joka on yleensä tehnyt bileisiin turvallista fiilistä. Seksimessuturistit ja kinkyväki ovat kohtalaisen eri porukkaa, niin asetelmakin on sitten ”me” ja ”ne toiset”. 



Siitä en osaa sanoa, että mikä alkuperäinen motiivi ylipäätään on ollut sille, että nuo erotiikkamessut ja Bizarre (ja swingerimenot) on yhdistetty. Tai että onko sellaisillekin bdsm-bileskenessä tilaa tai tilausta. Tai keneltä se tilaus sitten on tullut? 



Mie en oikein osaa nähdä sitä, miten yhteisön tiukka sulkeminen ”vain meille” olisi lopulta kinkyjen etu. Jossain määrin voisi verrata hlbtiq-porukan historiaan. Yleisen tietouden kasvaessa asenteet muuttuvat pääosin sallivammiksi.

[Kettu vinossa]

Siitä en osaa sanoa, että mikä alkuperäinen motiivi ylipäätään on ollut sille, että nuo erotiikkamessut ja Bizarre (ja swingerimenot) on yhdistetty. Tai että onko sellaisillekin bdsm-bileskenessä tilaa tai tilausta. Tai keneltä se tilaus sitten on tullut? 



Ilmeisesti kyseessä oli pelkkä kokeilu joka johtui siitä että Erotiikkamessut olivat tulossa Jyväskylän lähelle niihin aikoihin kun Bizarre olisi joka tapauksessa järjestetty. Mielestäni se oli ihan hyvä idea mainostaa Bizarren kinkybileitä laajemmalle yleisölle. Saattoi tulla lisää asiakkaita tuleviin bileisiin. Lisäksi messutilan etu oli se että oli esityksiä, myös kinkympään makuun. Niitä ei olla kauheasti Bizarressa nähty...

(Nuo viestisi hymiöt eivät muutes näy, joko foorumi bugaa tai sitten käytät joitain muita kuin foorumin omia hymiöitä... Ainakin itselle näkyy vain neliöt joiden sisällä on teksti 'L SEP', niin ettei sitten tiedä itketäänkö vai nauretaanko hymiöissä....)